• 104391
  • Tutkimus- ja kehitystoiminta
  • Huolto- ja kunnossapitotöiden riskienhallinta
  • Hakija
  • Tampereen teknillinen yliopisto, turvallisuuden johtaminen ja suunnitt
  • Toteuttaja
  • Tampereen teknillinen yliopisto, turvallisuuden johtaminen ja suunnitt
  • Lisätietoja
  • Jouni Kivistö-Rahnasto
  • (03) 3115 4604
  • faksi (03) 3115 2671
  • jouni.kivisto-rahnasto@tut.fi
  • Toteutusaika
  • 1.1.2005 - 1.9.2006
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 8.11.2004
  • 42 400 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 70 400 euroa
  • Tulokset valmistuneet
  • 13.9.2006

Aiheluokitus

  • 2. Työyhteisöjen riskienhallinta
  • -2.1. riskienhallintamenetelmien kehittäminen
  • Avainsanat
  • kunnossapito, maintenance, riskienhallinta, risk management, tapaturmat, accidents, teollisuus, industry, huoltotyö, maintenance work, menetelmät
 
104391 Tutkimus- ja kehitystoiminta

Huolto- ja kunnossapitotöiden riskienhallinta

31.1.2007

TEOLLISUUDEN HUOLTOTÖIDEN RISKEJÄ KARTOITETTU

Tampereen teknillisessä yliopistossa on tarkasteltu huolto- ja kunnossapitotöiden riskejä teollisuudessa. Tuloksista laadittiin opas huolto- ja kunnossapitotöiden turvallisuutta edistämään. Työsuojelurahasto rahoitti tutkimus- ja kehityshanketta

Hankkeessa kartoitettiin huoltotöiden riskit fyysisessä työympäristössä, työjärjestelyissä ja tiedonkulussa sekä kehitettiin menetelmä huoltotöiden riskien arviointiin.

Tuloksia voi hyödyntää esimerkiksi huoltotöiden suunnittelussa ja johtamisessa, organisaation toiminnan arvioinnissa, työhön opastuksessa sekä koneiden, laitteiden ja työympäristön suunnittelussa kaikissa teollisissa ympäristöissä.

Huoltotöissä 50 kuolemaa 15 vuodessa


Teollisuudessa huolto- ja kunnossapitotöiden riskialttius on keskeinen ongelma. Vuosina 1990–2004 sattui 678 TOT-tutkintaan johtanutta kuolemantapausta työpaikoilla. Näistä noin 50 sattui huoltotöissä.

Vaikka automaatio siirtää teollista työtä yhä enemmän valvomoihin ja kauemmas prosesseista, nimenomaan huoltotöitä tehdään jatkossakin yhä monimutkaisemmille koneille ja laitteille.

Väsymys, tehtävien taajuus sekä puutteet suunnittelussa, siisteydessä, järjestyksessä, laitteissa ja välineissä lisäävät huoltotöiden riskialttiutta, teollisuudenalasta riippumatta.

Kone- ja laitesuunnittelun riskit johtuvat esimerkiksi siitä, että käyttäjän odotukset eivät läheskään aina vastaa koneen toimintaa. Huoltotöiden riskejä kasvattavat myös esimerkiksi monien tehtävien rinnakkainen suorittaminen ja tehtävien keskeytykset. Riski on myös työympäristöjen vaihtuvuus, kun huolto- ja kunnossapitotöitä tehdään useiden yritysten tiloissa.

Huolimatta huoltotöiden riskejä lisäävistä erityispiirteistä, huoltotöiden turvallisuutta on tutkittu lähinnä vain ilmailu- ja ydinvoima-aloilla. Lähtökohtana on ollut inhimillisen virheen aiheuttamasta riskistä huollettavalle prosessille.

Teollisuuden tapaturmia on tutkittu paljon ja monista näkökulmista. Lähtökohtana ovat yleensä olleet työympäristön ja käytettävien laitteiden sekä työmenetelmien vaarat. Huoltotöissä sattuneita tapaturmia on aiemmin tarkasteltu vähän.

