Joukko suomalaisia nuoren polven liikkeenjohdon asiantuntijoita, strategiatutkijoita ja -ajattelijoita on kokoontunut yhteen pohtimaan strategiaa työpaikkojen arjen näkökulmasta. He ilmoittautuvat toisinajattelijoiksi, mutta eivät kuitenkaan halua syyllistää tai jakaa neuvoja, uskaltavat jopa hymyillä, myös itselleen. He tarjoavat perinteisen hierarkkisen strategiatyön vaihtoehdoksi dialogista toimintatapaa. Vuoropuhelun ja keskustelun merkityksen korostaminen perustuu siihen, että organisaatiossa on aina useita käsityksiä strategiasta ja että kaikilla on oikeus osallistua strategiatyöhön.

TSR-kanavan multimediaohjelmassa Strategiantekijä osaa kysyä Ruotsalaisen kauppakorkeakoulun professori Saku Mantere haastaa strategiseen toisinajatteluun, jonka peruskysymys voisi kuulua: onko meidän strategiastamme jollekin ihan oikeasti hyötyä? Hän esittelee ja avaa toisinajattelun kolme perusteesiä: strategiaa viestitään kysymys, ei vastaus, edellä, strategiaa eivät ole tavoitteet vaan keinot, strategia on maraton, ei sprintti. Ja vaikka Mantere ja hänen työtoverinsa välttävät opettamasta, tarkkakorvainen kuuntelija voi hyvinkin oppia ja aktivoitua älyllisesti. Strategiatyön punaisia lankoja kun saattaa löytää vaikkapa Dostojevskia lukemalla tai Miles Davisia kuuntelemalla.

Saku Mantereen haastattelu on myös kuunneltavana versiona, radio-ohjelmana, otsikolla Kuin avoin kirja. Molempien ohjelmien toimittaja on Kari Peippo.