Sisällysluettelo
Artikkelit
Makasiini
”Loistavinkaan johtaja ei onnistu, jos ryhmässä vallitsee mieliala, joka estää onnistumisen. Ryhmällä on aina sellainen johtajaa, jonka se ansaitsee”, sanoo Tapio Aaltonen.

Hyvä johtaja toimii vastuullisesti

Tapio Aaltonen ei juuri usko erilaisiin ”ismeihin”, kun määritellään hyvää johtajuutta. Hän puhuu mieluummin vastuullisuudesta piirteenä, joka liittyy menestyksekkääseen johtajuuteen. Vastuullisuuden kolme kivijalkaa ovat pitkäjänteisyys, kokonaisvaltaisuus ja läpinäkyvyys.

Teologian maisteri (TM) Tapio Aaltosen kiinnostus johtajuuteen on syntynyt vuosien mittaan, omasta kokemuksesta.
”Olen ikäni toiminut erilaisten organisaatioiden johtajana. Olen pullahtanut tilanteisiin, jossa olen ollut ensin vastuussa omasta työryhmästä, sitten isommasta yksiköstä. Ruotsissa vedin kansainvälistä tiimiä”, Aaltonen kertoo. Kiinnostus on johtanut hänet lukemaan ja tutkimaan johtajuutta. Tällä hetkellä hän toimii 14 hengen asiantuntijaorganisaation Novetos Consulting Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Hän on myös yrityksen perustajajäseniä. Yrityksen toimialana on yritysvalmennus, konsultointi ja koulutus.
Aaltosesta johtajuus on avainasemassa yksilön ja organisaation tavoitteiden kohtaamiseksi. Työn tulee olla ihmisen näköistä, niin ihminen sekä organisaatio jaksavat hyvin.
Minkälaista johtamista sitten on tullut vastaan matkan varrella?
”Sekä hyviä että huonoja asioita. Päinvastoin kuin usein väitetään, meillä on Suomessa paljon tasokasta, hyvää johtamista. Tulokseen päästään erilaisia teitä; en kovin paljon usko siihen, että edes olisi vain yksi hyvä tapa johtaa.”
Aaltonen jopa uskoo, että johtaminen voisi olla eräs menestystuotteemme maailmalla – ”ihan oikeasti”, hän vastaa haastattelijan epäilevään katseeseen. Joka maassa on johtamisessa maalle tyypillisiä piirteitä, mutta yleispäteviäkin piirteitä on.

Päätöksentekotaito on yksi vahvuus

”Meidän ongelma voi olla se, että emme, ainakaan miehet, ole kovin herkkiä ihmissuhteissa. Toisaalta suomalaiset ovat hyviä tekemään päätöksiä ja he rohkenevat edetä määrätietoisesti asioissa. Pidän näitä piirteitä tärkeinä johtamisessa.”
Aaltonen jatkaa pohdintaansa toteamalla, että varmaan johtajuudesta ei löydy sellaista piirrettä, joka olisi absoluuttisen tärkeä joka kulttuurissa. Tai, hän perääntyy, ehkä muutamia on. Hän epäilee sellaiseksi rehellisyyttä, mutta varmuudella sitä ei voi sanoa, koska hän ei ole tutkinut asiaa.
Suomalaisesta johtajasta puhuessaan Aaltonen sanoo hänen tunnistaneen tapansa johtaa, hän tuntee itsensä ja hänellä on terve itseluottamus. ”Johtajuus lähtee itsensä johtamisesta. Sitä kautta johtaja pääsee sinuksi muiden ihmisten kanssa”. Johtaja pystyy asettamaan päämääriä ja tavoitteita ryhmälle keskustellen sen kanssa.
Usein luetellaan kymmeniä piirteitä, jotka johtajan pitää täyttää ollakseen hyvä johtaja. Aaltonen sanoo nähneensä monia johtajia, jotka eivät täytä piirteitä, tuskin edes tietävät niistä, mutta ovat silti onnistuneet johtajina.
”Johtaminen on aina kollektiivinen, yhteisöllinen tapahtuma. Johtaminen onnistuu, jos ryhmä antaa johtajan onnistua, jos työyhteisössä on henki, että me teemme yhdessä onnistumisen.”

