Taiteesta vuorovaikutusoppia johtamiseen

Tampereen yliopiston johtamistieteiden tutkijat haastavat vallitsevan talouslogiikan. Tutkijat ovat kehitelleet rationaalisen johtamisen rinnalle inhimillistä johtamista. Uudenlaista johtajuusajattelua ja -käytäntöjä esitellään Johtajuuden uusi taide -kirjassa. Työsuojelurahasto rahoitti tutkimusta, jonka tuloksena kirja syntyi.
 
Tutkijat pohtivat uuden ajattelun mahdollisuuksia vastata johtajuuden haasteisiin. Erityisesti he painottavat, että niin johtajien kuin johdettavien persoonallisuudet rakentuvat sekä älyllisestä mielestä että tuntevasta kehosta. Tutkijat muotoilevat, että uudenlaisessa ajattelussa tunnistetaan särmiä, epätäydellisyyttä ja epävarmuutta, joita ei yleensä haluta liittää hyvään johtamiseen.
 
Käytännönläheinen kirja pyrkii viestimään entistä armollisemmasta johtamisesta. Tekijöiden mukaan tällainen johtaminen luo sallivan ilmapiirin luoville ratkaisuille.
 
Kirjaa markkinoidaan kouluttajille ja yritysten henkilöstön kehittäjille. Tutkimusryhmän jäsenet käyttävät sitä koulutusohjelmissa.
 
Taiteessa tunnetaan se vuorovaikutus, jota talous nyt suosii

Tamperelaistutkimus kuuluu myös Suomen Akatemian LIIKE2-tutkimusohjelman Johtajuus luovassa taloudessa -hankkeeseen. Tamperelaiset pohjaavat ajatukseen, että taide- ja kulttuuriorganisaatiot ovat perinteisesti toimineet ympäristössä, mihin monet muut asiantuntijaorganisaatiot ovat joutuneet, kun taloudessa korostetaan sosiaalista osaamista.
 
Nyt taloudessa kysytään: Miten luoda vuorovaikutus, jossa itsenäisyyttä vaalivat asiantuntijat haluavat antaa parhaan työpanoksen koko työyhteisön hyväksi?
 
Talouselämän johtajat ja esimiehet huomaavat, että vanhat johtamisopit eivät riitä. Nyt pitää nähdä työpaikan ihmiset tuntevina persoonina, jotka tuovat työpaikalle koko kehonsa.
 
Kuinka ottaa oppia taiteesta?
 
Tamperelaiset etsivät avauksia, joilla taidemuodot ja -organisaatiot voisivat kehittää johtamistietoa. He kysyvät: Mitkä tekijät ovat keskeisiä, kun taideorganisaatioissa johdetaan luovia työprosesseja? Voiko näitä tekijöitä soveltaa myös muunlaisissa työorganisaatioissa? Mitä liikeyritykset voivat oppia taiteista ja taideorganisaatioista?
 
Aineistona tutkimusryhmä käytti aiemmin tekemiään empiirisiä tutkimuksia ihmisten johtamisesta sinfoniaorkestereissa ja teatterissa. Ryhmä lähestyi kohdettaan esteettisestä näkökulmasta. Tällöin korostuu tietämisen ja tiedon tuottamisen kehollisuus eli aistien kautta tulevat kokemukset. Perinteisessä johtamisteoriassa tiedon ajatellaan olevan pääosin älyllistä.
 
Hankkeessa järjestettiin eri toimialojen esimiehille kaksi Tulevaisuuden johtajuus -seminaaria. Tutkimusryhmän jäsenet testasivat projektin ideoita konsultteina. Kirjan teemat tulivat usein esiin haastatteluissa ja puheenvuoroissa. Projektin tieteellisiä tuloksia esiteltiin useissa konferensseissa. Kirjan lisäksi tutkijat julkaisivat tuloksia kansainvälisissä lehdissä artikkeleina.
 
Johtajuus kuvataiteen ja teatterin silmin
 
Tampere University Press julkaisi Johtajuuden uusi taide -kirjan alkuvuonna 2010. Kirjan julkistamisen aikoihin, 17. maaliskuuta 2010, Nykytaiteen museo Kiasmassa järjestettiin Luova Suomi -seminaari, joka oli suunnattu aiheesta kiinnostuneille johtajille ja esimiehille.
 
Kirjassa keskitytään pohtimaan, millaisia uusia ulottuvuuksia eri taidemuodot antavat ihmisten johtamiseen ja vuorovaikutukseen työpaikoilla. Kirjassa tarkastellaan johtajuutta kuvataiteen, teatterin, tanssin ja musiikin kautta.
 
Katsominen ja katseen kohteena oleminen sekä kuvan ja todellisuuden tekeminen eli kuvilla johtaminen nousivat keskeisiksi johtamista luonnehtiviksi ulottuvuuksiksi. Näitä tarkastellaan kirjassa muun muassa vallankäytön, vaikuttamisen ja dialogin näkökulmista. Kirjassa tuodaan esiin myös mahdollisuuksia käyttää kuvataidetta johtajuusvalmennuksessa.
 
Teatteri avaa mahdollisuuden tarkastella johtajuutta eri rooleista: näyttelijänä, katsojana tai ohjaajana. Tunteet, empatia, palaute, fyysinen läheisyys ja yhteisöllisyys ovat keskeisiä tuloksen tekijöitä johtajuudessa. Sanojen merkitys korostuu teatterissa – niin myös johtamisessa.
 
Johtamisesta uutta tanssia ja musiikkia
 
Tanssissa on tärkeää tunnistaa sama- ja erirytmisyys, koreografia, toisen kohtaaminen, liittyminen ja ryhmästä poissulkeminen. Eri tansseissa vallitsevat erilaiset vuorovaikutus- ja
valtasuhteet. Tällöin korostuu viestintä liikkeen kautta, jatkuva sanaton neuvottelu ilman sanoja.
 
Musiikki avaa moninaisuudessaan useita verrannollisia näkökulmia johtamiseen. Sinfoniaorkesteri, jazz- ja rock-yhtye toimivat eri tavoin. Kaikissa on kuitenkin oleellista keskinäinen vuorovaikutus kuuntelun kautta ja palasten yhteensovittaminen halutuksi kokonaisuudeksi. Hierarkkiset ja tasavertaiset valtasuhteet vuorottelevat sekä ovat läsnä samanaikaisesti. Syntyy luova jännite.
 
Johtamisessa ja nykypäivän organisaatioissa ollaan siirtymässä uudenlaiseen tanssiin ja musiikkiin. Valssin tunnetut askeleet ja harmoninen liitely väistyvät. Tilalle ovat tulleet reivit,
joissa paritanssi on vaihtunut yhteistanssiksi ja joissa askelmerkkejä luodaan jatkuvasti kovassa tahdissa. Tanssilla ei ole alkua eikä loppua, eikä lopputulemaa tiedä kukaan. Epätietoisuuden ja epävarmuuden hyväksyminen on välttämätöntä.