Mitä korkeampi on työntekijän koulutus, sitä todennäköisempää on, että hän pysyy työelämässä vanhuuseläkeikään asti. Tutkija Noora Järnefeltin väitöskirjan mukaan vanhuuseläkeikään saakka eli 63 – 68 -vuotiaaksi työskentelevät varmimmin ne, joilla on ylemmän korkea-asteen koulutus. Tutkimusta rahoittivat työn ja hyvinvoinnin tutkijakoulu, Työsuojelurahasto ja Kansaneläkelaitos.
Matala koulutustaso lisää riskiä varhaiseen työuran päättymiseen. Työura päättyy ennenaikaisesti etenkin työttömyyden tai työkyvyttömyyseläkkeen vuoksi selvästi useammin perusasteen koulutuksen kuin korkea-asteen koulutuksen saaneilla.
Tutkimusten tulokset näyttävät Järnefeltin mukaan tukevan käsitystä siitä, että työurat pitenevät tulevaisuudessa samalla kun yleinen koulutustaso kasvaa. Tämä kuitenkin edellyttää, että koulutettujen olot työelämässä ja työmarkkinoilla säilyvät suotuisina työssä pysymiselle.
Työolojen kehittämisellä lisää työvuosia
Tutkimuksen mukaan koulutuksen ja myöhäisen työstä poistumisen
välistä yhteyttä selittävät erityisesti työhön ja työmarkkinoihin
liittyvät tekijät. Muun muassa työtehtävä, työnantajasektori ja
työntekijän asema ammattirakenteen muutoksessa ovat korkeasti
koulutetuilla edullisimmat työssä pysymisen kannalta.
Valtiolla ja kunnissa työskentelevät pysyvät työssä vanhuuseläkkeelle asti todennäköisemmin kuin yksityisen sektorin palkansaajat.
Kasvavilla ammattialoilla työskentely ei pidennä perusasteen koulutuksen saaneiden työuraa samassa määrin kuin paremmin koulutetuilla. Toisaalta supistuvissa ammateissa edes korkea koulutus ei ehkäise ennenaikaista työelämästä poistumista.
Tulokset viittaavat Noora Järnefeltin mukaan siihen, että
työolojen ja henkilöstökäytäntöjen kehittämisellä voidaan pidentää
työuria ja tukea erityisesti vähemmän koulutettujen työllisyyttä.
Koulutusryhmien erot uhkaavat kärjistyä
Tulevaisuudessa työurat päättyvät ennenaikaisesti lähes yksinomaan työttömyyden tai työkyvyttömyyden vuoksi, sillä muut varhaiset eläkejärjestelyt on lähes kokonaan poistettu.
Noora Järnefelt uskoo, että koulutusryhmien väliset erot voivat kärjistyä, mikäli työttömyys ja työkyvyttömyys karsivat työelämästä edelleen etupäässä vähemmän koulutettuja. Työkyvyttömyys ja työttömyys eivät useinkaan johdu työntekijän omasta valinnasta, ja ne aiheuttavat toimeentulo-ongelmia ja jopa pitkäaikaisen köyhyyden riskiä.
Tutkijan mukaan valtakunnalliset laskelmat eläkkeelle siirtymisestä ja niin sanotusta työvuosien odotteesta tulisi tehdä kullekin koulutustasolle erikseen.
Noora Järnefeltin tutkimus perustuu 66 000 työntekijän rekisteriaineistoon, jonka avulla seurattiin 50–64 -vuotiaiden palkansaajien työssä pysymistä ja työelämästä poistumista vuosina 1997–2000.
Toimittaja