Ergonomiset ratkaisut vyyhden valmistuksessa

Hanketiedot

Hankenumero
110050

Hakija
ABB Sähkökoneet Automaatiotuotteet -divisiooona

Toteuttaja
ABB Sähkökoneet Automaatiotuotteet -divisiooona

Lisätietoja
Antti Laamanen
antti.laamanen@fi.abb.com

Toteutusaika
1.2.2010 - 30.9.2010

Työsuojelurahaston päätös
2.2.2010
15 000 euroa

Kokonaiskustannukset
30 000 euroa

Tulokset valmistuneet
30.9.2010

Tiivistelmä

Hankkeen päätavoitteena on yläraajasairauksien ehkäisy ja niistä johtuvan työkyvyn aleneman väheneminen. Tavoitteeseen pyritään useiden välitavoitteiden kautta, joita ovat 1. työtehtävien kuormittavuuden vähentäminen kehittämällä työtapoja, -menetelmiä ja -välineitä, 2. tauotuksen ja työkierron kehittäminen niin, että kuormitus pysyy suorituskyvyn rajoissa sekä 3. hyvien käytäntöjen kokoaminen ja levittäminen kaikkien työntekijöiden käyttöön.

Hanke toteutetaan osallistavalla toimintatavalla. Sekä hankkeen suunnittelussa että toteutuksessa hyödynnetään aiempia vyyhden valmistuksessa tehtyjä tutkimuksia ja selvityksiä (Järvinen 2006, Honkanen 2008, Hämäläinen 2009) sekä työterveyshuollon keräämää tietoa mm. sairauslomista, työn kuvauksista ja yrityksen toimintatavoista. Selvitetään myös, mitä kehityshankkeita on aiemmin lähtenyt liikkeelle ja mitkä ovat niiden tulokset.

Menetelmänä käytetään mm. Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden johtamia kehittämispajoja, joissa työntekijöistä kootut kehitysryhmät ideoivat mahdollisia parannuskohteita.

Hankkeen aikataulu on suunniteltu niin, että tulokset ovat käytettävissä 30.10.2010.

Hankkeen vastuuhenkilö

Antti Laamanen

Tiedote

Porukalla työtä kehittämään

30.9.2010

ABB Oy:n työntekijät etsivät keinoja vähentää yläraajasairauksia
ja niistä aiheutuvia sairauslomia. Työsuojelurahasto oli mukana
rahoittamassa Työterveyslaitoksen ohjaamaa projektia.

 

Vyyhdevalmistusta tehdään ABB:llä kahdella osastolla,
induktiokoneissa ja tahtikoneissa. Yläraajasairauksien
riskitekijöitä esiintyy kaikissa näiden osastojen
työtehtävissä.

Kehittämistyön tavoitteeksi asetettiin yläraajasairauksien
ehkäisy, jotta myös sairauslomia saadaan vähennettyä. Työtehtävien
kuormittavuutta on tarkoitus vähentää kehittämällä työtapoja,
-menetelmiä ja -välineitä.

 

Induktio- ja tahtikoneosastoilta koottiin molemmista noin kymmenen
vapaaehtoista työntekijää mukaan kehittämisryhmään. Molemmille
ryhmille järjestettiin kaksi puolipäiväistä kehittämispajaa.

 

Ideointia yksin ja yhdessä

 

Pajojen ohjelma alkoi luento-osuudella, jossa kerrottiin yleisesti
yläraaja-, selkä- ja niskasairauksien riskitekijöistä. Osallistujat
miettivät ensin itsenäisesti niitä asioita, jotka heidän työssään
kuormittavat eniten yläraajoja ja selkää.

 

Omia ajatuksia vaihdettiin parin kanssa ja pareittain koottiin
lista kuormittavista tehtävistä. Tulokset käytiin läpi koko
ryhmässä. Tarvittaessa asioita tarkennettiin ja ehdotukset
ryhmiteltiin samankaltaisuuden mukaan.

 

Eniten kuormittavat tehtävät etsittiin pisteyttämällä ehdotukset
niiden kuormittavuuden mukaan. Ergonomia-asiantuntijoiden rooli
koettiin tärkeäksi erityisesti priorisointivaiheessa.

 

Toisessa pajassa etsittiin työpareina ratkaisuehdotuksia
kuormittaviin työvaiheisiin. Yhteensä ehdotuksia kirjattiin toista
sataa ja näistä yli 90 prosenttia oli toteuttamiskelpoisia.
Ratkaisuideoita löydettiin kaikkiin työtehtäviin, eniten yläraajoja
kuormittaviin tehtäviin.

 

Johdon kiinnostus parantaa tuloksia

 

Pajoissa esiin tulleet ehdotukset käytiin läpi kokouksessa,
jossa  suunniteltiin ehdotusten toimeenpanoa ja
aikataulutusta. Kokouksiin osallistui teknisen ratkaisukelpoisuuden
hallitsevia henkilöitä.

