Osasairausloma

pehmeä paluu työhön?

Neljä viidestä suomalaisesta suhtautuu periaatteessa myönteisesti osasairauslomaan, jos sellainen olisi mahdollista. Osa-sairausloman edessä on kuitenkin monta asenteellista, rakenteellista ja lainsäädännöllistäkin hidastetta. Asiaa valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä.
Osa-sairauslomalla palattaisiin joko kevennettyyn työhön tai osa-aikatyöhön niin, että työnantaja maksaisi osan palkasta ja Kelalta saisi osasairauspäivärahan. Osatyökyvyn arvioisi hoitava lääkäri. Työntekijän oma tahto ratkaisisi, mutta työnantajan roolikin uuden järjestelmän toteuttamiseen olisi merkittävä, sillä työnantajan olisi järjestettävä kevennettyä tai osa-aikatyötä.
Osasairausloma eli aktiivinen sairausloma on käytössä Ruotsissa ja Norjassa. Naapurimaissa sairauslomalle jäämisen yhteydessä ja sen aikana mietitään keinoja, miten työhön paluu saataisiin helpommaksi ja työntekijä palaisi nopeammin työelämään. Ruotsissa vajaa kolmannes ja Norjassa vajaa viidennes sairauslomista kirjoitetaan osasairauslomiksi.

Suopea maaperä

Kuntoutussäätiö tutki osasairausloman suosiota työpaikoilla. Kohteena oli 554 teollisuuden, kaupan ja julkisten palvelujen työntekijää, esimiestä ja yrittäjää Etelä-Karjalan alueella. Tutkimuksessa pitkäksi sairauslomaksi määriteltiin kolme viikkoa tai sitä pidempi sairausloma.
Vastanneista joka kolmas oli ollut pitkällä sairauslomalla viimeisen viiden vuoden aikana. Yleisimpänä syynä olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja vammat sekä tapaturmat ja henkinen uupumus.
Tutkituista melkein kaksi kolmesta voisi henkilökohtaisesti palata pitkältä sairauslomalta kevennettyyn tai osa-aikaiseen työhön, jos sellainen mahdollisuus olisi. Joka kymmenes ei käyttäisi tilaisuutta hyväkseen missään tapauksessa.
Myönteisimmin osasairauslomaan suhtautuvat kaupan ja julkisten palveluiden naiset, heitä kielteisemmin teollisuudessa kolmivuorotyötä tekevät miehet.
Esimiehistä yli 80 prosenttia olisi valmis järjestämään osatyökyiselle sairauslomalaiselle kevennettyjä töitä ja suurin osa olisi valmis maksamaan osan palkasta, jos Kela maksaisi osan sairauspäivärahana. Kaksi kolmesta esimiehestä katsoi, että joissakin tehtävissä erityisjärjestelyt olisivat mahdollisia, mutta 15 prosenttia oli sitä mieltä, ettei missään tehtävissä löytyisi joustoja.

Kynnys matalalle

Ajatus osasairauslomasta istuu huonosti nykyajan koviin vaatimuksiin työelämässä, jossa kaikkien on annettava täysi panoksensa. Tarvitaan asenteiden pehmenemistä sen suhteen, että osatyökyvylläkin olisi käyttöä, tutkija Jouni Puumalainen Kuntoutussäätiöstä arvelee. Tutkimukseen osallistuneet työntekijätkin epäilivät, että osasairauslomalla järjestetty kevennetty työ olisi ammatillisesti alempiarvoista ja huonommin palkattua kuin oma varsinainen työ, ja siitä seuraisi ongelmia.
”Tutkimuksessa korostui myös näkökanta, että jos tulee osasairauslomalla töihin, pitää pystyä tekemään töitä eikä tulla töihin vain mielenvirkistykseksi”, menetelmäsuunnittelija Tuula Lehikoinen Kuntoutussäätiöstä lisää.
Osasairausloma on kuitenkin perusteltua, Jouni Puumalainen tähdentää.
”Kynnys palata työhön pitkältä sairauslomalta alenisi ja paluu täysipäiväiseen työhön olisi helpompaa. Tutkimuksessa nähtiin hyvänä myös se, että osittainen työssäkäynti tukisi paranemista.”
Pitkäaikaisia sairauslomia aiheuttavat muun muassa masennus, loukkaantumiset ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Osasairausloma sopisi työtehtävistä riippuen esimerkiksi masennuksesta toipuvalle. Jalka kipsissä pystyisi tekemään toimistotyötä.
Asia on nyt sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän mietinnässä vuoden loppuun saakka. Jouni Puumalainen toivoo, että ideaa kokeiltaisiin jossain mittakaavassa ja sairauslomapäiviin liitettäisiin kuntouttavia elementtejä.

