Yleensä melu häiritsee, vaikka desibelit jäisivät reilusti alle kuulovauriorajan. Siihen, miten kukin reagoi meluun, vaikuttavat paitsi äänen ja työn, myös kuulijan ominaisuudet. Joku on luonnostaan herkkä melulle ja joku toinen ei masennuksen tai stressin takia kestä hälinää ympärillään. Kolmannen kuulo on heikentynyt, jolloin taustakohina vaikeuttaa puheen erottamista.
Erikoistutkija Valtteri Hongisto Turun aluetyöterveyslaitokselta on ryhtynyt tutkimaan näitä asioita, vaikka onkin koulutukseltaan fyysikko ja väitellyt tekniikan tohtoriksi seinärakenteiden akustiikasta.
"Väiteltyäni päätin, että on aika kiinnittää enemmän huomiota melun psykologisiin puoliin. Ihminen on kuitenkin avainasemassa päätettäessä akustisista ratkaisuista."
Ihmistä häiritessään melu heikentää myös työtehoa ja tuottavuutta. Hongisto toivoo, että juuri tuottavuuden ansiosta työnantajat kiinnostuisivat työntekijöidensä äänioloista.
Tuottavuutta ja sen mittareita tutkitaan Tekesin Terve talo -teknologiaohjelmaan kuuluvassa Tuottava toimisto 2005 -hankkeessa, jonka työolo-osioita Työsuojelurahasto rahoittaa. Turun aluetyöterveyslaitos on siinä äänen osalta mukana. Kokonaishankkeen käynnisti Teknillinen korkeakoulu, ja äänen lisäksi tutkimusalueita ovat valaistus ja sisäilma sekä työolojen vaikutus tuottavuuteen työpaikoilla.
Kuka kestää meteliä
Melun häiritsevyyttä on selvitetty varsinkin ulkomailla paljon, ja Valtteri Hongisto on kartoittanut tuloksia toimistotutkimusta varten. Kyselyselvitykset kertovat selvistä eroista meluun liittyvissä reaktioissa. Puolet vaihtelusta johtuu psykologisista tekijöistä, toinen puoli taas esimerkiksi työn tai äänitason eroista.
"Huonokuuloiset ovat suurin yksittäinen ryhmä, joka valittaa
helposti melusta. Heitä on kymmenen prosenttia kaikista, ja heidän
työtehoonsa ylimääräiset häly- tai koneäänet vaikuttavat muita
enemmän."
Myös erilaiset ihmistyypit suhtautuvat meluun eri tavoin.
Ulospäin suuntautunut saattaa kaivata taustaääniä päästäkseen
työvireeseen tai pysyäkseen hereillä esimerkiksi pitkän ajomatkan
aikana.
"Kilpailuun taipuvaiset ja tehokkuutta korostavat A-tyypin ihmiset pystyvät pitämään keskittymiskykynsä korkeana melussa paremmin kuin B-tyypin ihmiset. Melu kuormittaa A-tyyppiäkin, mutta hän on motivoituneempi voittamaan melun tuomat lisävaikeudet", Hongisto kertoo.
Vaativa työ häiriintyy
Jos työ ei vaadi keskittymistä, melu, taustamusiikki tai työkavereiden huutelu voivat palauttaa tehokkuuden. Näin saattaa käydä yksitoikkoisessa työssä erityisesti työpäivän loppupuolella. Mutta kun keskustellaan luottamuksellisesti tai lasketaan palkkoja, ylimääräistä hälinää ei kaivata.
"Mitä monimutkaisempaa työ on, sitä enemmän melun koetaan
häiritsevän", Valtteri Hongisto sanoo.
Äänen häiritsevyysraja vaihtelee muun muassa työtehtävän
vaativuuden mukaan. Jos työ ei vaadi suurta tarkkuutta ja
muistamista, toimistossa pärjää 45-50 desibelin taustahälyssä,
mutta monimutkaisissa tehtävissä desibelien on oltava kuusi dB
alemmat.
Taustapuheeseen nämä rajat eivät välttämättä päde. Kun puheesta saa selvän, se häiritsee, vaikka desibelit olisivat hyvinkin vähäiset.
Melu haittaa vähemmän silloin, kun tietää, että kaikki
mahdollinen on tehty sen vaimentamiseksi. Joskus - ellei muuta
keinoa löydy - asenteisiin vaikuttaminen on tehokkainta
meluntorjuntaa. Sietokykyä lisää myös se, että itse voi säädellä
melun kestoa. Yleensäkään itse aiheutettu melu ei tunnu yhtä
pahalta kuin toisen aiheuttama.
"Itselle tai muille ‘hyödyllistä' melua kestetään tavallista
helpommin. Teollisuudessa koneääni voi olla arvokasta, koska se voi
kertoa vaarasta tai lähestyvästä viasta. Koneenhoitaja kuulee
äänestä, mikä on moottorin kunto tai prosessin vaihe."
Puhe ärsyttää
Tutkimustilanteissa on todettu, että melu heikentää tekstin sisällön ymmärtämistä. Koehenkilöt huomasivat oikolukutehtävissä kyllä kirjoitusvirheet, mutta eivät yhtä hyvin asiavirheitä. Muistaminen muuttuu melussa pinnallisemmaksi.
Toimistoissa melun on havaittu lisäävän ärtyneisyyttä ja
epäystävällisyyttä ja vähentävän auttamishalua. Häiriöiden vuoksi
tehtäviin varataan enemmän aikaa tai töitä viedään kotiin. Pahin
ärsyttäjä on puhe silloin, kun sitä ei haluta kuulla tai kun se
tulee oman keskustelun päälle. Kiusan suuruuteen vaikuttaa sekin,
kuka puhuu ja mitä hän puhuu.
"Puhe huonontaa työtulosta huomattavasti enemmän kuin muu
ääni. Merkityksetön, taustalla oleva puhe voi ärsyttää ja stressata
enemmän kuin vaihteleva, ennustamaton ja merkityksetön muu ääni",
Valtteri Hongisto kertoo.
Teksti: Päivi Haavisto
LISÄTIETOJA
Avotoimistojen ääniympäristön suunnittelu ja vaikutukset
koettuun melun häiritsevyyteen ja työtehoon, Työterveyslaitos,
Valtteri Hongisto, Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehityshanke,
nro 101320, meneillään, osa Tekesin Terve talo -teknologiaohjelman
Tuottava toimisto 2005 -hanketta.
TOIMITUKSELLE
Tämä juttu on vapaasti viestintävälineiden käytettävissä.
Mikäli käytät juttua, laita tekstiin toimittajan, Päivi Haaviston,
nimi. Ilmoitathan käytöstä Työsuojelurahastoon, tiedottaja
Marja-Leena Jylhälle, (09) 6803 3314, 040 548 8852
