Perinteinen autoritäärinen johtamistapa ei sovi nykypäivään. Siitä huolimatta pelkojohtamista sovelletaan edelleenkin joillakin työpaikoilla. Pelottelu on helppoa; tuoreessa muistissa ovat 1990-luvun laman kokemukset lomautuksineen ja irtisanomisineen. Niihin viittaamalla voidaan pitää työntekijät varpaillaan epävarmassa taloudellisessa tilanteessa.

Näin todetaan Tampereen yliopiston johtamistieteiden laitoksella tehdyssä professori Marja Erikssonin johtamassa Johtajuus, valta ja pelko -tutkimuksessa, jonka aineiston muodostavat 101 pelkoon ja pelotteluun liittyvää kertomusta. Työsuojelurahaston ja Suomen Akatemian rahoittama tutkimus kuuluu osana monitieteiseen LEAR-tutkimushankkeeseen (Leadership, Power and Fear). LEAR tutkii pelon ja epävarmuuden tahallista tai tahatonta käyttöä työelämässä.

Tutkimuksessa tunnistettiin laajasti erilaisia pelon ilmapiiriin ja pelotteluun liittyviä tekijöitä. Tarkastelun kohteena olivat erityisesti pelon ulottuvuudet, selviämisen ja uupumisen kulttuuriset merkitykset ja johtaja-alaissuhteen jännitteet.

Tiedote Tätä on tutkittu -tietokannassa
Tutkimus tutuksi -tapaamisen 5.2.2010 esityksen kalvot