Yleensä melu häiritsee, vaikka desibelit jäisivät reilusti alle kuulovauriorajan. Siihen, miten kukin reagoi meluun, vaikuttavat paitsi äänen ja työn, myös kuulijan ominaisuudet. Joku on luonnostaan herkkä melulle ja joku toinen ei masennuksen tai stressin takia kestä hälinää ympärillään. Kolmannen kuulo on heikentynyt, jolloin taustakohina vaikeuttaa puheen erottamista.

Erikoistutkija Valtteri Hongisto Turun aluetyöterveyslaitokselta on ryhtynyt tutkimaan näitä asioita, vaikka onkin koulutukseltaan fyysikko ja väitellyt tekniikan tohtoriksi seinärakenteiden akustiikasta.

"Väiteltyäni päätin, että on aika kiinnittää enemmän huomiota melun psykologisiin puoliin. Ihminen on kuitenkin avainasemassa päätettäessä akustisista ratkaisuista."

Ihmistä häiritessään melu heikentää myös työtehoa ja tuottavuutta. Hongisto toivoo, että juuri tuottavuuden ansiosta työnantajat kiinnostuisivat työntekijöidensä äänioloista.

Tuottavuutta ja sen mittareita tutkitaan Tekesin Terve talo -teknologiaohjelmaan kuuluvassa Tuottava toimisto 2005 -hankkeessa, jonka työolo-osioita Työsuojelurahasto rahoittaa. Turun aluetyöterveyslaitos on siinä äänen osalta mukana. Kokonaishankkeen käynnisti Teknillinen korkeakoulu, ja äänen lisäksi tutkimusalueita ovat valaistus ja sisäilma sekä työolojen vaikutus tuottavuuteen työpaikoilla.

Kuka kestää meteliä

Melun häiritsevyyttä on selvitetty varsinkin ulkomailla paljon, ja Valtteri Hongisto on kartoittanut tuloksia toimistotutkimusta varten. Kyselyselvitykset kertovat selvistä eroista meluun liittyvissä reaktioissa. Puolet vaihtelusta johtuu psykologisista tekijöistä, toinen puoli taas esimerkiksi työn tai äänitason eroista.

"Huonokuuloiset ovat suurin yksittäinen ryhmä, joka valittaa helposti melusta. Heitä on kymmenen prosenttia kaikista, ja heidän työtehoonsa ylimääräiset häly- tai koneäänet vaikuttavat muita enemmän."
Myös erilaiset ihmistyypit suhtautuvat meluun eri tavoin. Ulospäin suuntautunut saattaa kaivata taustaääniä päästäkseen työvireeseen tai pysyäkseen hereillä esimerkiksi pitkän ajomatkan aikana.

"Kilpailuun taipuvaiset ja tehokkuutta korostavat A-tyypin ihmiset pystyvät pitämään keskittymiskykynsä korkeana melussa paremmin kuin B-tyypin ihmiset. Melu kuormittaa A-tyyppiäkin, mutta hän on motivoituneempi voittamaan melun tuomat lisävaikeudet", Hongisto kertoo.

Vaativa työ häiriintyy

Jos työ ei vaadi keskittymistä, melu, taustamusiikki tai työkavereiden huutelu voivat palauttaa tehokkuuden. Näin saattaa käydä yksitoikkoisessa työssä erityisesti työpäivän loppupuolella. Mutta kun keskustellaan luottamuksellisesti tai lasketaan palkkoja, ylimääräistä hälinää ei kaivata.

"Mitä monimutkaisempaa työ on, sitä enemmän melun koetaan häiritsevän", Valtteri Hongisto sanoo.
Äänen häiritsevyysraja vaihtelee muun muassa työtehtävän vaativuuden mukaan. Jos työ ei vaadi suurta tarkkuutta ja muistamista, toimistossa pärjää 45-50 desibelin taustahälyssä, mutta monimutkaisissa tehtävissä desibelien on oltava kuusi dB alemmat.

Taustapuheeseen nämä rajat eivät välttämättä päde. Kun puheesta saa selvän, se häiritsee, vaikka desibelit olisivat hyvinkin vähäiset.

Melu haittaa vähemmän silloin, kun tietää, että kaikki mahdollinen on tehty sen vaimentamiseksi. Joskus - ellei muuta keinoa löydy - asenteisiin vaikuttaminen on tehokkainta meluntorjuntaa. Sietokykyä lisää myös se, että itse voi säädellä melun kestoa. Yleensäkään itse aiheutettu melu ei tunnu yhtä pahalta kuin toisen aiheuttama.
"Itselle tai muille ‘hyödyllistä' melua kestetään tavallista helpommin. Teollisuudessa koneääni voi olla arvokasta, koska se voi kertoa vaarasta tai lähestyvästä viasta. Koneenhoitaja kuulee äänestä, mikä on moottorin kunto tai prosessin vaihe."

Puhe ärsyttää

Tutkimustilanteissa on todettu, että melu heikentää tekstin sisällön ymmärtämistä. Koehenkilöt huomasivat oikolukutehtävissä kyllä kirjoitusvirheet, mutta eivät yhtä hyvin asiavirheitä. Muistaminen muuttuu melussa pinnallisemmaksi.

Toimistoissa melun on havaittu lisäävän ärtyneisyyttä ja epäystävällisyyttä ja vähentävän auttamishalua. Häiriöiden vuoksi tehtäviin varataan enemmän aikaa tai töitä viedään kotiin. Pahin ärsyttäjä on puhe silloin, kun sitä ei haluta kuulla tai kun se tulee oman keskustelun päälle. Kiusan suuruuteen vaikuttaa sekin, kuka puhuu ja mitä hän puhuu.
"Puhe huonontaa työtulosta huomattavasti enemmän kuin muu ääni. Merkityksetön, taustalla oleva puhe voi ärsyttää ja stressata enemmän kuin vaihteleva, ennustamaton ja merkityksetön muu ääni", Valtteri Hongisto kertoo.

Teksti: Päivi Haavisto

LISÄTIETOJA
Avotoimistojen ääniympäristön suunnittelu ja vaikutukset koettuun melun häiritsevyyteen ja työtehoon, Työterveyslaitos, Valtteri Hongisto, Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehityshanke, nro 101320, meneillään, osa Tekesin Terve talo -teknologiaohjelman Tuottava toimisto 2005 -hanketta.

TOIMITUKSELLE
Tämä juttu on vapaasti viestintävälineiden käytettävissä. Mikäli käytät juttua, laita tekstiin toimittajan, Päivi Haaviston, nimi. Ilmoitathan käytöstä Työsuojelurahastoon, tiedottaja Marja-Leena Jylhälle, (09) 6803 3314, 040 548 8852