Työsuojelurahastolle osoitettujen hakemusten määrä aikaisempiin vuosiin verrattuna oli tavanomainen. Sen sijaan myönnettyjen tutkimushankkeiden määrä oli edellistä vuotta pienempi, mutta myönnetyt summat olivat entistä suurempia. Työyhteisöjen kehittämisavustushakemusten määrä puolestaan on lähes kaksinkertaistunut kolmessa vuodessa.
"Pidän myönteisenä, että voimme myöntää tarvittaessa suuriakin
summia korkeatasoisille tutkimushankkeille. Entistä suuremmat
hankkeet mahdollistavat työelämän muutosten tarkastelun nykyistä
syvällisemmän", Työsuojelurahaston johtaja
Riitta-Liisa Lappeteläinen kiteyttää.
Lappeteläinen jatkaa, että "Työyhteisöjen
kehittämisavustuksilla on kysyntää. Työpaikat toteuttavat rahaston
tuella mielenkiintoisia ja ajankohtaisia työyhteisöjen
kehittämistoimia.
Suurin yksittäinen myönnetty tutkimusmääräraha oli 260 000
euroa Vaasan yliopiston lähijohtamisen kehittämistä koskevaan
tutkimustyöhön. Myös Aalto-yliopisto sai kahdelle suurelle
hankkeelle rahoituksen: 180 000 euroa palkkatietämystä koskevaan ja
180 000 euroa työhyvinvointia ja tuloksellisuutta selvittävään
tutkimukseen. Jyväskylän yliopiston eettistä organisaatiokulttuuria
koskeva tutkimustyö sai 170 000 euron tutkimusmäärärahan.
Työturvallisuuskeskuksen toiminnan tuki oli 2,75 miljoonaa.
Työsuojelurahasto ja Työturvallisuuskeskus kustantavat ja
julkaisevat Telma - työelämän kehittämisen erikoislehteä neljä
kertaa vuodessa tavoitteena uusimman työelämän kehittämiseen
liittyvän tiedon levittäminen työpaikoille. Lehden painosmäärä on
110 000 kappaletta.
Lähi- ja henkilöstöjohtamisesta työhyvinvointia ja
tuloksellisuutta
Vaasan yliopiston johtamisen yksikkö tutkii kolmivuotisessa
hankkeessaan lähijohtamista ja sen yhteyttä työhyvinvointiin sekä
tuloksellisuuteen. Tutkimus alkaa vuonna 2011. Lähtökohtana on
aiempi tutkimus, joka on osoittanut yhteyden esimiestyön ja
työhyvinvoinnin välillä.
"Lähijohtamista tarkastellaan esimies-alaissuhteiden kautta.
Työntekijöiden oppimista ja kehittymistä tukevalla esimiestyöllä on
myönteinen vaikutus työhyvinvointiin", hankepäällikkö, KTT
Liisa Mäkelä kuvaa hankkeen tuomaa uutta
näkökulmaa.
"Lähijohtamisen kehittämisellä on laajoja ja kestäviä vaikutuksia myös organisaation tuloksellisuuteen", professori Riitta Viitala toteaa tutkimuksen merkityksestä.
Tutkimuksessa on mukana viisi organisaatioita, jotka edustavat
yksityistä, julkista ja kolmatta sektoria. Tuloksena syntyy uusia
ideoita lähijohtamisen kehittämiseen sekä uutta tietoa
tieteelliseen keskusteluun.
Työyhteisöjen kehittämisavustuksilla kysyntää
Työsuojelurahaston kehittämisavustusten tuella toteutetuissa
hankkeissa ulkopuolinen asiantuntija hyödyntää toteutettuja
työelämän tutkimustuloksia työpaikoilla. Rahaston tuki on 50
prosenttia asiantuntijan palkkioista.
Kehittämisavustuksen suurin yksittäinen kahdeksan
organisaation kokonaisuus sai yhteensä vajaan 134 000 euron
avustuksen. Mukana ovat Helsingin Seniorisäätiö, Koskiklinikka,
Kuntoutuskeskus Kankaanpää, Lilinkotisäätiö, Luhatuuli Oy, Mainio
Vire Oy, Petrea Säätiö ja Vaasan kaupungin sosiaali- ja
terveysvirasto. Nämä organisaatiot soveltava Helsingin yliopiston
taloustieteen laitoksessa kehitettyä toimintamallia, jonka
tavoitteena on samanaikaisesti sekä tuottavuuden kohottaminen että
työviihtyvyyden ja työssä jaksamisen edistäminen.
Kolme laitevalmistajaa ja suunnitteluyritystä John Deere Oy, Ponsse Oyj ja Epec Oy saivat yhteensä 102 000 euron kehittämisavustuksen. Yritykset hankkivat rahaston kehittämisavustuksella VTT:ltä osaamista uuden sukupolven, työturvallisuusominaisuuksiltaan korkeatasoisen koneen toimintojen varmistamiseen.
Valkeakosken kaupunki yhdessä Mikkelin, Akaan, Raahen, Kangasalan ja Hämeenkyrön kanssa saivat lähes 70 000 euron kehittämisavustuksen parantaakseen varhaiskasvatustyössä olevan henkilökuntansa työssä jaksamista ja sitä kautta toimintansa laatua. Hankkeessa panostetaan johtajuuden, erityisesti osaamisen johtamisen, kehittämiseen työpaikoilla. Ulkopuolisena asiantuntijana ja tutkimustiedon soveltajana on Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos.
