 |
 |
 |
| kevät 2006 |
 |
|
|||||
Stressikuorma kasvaa, kun työaika on säännöllisesti epäsäännöllistäSäännöllisesti epäsäännöllinen työaika lisää stressikuormaa. Unihäiriöt, ärtymys, väsymys ja bruksismi eli hampaiden narskuttelu ovat oireita liiallisesta kuormituksesta, selviää Yleisradiossa tehdystä tutkimuksesta.Vuoro- ja yötyön vaikutuksia terveyteen ja jaksamiseen on tutkittu paljonkin, mutta epäsäännöllinen vuorotyö on jäänyt vähemmälle huomiolle. Yleisradion aamu-tv:ssä työvuoro alkaa kello 3.00, mikä tarkoittaa, että toimittajien ja tekniikan ihmisten on herättävä kello kaksi tai aiemminkin, aivojen on oltava pikkutunneilla teräkunnossa ja ulkoisestikin olisi hyvä näyttää pirteältä. Vuoroja on viikossa vaihteleva määrä, joten elimistö ei voi niihin sopeutua. ”Halusimme selvittää, miten stressikuorma kasvaa säännöllisesti epäsäännöllisessä työssä”, johtava lääkäri Aslak Savolainen Yleisradiosta kertoo taustaksi. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Yleisradion työterveyshuollon ja hammashuollon, Skogbyn uniklinikan, Työterveyslaitoksen sekä Helsingin yliopiston Hammaslääketieteen laitoksen kanssa. Työsuojelurahasto rahoitti tutkimusta. Kortisolitaso koholla Ensin tehtiin kyselytutkimus 750 vuorotyötä tekevälle ja samansuuruiselle joukolle päivätyötä tekevälle. Kyselyllä kartoitettiin mediatyöntekijöiden omakohtaisia stressikokemuksia ja havaintoja. Seuraavassa vaiheessa poimittiin satunnaisesti 65 vuorotyöntekijää ja yhtä monta verrokkia kliinisiin tutkimuksiin, joissa mitattiin muun muassa sydämen rytmin vaihtelua, melatoniinin ja kortisolin eritystä syljestä, liikeaktiviteetteja ja purentatoimintaa. ”Kliinisissä tutkimuksissa voitiin osoittaa, että kortisolitaso oli korkea henkilöillä, jotka myös kokivat stressioireita. Henkilöillä, jotka sanoivat tuntevansa stressiä, oli kortisolitaso merkitsevästi koholla työpäivien aikana, vapaapäivinä vähemmän. Naisilla tosin stressitaso oli korkealla myös viikonloppuina”, Aslak Savolainen sanoo ja arvelee löydöksen viittaavan kotitöiden kasaantumiseen naisille. Liikeaktiviteetteja seuratessa havaittiin, että niin päivätyötä kuin vuorotyötä tekevätkin nukkuvat aivan liian vähän, keskimäärin 6,5 tuntia. Vuorotyötä tekevillä uni oli vähemmän katkonaista, mutta päivätyötä tekevien hieman pidempään jatkunut uni saattaa sisältää palautumiselle tärkeää kevyempää REMunta enemmän. ”Epäsäännöllistä vuorotyötä tekevillä autonomisen hermoston palautuminen työvuorojen välillä oli huonompaa kuin päivätyöryhmässä. Todennäköisesti työvuorojen välissä oleva vapaa-aika on palautumiseen riittämätön epäsäännöllistä vuorotyötä tekevillä.” Tutkimus osoitti myös, että koettu stressi ja bruksismi eli tahdosta riippumaton hampaiden narskuttelu ja naksuttaminen etenkin nukkuma- aikaan on yleistä stressiä kokevilla. ”Bruksismi liittyy tyytymättömyyteen tai stressaavaan tilanteeseen. Bruksismi on kasvojen ja leukojen alueen kivun taustatekijä”, johtava hammaslääkäri Jari Ahlberg sanoo. Bruksismi näkyy hammastarkastuksessa hampaiden ja paikkojen lohkeiluna ja kulumisina sekä lihasarkuutena. ”Bruksismiin liittyvät oireet kuormittavat myös muuta terveydenhuoltoa; oireiden tunnistaminen on tärkeää, jotta oikeanlainen hoito toteutuisi”, purentafysiologian dosentti Jari Ahlberg sanoo. Vetoa päivätyöhön Lääkäri Aslak Savolaisen yllätti tutkimuksessa se, että päivätyöhön halusi vaihtaa neljännes tutkituista vuorotyötä tekevistä, joilla esiintyi muita enemmän somaattisia ja henkisiä stressioireita. Nuorimmat ja vanhimmat ikäluokat eivät kokeneet vuorotyötä stressaavaksi niin paljon kuin keski-ikäiset, joilla saattaa olla kotona lapsia tai omia läheisiään hoidettavana. Työsuojeluvaltuutettu Pirjo Saarinen muistuttaa, että osa työntekijöistä ei ole koskaan hakeutunut omatoimisesti vuorotyöhön, vaan he ovat joutuneet siihen. Aamu-tv on toiminut vasta seitsemän vuotta. ”On erittäin hyvä, että tutkimus on tehty tässä vaiheessa. Esiin nouseviin ongelmiin voidaan vaikuttaa ennaltaehkäisevästi”, Pirjo Saarinen sanoo. Tutkimus on sujunut hyvin niin Yleisradion johtoportaan kuin vuoroja järjestelevien käsissä. ”Vuoroja on jo järjestelty uuteen malliin ihmisten toivomusten mukaan, mutta selvää on, että kaikki halukkaat eivät pääse haluamaansa päivävuoroon. Henkilöstömäärä on vedetty tiukalle ja vaihtoehtoisten vuorojen rakentamisen mahdollisuus on kaventunut”, Pirjo Saarinen sanoo ja muistuttaa, että väen vähentämisen lisäksi YLE:n väkeä stressaa alati kehittyvä tekniikka, joka muuttaa niin toimittajien kuin tekniikan väen työtä. ”Koska reservejä ei ole, ihmisiä soitellaan vapaapäiviltä paikkaamaan sairauslomalaisten vuoroja. Monikaan ei tohdi kieltäytyä, vaikka olisi kuinka vapaan tarpeessa.” Työsuojeluvaltuutettuna Pirjo Saarinen on huolissaan erityisesti työn ja perheen yhteensovittamisen vaikeudesta. ”Jaksamisen kannalta on tärkeää, että ihmisillä on muutakin elämää kuin työ ja muita kontakteja kuin työkaverit.” Unihuoltoa Vuorotyöselvitys on jo poikinut joukon toimenpide- ehdotuksia, vaikka tutkimusmateriaalia vielä läpivalaistaan. Työvuorolistojen suunnittelu yhteistyössä työnjohdon ja työntekijöiden kanssa on etusijalla. Tarkoitus on kokeilla uudenlaisia työaikakäytäntöjä, arvioida niitä ja tehdä johtopäätöksiä. Työterveyshuollolle epäsäännölliset työvuorot ja niiden terveysriskit antavat haastetta. Suunnitteilla on muun muassa unihygieniapaketti, jolla opastetaan työntekijöitä ajoittamaan nukkuminen eri vuoroissa ja vuoroyhdistelmissä. Unen laadun merkityksestä aiotaan tiedottaa entistä tehokkaammin ja unihäiriöt yritetään saada kiinni työterveyshuollossa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Epäsäännöllistä työaikaa tekeville laaditaan tarvittaessa yksilöllinen stressinhallintaohjelma sekä riskiryhmille fysiologisia määräaikaistarkastuksia. Teksti: Leena Seretin
|
||||||
