• 106065
  • Tutkimus- ja kehitystoiminta
  • Työssä jaksamiseen ja ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavat tekijät
  • Hakija
  • Helsingin yliopisto, kansanterveystieteen laitos
  • Toteuttaja
  • Helsingin yliopisto, kansanterveystieteen laitos
  • Lisätietoja
  • Eero Lahelma
  • (09) 1912 7595
  • eero.lahelma@helsinki.fi
  • faksi (09) 1912 7570
  • 050 415 1254
  • Toteutusaika
  • 1.6.2006 - 1.12.2009
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 1.1.2011
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 15.5.2006
  • 100 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 162 000 euroa
  • Tulokset valmistuneet
  • 10.2.2011

Aiheluokitus

  • 3. Työyhteisöjen toimivuus
  • -3.6. ikääntymiset vaikutukset ja mahdollisuudet
  • 4. Terveyden edistäminen työelämässä
  • -4.1. työterveyteen vaikuttavat tekijät
  • -4.3. arviointimallien kehittäminen
  • 5. Työelämän terveysriskit ja kuormitustekijät
  • Avainsanat
  • functional status, job control, work environment, ennenaikainen eläke, krooninen kipu, toimintakyky, työn ja perheen yhdistäminen, työolo, työssä jaksaminen, disability retirement, premature retirement, chronic pain
 
106065 Tutkimus- ja kehitystoiminta

Työssä jaksamiseen ja ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavat tekijät

10.3.2011

Työolot ratkaisevia työssä jaksamisessa

Työuupumusta ja työkyvyn menettämistä voidaan torjua parantamalla työhyvinvointia ja kohentamalla sekä psykososiaalisia että fyysisiä työoloja, käy ilmi Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitoksen tutkimuksesta, jota Työsuojelurahasto tuki.

Työssä jaksaminen, työkyvyn menettäminen ja siirtyminen ennenaikaiselle eläkkeelle työkyvyttömyyden vuoksi ovat ajankohtaisia työelämän kysymyksiä. Työvoima on ikääntynyt, ja suuret ikäluokat lähestyvät eläkeikää.

Fyysinen ja psykososiaalinen työympäristö sekä krooninen kipu ovat merkittäviä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riskitekijöitä. Työikäisestä väestöstä 7,5 prosenttia on työkyvyttömyyseläkkeellä. Keskeisiä eläkediagnooseja ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä mielenterveysongelmat.

Aikaisempi tutkimus osoittaa, että työkyvyn menettäminen ja ennenaikainen eläköityminen ovat monitahoisia prosesseja, joiden taustalla vaikuttavat sekä sairaudet että työn asettamat fyysiset, henkiset ja psykososiaaliset vaatimukset.

Tutkimuksen kohteena oli kolme keskeistä työssä jaksamisen ja eläköitymisen osa-aluetta ikääntyvien kuntatyöntekijöiden keskuudessa. Ensiksi tutkittiin uupumusasteista väsymystä ja siihen liittyviä työolotekijöitä. Toiseksi tutkittiin laaja-alaisesti työoloja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riskitekijöinä. Kolmanneksi tutkittiin erityyppistä kipua työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riskitekijänä.

Tutkimuksessa analysoitiin Helsinki Health Studyn peruskyselyaineistoa vuosilta 2000–2002 (n=8960) sekä Eläketurvakeskuksen luovuttamia tietoja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisestä. Aineistot yhdistettiin niiden osalta, jotka antoivat yhdistämiseen luvan (n=6525). Eläketapahtumia seurattiin vuoden 2008 loppuun asti. Eläkkeelle siirtyneitä oli 525.

Uupumusasteinen väsymys yleistä

Uupumusasteinen väsymys on työuupumuksen keskeisin osa. Yli 20 prosenttia kuntatyöntekijöistä kärsi uupumusasteisesta väsymyksestä.