Inhimillisistä piirteistä on kysyntää

Ihmisten johtaminen pehmeämmässä muodossa ei ole mitään terapiaa. Johtaminen lähtee siitä, että tavoitteet ovat kaikille selkeät. Ne pitää myös osata kertoa niin, että ne ovat ymmärrettäviä. Muuten ei synny sitä henkeä, joka saa ihmiset puhaltamaan yhteen hiileen.
Kurjassa johtamisessa perusongelmana on usein se, että johtaja ei osaa ottaa muita ihmisiä huomioon. Asiat vain ikään kuin paiskataan ihmisille eteen ymmärtämättä, että ihmisten täytyy sisäistää asiat, jotta he motivoituisivat tekemään.
Huono johtajatyyppi on narsistinen. Hänen tekemisiään ohjaa vain kiinnostus omaa itseään ja etuaan kohtaan. Tällainen ihminen pitää organisaation ihmisiä vain astinlautanaan; he auttavat johtajaa pääsemään parrasvaloihin. Johtaja toteuttaa vain omaa unelmaansa, on aina oikeassa eikä kuuntele muita.
Suomessa, kuten useissa muissakin maissa, viimeaikaisena piirteenä on ollut, että johtajaksi yltää yhä useammin nainen. Aaltonen sanoo, että naiset ovat johtajina paljon miehiä tiukempia. Toisaalta, naiset ovat varmaan ihmisten elämäntilanteen huomioonottamisessa luontaisesti parempia kuin miehet. ”Naiset ovat käsittääkseni tuoneet johtajuuteen kykyä herkkyyteen ja inhimillisyyteen”.
Aaltonen kiirehtii kuitenkin toteamaan, että erityispiirteiden liittäminen sukupuoleen on kuin veteen piirretty viiva. Ihmisiin suuntautuneita johtajia löytyy miehistäkin, aivan kuten on naisia, joiden johtamistyyli saattaa olla hyvin maskuliininen.
”Joskus suren sitä, että naiset voivat joutua johtamaan hyvinkin miehisin ottein, naisiin kun liittyy johtamisen toivo. Inhimillisten piirteiden mukana olo tekisi hyvää työelämälle. Kannustan naisia säilyttämään nämä piirteet.”

Hyvä johtaja kantaa vastuuta

Aaltonen vakuuttaa, että ihmisten pehmeän puolen salliminen ja huomioonottaminen vaikuttaa tuloksen tekoon erittäin hyvin. Toki ihmiset tekevät tulosta myös huonosti motivoituneina, mutta pitkin hampain. Parastaan he eivät silloin anna.
Mitä Aaltonen sitten pehmeydellä tarkoittaa? Sitä, että ihminen otetaan huomioon. Tavoitteet on huolella mietitty ja viestitetty ihmisille ja heidän perustehtävänsä ovat selkeät. Ihminen saa toteuttaa tavoitteita yksilöllisellä tavalla, annetaan tilaa yksilön luovuudelle. Myös henkilökohtaiset tarpeet otetaan huomioon. Siitä syntyy hyvää jälkeä.
”Tästä alkaa olla näyttöjä jo aika paljon.”
Mitä lisää tähän sitten tuo vastuullinen johtaminen?
”Karkeasti voi sanoa siihen liittyvän kaksi puolta. Toinen on luova puoli, jossa ihmisiä innostetaan ja sytytetään. Toinen osa on sitä, että toimitaan vastuullisesti. Se on pitkäjänteisyyttä, jossa aikajänne on mieluummin pitkä kuin lyhyt ja kokonaisvaltaisuutta, jossa ymmärretään, että jokainen tehty päätös vaikuttaa kymmeniin muihin päätöksiin ja toimiin, ihmisiin ja lähiympäristöön. Kolmas tärkeä asia on läpinäkyvyys. Vastuullisessa johtamisessa johtajan on kyettävä perustelemaan ja hänen on myös perusteltava päätöksensä.”

Ikääntyvät hallitsevat hiljaista tietoa

Yhtenä keinona vastuulliseen johtamiseen Aaltonen mainitsee keskustelun sidosryhmien kanssa. Se on vastuullisuutta yhteiskuntaa kohtaan.
Tapio Aaltonen viittaa äskettäin ilmestyneeseen kirjaansa Vastuullinen johtaminen. Inhimillistä tuloksentekoa, jonka hän on kirjoittanut yhdessä Mikko Luoman ja Raija Rautiaisen kanssa. Siinä on esitetty erilaisia malleja, jotka tukevat hyvää henkilöstöjohtamista. Toinen särmä hyvässä johtamisessa on talon tapa, organisaatiossa hyväksytty käytäntö, talon kulttuuri.
”Käytännön elämän ja ihanteiden, tavoitteiden, tulee kulkea yhtä jalkaa, olla yhtä kokonaisuutta.”
Kun nyt valitellaan ihmisten vanhenemista ja pyrkyä pois työelämästä, Aaltonen muistuttaa, että miksi ihmisten pitäisi jaksaa töissä, jos se on kauhean vastenmielistä. Ihminen jaksaa vain, jos työ antaa sisältöä elämään ja on palkitsevaa. Ja ikääntyneillä on takataskussa määrätön määrä hiljaista tietoa, jolle tällä hetkellä ei kenties osata antaa arvoa. Sen tallentaminen ja siirtäminen on isoimpia haasteita työelämässä.

Teksti: Ritva Reinboth
Kuva: Eija Hiltunen

Henkilöstöjohdon ryhmä - HENRY ry: Vastuullinen johtaminen -kirja
tapio.aaltonen@novetos.fi
Yhteenveto Tätä on tutkittu -tietokannassa http://www.tsr.fi/tutkittu
Hae numerolla 104148.
Työsuojelurahaston koulutus- ja tiedotushanke

Kirja:
Tapio Aaltonen, Mikko Luoma, Raija Rautiainen. Vastuullinen johtaminen. Ihmillistä tuloksentekoa. WSOY, 2004.

< Takaisin sivun alkuun