 

Mukana oli myös edustajat työnjohdosta, työntekijöiden keskuudesta
ja työterveyshuollosta. Työterveyslaitoksen edustajat olivat mukana
kokouksessa ohjaajina.

 

Johto oli aktiivisesti hankkeessa mukana, mikä edesauttoi ideoiden
toteuttamista.

 

Hyviä käytäntöjä kerättiin havainnoimalla työtiloja ja
työskentelyä sekä haastattelemalla työntekijöitä ja
työfysioterapeuttia. Hyvien käytäntöjen tietopankkiin koottiin
yhteensä lähes neljäkymmentä ratkaisua. Hyvistä ratkaisuista
otettiin valokuvia.

 

Koottujen ratkaisujen esittämisessä käytettiin mallina
Työterveyslaitoksen internet-sivuilla olevia eri alojen hyvien
ratkaisujen tietopankkeja.

 

Kunkin ratkaisun tiedot on koottu yhdelle sivulle, jossa on
ratkaisun nimi, valokuva, ratkaisun kuvaus, ratkaisun perustelu
ergonomian kannalta ja tarvittaessa muuta ratkaisun soveltamisessa
huomioon otettavaa tietoa.

 

Tietopankin ratkaisut ryhmiteltiin seitsemään ryhmään, teippaus,
kone-eristys, käsieristys, kelaus, kapulointi, nostaminen ja muut.

 

Tulokset kaikkien käyttöön

 


Hyvien ratkaisujen tietopankki on tarkoitettu ABB:n sisäiseen
käyttöön ja sitä voidaan käyttää uusien työntekijöiden
perehdytyksessä, koulutuksessa, uusien koneiden, työvälineiden ja
materiaalien hankinnassa, sekä suunniteltaessa työtiloja ja
työtehtäviä. 

 

Materiaali tehtiin sekä suomeksi että englanniksi, jotta sen
hyödyntäminen olisi mahdollisimman tehokasta monikulttuurisessa
työyhteisössä.

 

Puolen vuoden kuluttua hankkeen käynnistämisestä oli puolet
kehittämisideoista joko toteutettu kokonaan tai niiden toimeenpano
oli ainakin aloitettu.

 

Projektin tuloksia seurataan jatkossa keräämällä tietoja
tuotantoluvuista, henkilömäärästä, sairauslomista, korvaavan työn
käytöstä ja työkierron onnistumisesta.

 

Kuormituksen vähentämiselle monta keinoa

 

Työn kuormittavuuteen vaikuttavat työn fyysiset ja henkiset
vaatimukset, organisointi ja työntekijän yksilölliset ominaisuudet.
Kuormittavuutta vähennetään vaikuttamalla kuormituksen määrään,
toistuvuuteen ja kuormituksen kestoon.

 

Kuormitusta voidaan vähentää valitsemalla ergonomisia koneita,
laiteita ja työvälineitä, parantamalla työympäristöä tai
käyttämällä ergonomisia työmenetelmiä, -tapoja ja -tekniikoita.

 

Ammattitaidon parantaminen vähentää kuormitusta ja työn
suunnittelulla voidaan vaikuttaa työn kuormittavuuteen. Raskaita
työtehtäviä voidaan kierrättää ja suunnitella työmääriä ja -tahtia
työntekijälle sopivaksi.

 

Työn tauottaminen auttaa vähentämään kuormitusta, samoin
asianmukaisten suojainten käyttö. Yläraajasairauksia voidaan
vähentää suunnittelemalla työtehtävät siten, että
kuormitustekijöiden määrä tai suuruus on mahdollisimman vähäinen.

 

Parhaiten rasitussairauksia ehkäistään töiden
suunnitteluvaiheessa, mutta myös korjaavalla ergonomialla on voitu
ehkäistä erityisesti yläraajasairauksista aiheutuvia haittoja.

 

Työn rasitukset lisäävät sairauslomia

Vyyhtien eristys käsin sisältää runsaasti kuormitusta, jolla on
osoitettu olevan yhteyksiä rannekanavaoireyhtymän synnyssä.
Ratkaisuja löytyi kaikkiin oireyhtymää aiheuttavien tekijöiden
vähentämiseen. Eniten ehdotuksia löytyi nostotyöhön, joka
kuormittaa sekä selkää että yläraajoja.

 

Vyyhden valmistukseen sisältyvässä työssä on runsaasti käteen
liittyvää kuormitusta: käden voimankäyttöä, toistotyötä, ranteen
taipuneita asentoja, tärinää ja raskaiden taakkojen nostamista.

Toimittaja
Camilla Reinboth

Aineisto

Pehkonen Irmeli, Lehtelä Jouni, Viikari-Juntura Eira. Ergonomiset ratkaisut vyyhden valmistuksessa. Loppuraportti. Työterveyslaitos. 3.12.2010. Avaa