Tutkitut psykososiaaliset tekijät, työn hallinta, organisaation oikeudenmukaisuus ja työpaikkakiusaaminen, olivat kaikki yhteydessä uupumusasteiseen väsymykseen, ja jokaisen yhteys osoittautui itsenäiseksi. Tulokset olivat miehillä ja naisilla samansuuntaiset. Uupumusasteinen väsymys oli luonteeltaan henkistä, ei niinkään fyysistä.

Tutkimus perustui poikkileikkausasetelmaan, eikä siitä voi päätellä suoria syy-vaikutussuhteita. Tulokset ovat kuitenkin yhdenmukaisia pitkittäistutkimusten kanssa.

Työuupumuksen ehkäisemiseksi tulisi puuttua työorganisaatiotason tekijöihin. Ensisijaisia ovat työn hallinnan tukeminen, johtamisen ja päätöksenteon oikeudenmukaisuus sekä kiusaamisen torjunta työpaikalla.

Enemmän huomiota fyysiseen työympäristöön

Työoloja tutkittiin laaja-alaisessa viitekehyksessä, joka sisälsi työaika- ja työsuhdejärjestelyt sekä psykososiaaliset ja fyysiset työolot. Tämän ansiosta voitiin tutkia eri riskitekijöiden keskinäisiä suhteita ja vertailla niiden suhteellista merkitystä pitkittäisasetelmassa. Aiemmin ei ole sovellettu vastaavaa kattavaa viitekehystä.

Esiin nousi kaksi itsenäistä riskitekijää: vahvin itsenäinen riskitekijä oli työn fyysinen rasitus ja toinen, hieman heikompi, oli työn hallinta. Miesten ja naisten välillä ei todettu eroja.

Tulosten perusteella sekä fyysisellä että psykososiaalisella työympäristöllä oli merkitystä siirryttäessä ennenaikaisesti työkyvyttömyyseläkkeelle. Fyysisen työympäristön merkitys korostui jonkin verran silloin, kun eläkkeelle siirryttiin tuki- ja liikuntaelinsyistä, kun taas psykososiaaliset tekijät korostuivat siirryttäessä eläkkeelle mielenterveyssyistä.

Tärkeä havainto oli fyysisen työympäristön suuri merkitys, sillä tutkimuksissa ei fyysiseen työympäristöön kiinnitetä aina riittävästi huomiota, vaan keskitytään psykososiaaliseen työympäristöön tai työjärjestelyihin.

Tämän tutkimuksen tulosten perusteella tulisi huomiota kiinnittää yhtä lailla sekä fyysiseen että psykososiaaliseen työympäristöön. Näin torjuttaisiin työkyvyttömyyttä ja pidennettäisiin työuria. Työolojen kohentaminen auttaa ehkäisemään siirtymistä työkyvyttömyyseläkkeelle.

Kroonisesta kivusta päästävä eroon

Kipua tutkittiin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riskitekijänä pitkittäisasetelmassa samalla tavoin kuin työoloja.

Kipu on merkittävä ongelma ikääntyvien työntekijöiden keskuudessa, ja tässä tutkimuksessa yli viidennes kärsi kroonisesta kivusta.

Työkyvyttömyyden vuoksi eläkkeelle siirtymistä voitaisiin (teoreettisesti) välttää 24 prosenttia, jos krooninen kipu riskitekijänä voitaisiin eliminoida. Tuki- ja liikuntaelinsyistä johtuvasta eläköitymisestä voitaisiin vähentää jopa 42 prosenttia.

Työkyvyttömyyden ehkäisyssä tulisi kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota krooniseen kipuun lääketieteellisesti todettujen tautien ohella. Torjumalla kroonista kipua aiheuttavia sairauksia voidaan todennäköisesti ehkäistä siirtymistä ennenaikaiselle eläkkeelle ja pidentää työssä selviytymistä omaan eläkeikään asti. Työterveyshuollolla voi olla merkittävä rooli kivun tunnistamisessa, ehkäisyssä ja hoitamisessa.

Toimittaja
Liisa Strann
Aineistoa Material-välilehdellä.
Jaa