Mukana 15 kohdetta kolmesta yrityksestä


Tutkimukseen osallistui kolme yritystä, jotka nimesivät 15 työkohdetta. Aineistoa koottiin myös kirjallisuudesta ja julkisista tapaturmatietokannoista.

Aineistoa koottiin yrityksistä haastatteluilla tammi–maaliskuussa 2005. Sitten kohteet jaettiin kahteen ryhmään. Ensimmäisessä seurattiin huoltotöitä kuudessa kohteessa kesällä 2005. Toinen ryhmä kokeili kahdeksassa kohteessa kehitettävää riskien arvioinnin menetelmää talvella 2005–2006.

Menetelmästä saatua palautetta koottiin yritysten edustajilta sekä ohjausryhmien palavereissa että yrityskäynneillä. Osa palautteesta saatiin sähköpostitse, kun yritykset olivat kokeilleet menetelmää itsenäisesti.

Kiire, riskinotto, työasennot ja suojainten puute pääriskeinä


Hankkeessa selvitettiin huolto- ja kunnossapitotöiden keskeiset riskit ja turvallisuustekijät yrityksissä. Selvitys tehtiin haastattelujen ja havaintojen perusteella. Olennaisimmiksi riskeiksi osoittautuivat kiire, riskinotto ja ergonomiset ongelmat.

Tapaturma-aineistoanalyysit paljastivat, että suojainten ja suojausten puute sekä puutteellinen töiden suunnittelu nostavat selvästi tapaturman mahdollisuutta. Yritysten pitäisikin kiinnittää näihin seikkoihin huomiota.

Aineistoanalyysin mukaan huoltotöiden suurimmat riskit aiheutuvat koneista ja laitteista. Lisäksi työympäristön vaarat, kuten putoaminen, ovat keskeisiä tapaturman aiheuttajia.

Tapaturma-aineistoista havaittiin, että tapaturmat sattuvat tutuissa työtehtävissä.

Opas riskienhallintaan


Yrityksille tehtiin menetelmä ja opas huolto- ja kunnossapitotöiden riskienhallintaan. Menetelmälle ja sen käytettävyydelle määriteltiin tavoitteet yrityksissä tehtyjen haastatteluiden ja havaintojen perusteella. Sisällössä otettiin huomioon sekä yritysten tarpeet että tapaturma-analyyseista saatu tieto. Menetelmä on helppokäyttöinen ja sen sisältö on räätälöity huoltotöihin.

Menetelmästä laadittiin kolmiosainen tarkistuslista. Ensimmäinen osa on tarkoitettu turvallisuuden suunnitteluun, toinen vaarojen arviointiin ja kolmas työn suorittajalle, jotta hän tunnistaisi työkohteessa vaarat.

Menetelmän sisältöä ja käytettävyyttä arvioitiin yrityksissä ja sitä kehitettiin saadun palautteen perusteella. Tutkijoiden tekemät koekäytöt ja yritysten omat kokeilut osoittivat menetelmän täyttävän sille asetetut tavoitteet.

Hankkeessa tuotettu opas yhdistää menetelmän ja keskeiset tiedot huoltotöiden riskienhallinnasta. Oppaan on määrä olla helppokäyttöinen johdanto huolto- ja kunnossapitotöiden riskeihin, niiden arviointiin ja hallintaan.

Yhteenvedot tehtiin huolto- ja kunnossapitotöiden tyypillisistä vakavista ja kuolemaan johtaneista tapaturmista sekä tapaturmien torjuntakeinoista.

Tulokset on esitetty yksityiskohtaisesti loppuraportissa, joka on saatavissa internetosoitteessa http://turva.me.tut.fi/tutkimus >Huolto- ja kunnossapitotöiden riskienhallinta. Toimittaja
Hannu Kaskinen
Aineistoa Material-välilehdellä.
Jaa