Hakulomake

Kehittamisavustushakulomake.dot (71.7 kt )
Kehittamisavustushakulomake.pdf (180 kt )

Mihin kehittämisavustus sopii?

Työyhteisön kehittämisavustus on tarkoitettu Työsuojelurahaston toimialaan kuuluvan tutkimustiedon soveltamiseksi käytäntöön.

Tavoitteena on tukea työelämän kehittämistä sellaisen toimivan, tuottavan ja turvallisen työympäristön aikaansaamiseksi, jossa henkilöstö voi hyvin ja kehittyy.

Hanke voi kohdistua yksittäiseen kohteeseen tai useamman tavoitteen samanaikaiseen toteuttamiseen.

Avustus sopii hankkeisiin, joissa haetaan tutkimukseen perustuvia ratkaisuja. Tavoitteena voi olla muun muassa:

- Työympäristön kehittäminen
- Riskien hallinta
- Työolojen kehittäminen
- Työyhteisön kehittäminen
- Organisaation toimivuuden kehittäminen
- Työ- ja valmistusmenetelmien kehittäminen
- Valmistettavan tuotteen saaminen turvalliseksi
- Työterveyden edistäminen ja kuormitusten hallinta kehittämisen yhteistyö.

Kuka voi hakea?

Työyhteisön kehittämisavustuksia voivat hakea tapaturmavakuutusmaksuvelvolliset työnantajat, yritykset, kunnat ja muut työyhteisöt.

Pienet ja keskisuuret yritykset voivat muodostaa yritysryhmän, jolloin yritykset valitsevat keskuudestaan hakijayrityksen.

Henkilöstöryhmät mukaan

Kehittämishankkeet edistävät yhteistoimintaa.
Henkilöstöryhmien edustajien on oltava hankkeessa mukana tavoitteena yhteistoiminnan edistäminen.

Kehittämishankkeille on myös eduksi, että ne edistävät työyhteisössä myönteistä oppimista, kokemusta ja yhteistyötä.

Mitä ulkopuoliselta asiantuntijalta vaaditaan?

Kehittämishanketta toteuttavan asiantuntijan on oltava työyhteisön ulkopuolelta, kokenut työelämän kehittäjä ja hyvin perehtynyt soveltamaansa tutkimuksen alaan.

Soveltaja ei voi olla pysyvässä työ- tai toimeksiantosuhteessa hakijaan.

Soveltaja nimeää hankkeelle yhteyshenkilön, joka vastaa hankkeesta.

Mitä sovellettavalta tutkimukselta edellytetään?

Sovellettavan tutkimuksen on kuuluttava Työsuojelurahaston toimialaan.

Kuinka paljon voidaan myöntää ja mitä osaa rahoitetaan?

Avustuksen määrä on ilman vähennettävää arvonlisäveroa enintään puolet 3500 – 70 000 euroa soveltajan palkkio- ja matkakustannuksista. Kehittämisavustusta haettaessa hankkeille, joissa avustuksen osuus on 35 000 – 70 000 euroa, tulee olla erityisen hyvät perusteet.

Miten verottaja suhtautuu määrärahaan?

Työsuojelurahaston myöntämä määräraha on EVL:n piiriin kuuluvalle kirjanpitovelvolliselle veronalaista tuloa.

Määräraha myönnetään ilman arvonlisäveroa yritykselle tai yhteisölle, joka voi vähentää arvonlisäveron omassa toiminnassaan.

Kuinka haetaan ja miten käsitellään?

Kehittämisavustusta voi hakea ilman hakuaikoja. Hakemukset käsitellään kuukausittain heinäkuuta lukuunottamatta.

Hakemus tehdään lomakkeelle.

Ennen hakemuksen tekemistä rahasto suosittelee yhteydenottoa. Avustusta haetaan ennen toimeksiantosopimuksen syntymistä. Jo aloitettuja hankkeita ei rahoiteta.

Hakemuksen jättämisen jälkeen hakija voi tehdä omalla riskillään soveltajan kanssa toimeksiantosopimuksen ja toteutuksen.

Hakijan rahastolle antamat tiedot ovat luottamuksellisia. Päätökset ovat julkisia.

Rahasto lähettää hakijalle kirjallisen päätösilmoituksen välittömästi päätöksen jälkeen.

Hakija ja rahasto allekirjoittavat rahoitussopimuksen

Hakija tekee ehdotukset raportointi- ja maksuaikatauluiksi. Myönnetystä määrärahasta 20 % maksetaan hankkeen päätyttyä. Hakijan ehdotuksen pohjalta rahasto laatii rahoitussopimuksen, jonka allekirjoittavat hakija ja Työsuojelurahasto

Hakija sitoutuu noudattamaan yleisiä sopimusehtoja

Hakija sitoutuu noudattamaan rahoitussopimusta ja rahaston yleisiä sopimusehtoja.

Miten maksuerät laskutetaan ja maksetaan?

Hakija kirjoittaa rahastolle laskun todellisista kustannuksista hankkeen etenemisen mukaisesti, minkä perusteella Työsuojelurahasto maksaa rahoitussopimuksessa sovitut maksuerät.

Hankkeen loppuraportointiin hakija laatii tiliselvityksen, jossa osoittaa tosittein maksetut toteuttajan kustannukset.

Hanke raportoidaan

Hakija laatii rahoitussopimuksessa sovitun aikataulun mukaan väliraportit ja raportoi toteutuneet kustannukset.

Hakija vastaa loppuraportoinnista ja tiliselvityksestä.

Hankkeen päätyttyä hakija toimittaa rahastolle:

- Loppuraportin
- Tiivistelmän hankkeen toteutuksesta, tuloksista ja vaikutuksista.
- Talousraportin, jonka liitteinä ovat kopiot laskuista ja maksutapahtumista.

Hakija voi sopia, että kehittämishankkeen toteuttava asiantuntija kirjoittaa loppuraportin ja tiivistelmän.

Hanke on julkinen

Rahoituspäätös, hankkeen loppuraportti ja yhteenveto ovat julkisia. Tavoitteena on, että tulokset edistävät myös muiden työyhteisöjen toimintaa.

Hakija voi määritellä julkistamisajankohdan tai osan raportoinnista luottamukselliseksi liikesalaisuuden, patenttianomuksen tai muun syyn vuoksi.

Hakija sitoutuu tiedottamaan tuloksista omassa organisaatiossaan.