Selvittämisen väärti

Työmarkkinajärjestöjen mielestä osasairausloma on selvittämisen arvoinen asia, mutta siihen liittyy paljon varauksia. Työympäristösihteeri Raili Perimäki SAK:sta pitää hyvänä, että pitkään sairastaneet voisivat palata työhön pehmeästi antamalla vain osan työpanoksesta, jolloin vaara syrjäytyä vähenisi. Perimäki pelkää kuitenkin, että työntekijän oma tahto ei pääsisi välttämättä esiin.
”Vaarana on, että työntekijää painostetaan keskeyttämään sairauslomansa ja palaamaan osittain töihin, vaikka kunto ei hänen omasta mielestään vielä sitä sallisi. Monilla työpaikoilla henkilöstömäärät on vedetty äärimmäisen tiukoiksi ja sairauslomalaisen työpanoksen paikkaavat muut. Sijaisia palkataan harvoin.”
Raili Perimäen mielestä työntekijän olisi voitava päättää hoitavan lääkärinsä kanssa, missä vaiheessa töihin voi palata osatyökuntoisena.
”Ilman muuta ideaa kannattaa kehitellä. Tapaturman tai pitkäaikaisen sairastamisen jälkeen ammatillisen työkyvyn ylläpitämiseksi olisi tärkeää päästä kiinni työelämään vaikka osapanoksella.”
Myös johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Palvelutyönantajista pitää osasairauslomaa selvittämisen väärtinä, mutta ei ongelmattomana.
”Ajatus herättää aikamoisen joukon kysymyksiä. Pitäisikö lääkärin jokaisen potilaan kohdalla arvioida, onko hän kokonaan tai osittain työkykyinen, miten turvataan lääkärin mahdollisuudet arvioida työn henkisiä ja fyysisiä vaatimuksia ja miten huolehditaan siitä, että työpaikoilla kaikissa tilanteissa olisi tarjolla osa-aikatyötä”, Inkeroinen luettelee.
Selvitettävää löytyy myös työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon suhteista osasairauslomasta päätettäessä sekä tietosuojakysymyksistä.
”Nykyinen perusperiaate, että sallitaan vain kokonainen työpanos ja kokoaikainen sairausloma, ei ole sosiaaliturvan, yrityksen eikä sairauslomalaisenkaan kannalta järkevin mahdollinen”, Inkeroinen arvelee.

Teksti: Leena Seretin
Kuvat: Eija Hiltunen


Kyselytutkimuksen satoa:

  • Osa-aikainen työ ei ole kaikissa vakansseissa mahdollista, kuten ei osa-aikaeläkekään.
  • Vain terveenä töihin
  • Parantuminen, sopeutuminen työhön käy helpommin, kun voi edetä pikku hiljaa. Kun heti pitkän sairausloman jälkeen joutuu antamaan itsestään kaiken, voi olla että joutuu sairauslomakierteeseen. Ei pääse paranemaan ja saattaa syntyä stressaavia tilanteita.
  • Työtehtävät ovat saattaneet muuttua aika lailla pitkän sairausloman aikana. Pääsisi paremmin kiinni työntekoon.
  • Jos on työssä, pitää hoitaa omat hommat, koska sijaisia ei palkata ja jokaisella on työtä tarpeeksi.
  • Olen matalapalkka-alalla enkä voi edes kuvitella jääväni osittaiselle sairauslomalle. Saavutetuista eduista ei saa luopua.

LS


Lisätietoja:

Aktiivinen sairausloma? Sairauslomakäyttäytyminen ja asenteet osatyökykyisyyteen ja osapäivärahaan, Kuntoutussäätiö, jouni.puumalainen@kuntoutussaatio.fi ja tuula.lehikoinen@kuntoutussaatio.fi, Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehityshanke nro 102287, kuvaus Tätä tutkitaan –tietokannassa, http://www.tsr.fi
SAK, raili.perimaki@sak.fi
Palvelutyönantajat, eeva.liisa-inkeroinen@palvelutyonantajat.fi