Työterveyshuollon ja työpaikan yhteisin toimenpitein voidaan merkittävästi paremmin palauttaa työntekijän normaali tuottavuus yläraajasairauksissa verrattuna pelkkään tavanomaiseen lääketieteelliseen hoitoon. Työergonomian parantaminen normaalin hoidon ohella puolitti vaivasta aiheutuvan tuottavuuden laskun.

Yläraajan sairaudet aiheuttavat merkittävää toiminnallista haittaa ja erityisesti olkapääsairaudet johtavat usein pitkittyneisiin sairauspoissaoloihin. "Suurin osa työtekijöistä, joilla on yläraajasairaus, ei kuitenkaan ole sairausloman tarpeessa. Tuottavuuden mittaaminen kertoo liikuntaelinten sairauksien taloudellisista vaikutuksista työpaikalla sekä antaa aiheen pohtia vaivasta aiheutuvan haitan pienentämistä työhön kohdistuvin toimenpitein.", sanoo erikoislääkäri Kari-Pekka Martimo Työterveyslaitokselta.

Työterveyslaitoksen tutkimukseen osallistui 177 sairaala-, toimisto- ja varastotyöntekijää, jotka olivat hakeutuneet työterveyslääkärin vastaanotolle kuukauden sisällä alkaneiden tai pahentuneiden yläraajaoireiden vuoksi. Edellytys tutkimukseen pääsylle oli, että työntekijät eivät olleet sairausloman tarpeessa. Tutkimuksen yhteydessä työntekijöitä pyydettiin arvioimaan edellisenä työpäivänä tekemänsä työtä määrän ja laadun perusteella. Yli puolet (56 prosenttia) arvioi yläraajan oireiden alentaneen tuottavuutta keskimäärin 34 prosenttia normaalista tuottavuudesta vastaten noin 2,5 tuntia menetettyä työaikaa.

Vastaanotolla työntekijät satunnaistettiin kahteen ryhmään, joille molemmille tarjottiin tavanomainen lääketieteellinen hoito. Lisäksi toisessa ryhmässä lääkäri soitti työntekijöiden luvalla heidän esimiehilleen ja keskusteli mahdollisuuksista muokata työtehtäviä. Pari päivää myöhemmin työfysioterapeutti kävi työpaikalla suunnittelemassa vaivojen edellyttämiä ergonomisia toimenpiteitä yhteistyössä työntekijän ja esimiehen kanssa. Kun 12 viikkoa vastaanotosta oli kulunut, tässä ryhmässä enää joka neljäs (25 prosenttia) koki yläraajaoireiden yhä haittaavan tuottavuutta kun vastaava luku kontrolliryhmässä oli 51 prosenttia. Lisäksi tuottavuuden alenema oli pienempi ryhmässä, jonka työpaikoilla oli käyty (7 prosenttia), kuin kontrolliryhmässä (18 prosenttia). Työhön kohdistuvista toimenpiteistä ei kuitenkaan ollut apua niille, joilla tuottavuuden alenema tutkimuksen alussa oli suuri (yli 20 prosenttia).

Tutkimus tuo uutta tietoa työterveyshuollon toiminnan vaikuttavuudesta sekä siitä, miten työhön liittyvin keinoin voidaan korjata sairauksien alentamaa työn tuottavuutta. "Kipua pelätessään työntekijä saattaa työskennellä hitaammin tai välttää joitain työtehtäviä, mikä puolestaan alentaa tuottavuutta. Oireiden varhaisvaiheessa on kuitenkin mahdollista yhteistyössä työterveyshuollon ja esimiesten kanssa löytää keinoja, joilla helpotetaan työntekijän selviytymistä työssään tuottavasti yläraajaoireista huolimatta." Martimo sanoo.

Tutkimuksen tekemistä rahoitti Työsuojelurahasto.

Julkaisu:
Scandinavian Journal of Work, Environment and Health, No. 1, 2010