ProTouch 3

Tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena on rakentaa menestysmittarit tuottavuudesta, työn sujuvuudesta ja työturvallisuudesta sekä tehostaa niiden avulla sisäistä viestintää.

Työpaikan arjessa, tuotannon ja kehittämishankkeiden ristipaineessa, menestyminen pitkällä tähtäimellä sekä yritysten strategiasta ja arvoista johdetut tavoitteet voivat olla joskus vaarassa unohtua. Suorituskyvyn mittaamisessa päästään yksinkertaisuuteen, kun kymmenien tai satojen muuttujien sijaan seurataan vain tärkeimpien menestystekijöiden kehitystä. Hankkeen tavoitteena on määrittää yrityskohtaisesti nämä menestystekijät ja rakentaa osallistuvan suunnittelun avulla menestysmittari osaksi arkipäivän viestintää.

Hankkeessa perustetaan työryhmä, joka yhteistyössä Työterveyslaitoksen ja Oulun yliopiston menetelmäasiantuntijoiden kanssa:

• Rakentaa osallistavin menetelmin ja ottaa käyttöön yksinkertaisen ProTouch- suorituskykymittarin työturvallisuuden, tuottavuuden ja työn sujuvuuden osalta.

• Hankkeeseen sisältyy koulusta ja valmennusta edellä mainittuihin teemoihin liittyen. Koulutus räätälöidään esille tulevien tarpeiden mukaan.

• Mittareita päivitetään.

• Yrityksen sisäistä viestintää tehostetaan.

Alustavat tulokset eli suorituskykymittarien ensimmäiset versiot ovat arvion mukaan käytettävissä vuoden 2011 lopussa. Lopulliset tulokset eli päivitetyt suorituskykymittarit ja arvio kehittämismenetelmän toimivuudesta ovat käytettävissä toukokuussa 2013.

Hankkeen vastuuhenkilö

Urpo Illikainen

Tiedote

Menestykseen kevennetyllä suorituskykymittaristolla

Apetit Pakaste Oy:n Pudasjärven tehdas on saanut käyttöönsä
yksinkertaistetun suorituskykymittariston, jonka avulla seurataan
vain kolmen menestystekijän kehitystä. Seurannassa ovat tuottavuus,
työn sujuvuus ja työturvallisuus.

Räätälöity ja kevennetty mittaristo vastaa yrityksen tarpeita
paremmin kuin perinteinen tasapainotettu mittaristo, jossa
seurattavia muuttujia voi olla kymmeniä tai jopa satoja.

Yksinkertaistettu mittaristo konkretisoi yrityksen strategian
sellaiseen muotoon, että henkilöstön on helppo sitä ymmärtää.
Mittariston tuloksia voidaan käyttää sisäisen viestinnän
apuvälineenä.

Kevennetty mittaristo syntyi kehittämishankkeessa, jonka
ulkopuolisina asiantuntijoina toimivat Oulun yliopisto ja
Työterveyslaitos. Työsuojelurahasto tuki hanketta
kehittämisavustuksella.

Hanke kuuluu osana Oulun yliopiston ja Työterveyslaitoksen
ProTouch-hankkeeseen (TSR
108297), jossa on kehitetty strategialähtöistä
työkalua tuottavuuden, työn sujuvuuden ja työturvallisuuden
mittaamiseen.

Irti raskaasta ja monimutkaisesta

Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä tasapainotetun mittariston
(balanced scorecard) soveltaminen sellaisenaan koetaan yleisesti
liian raskaaksi ja monimutkaiseksi. Toisaalta keskeisiä asioita
pitää kuitenkin mitata, sillä muuten asioiden tarkastelu
johtamisnäkökulmasta on vaikeaa.

Hankkeessa luotiin yksinkertaistettu
suorituskykymittaristomalli, johon sisältyy kolme näkökulmaa:
tuottavuus, työturvallisuus ja työn sujuvuus.

Konkretisoi strategian

Sekä Apetit Pakasteen Pudasjärven tehtaan johto että henkilöstö
pitivät yksinkertaistettua suorituskykymittaristoa toimivana, ja
sen arvioitiin vaikuttavan positiivisesti tuottavuuteen.

Mittaristo konkretisoi yrityksen strategian sellaiseen muotoon,
että henkilöstön on helppo sitä ymmärtää. Mallin kiteytymistä vain
kolmeen näkökulmaan pidettiin myös myönteisenä, koska se helpotti
sisäistä keskustelua sekä asioiden hahmottamista ja muistamista.

Henkilöstö mukana

Suorituskykymittareiden rakentamisen ja käytön koettiin
luontevalla tavalla mahdollistavan henkilöstön osallistumisen
työympäristön ja -prosessien kehittämiseen.

Yrityksessä toimi hankkeen ajan kehitysryhmä, jossa oli
kahdeksan jäsentä eri ammattialoilta ja organisaatiotasolta.
Tutkijat työskentelivät työryhmien jäseninä ja toivat keskusteluun
ulkopuolisen näkökulman sekä toimivat työryhmien sihteereinä ja
menetelmäasiantuntijoina.

Johto näki, että henkilöstön osallistuminen kehittämistyöhön on
hyödyllistä ja hedelmällistä, kunhan siihen antaa mahdollisuuden.
Henkilöstö pääsi itse vaikuttamaan asioihin ja otti osaa
kehitysryhmän toimintaan aktiivisesti. Jatkossa yritys pystyy
hyödyntämään henkilöstövoimavaraa paremmin myös muissa vastaavissa
kehittämishankkeissa.

Tuotantohäiriöt seurantaan

Työn tuottavuutta seuraamaan yrityksessä kehitettiin
tuotantohäiriöseurantamittari. Hankkeen alussa tehtaalla ei ollut
sellaista toiminnanohjausjärjestelmää, joka automaattisesti keräisi
tietoja linjan ja sen eri koneiden tuotantokatkoista.

Hankkeen edetessä jokaisen linjan koneen häiriöitä ja
tuotantokatkoja alettiin systemaattisesti kerätä. Alkuvaiheessa
kaikki katkot koottiin yhteen, mutta lopulta jokainen yksittäinen
kone käsiteltiin tuloksissa erikseen.

Siten pystytään helposti seuraamaan jokaisen koneen toimintaa ja
kunnossapidon haasteita sekä koneen käyttöikään liittyviä
ongelmia.

Hankkeen aikana yrityksessä tehtiin päätös, että
tuotannonohjausjärjestelmää kehitetään ja automatisoidaan
lisäohjelmin siten, että tulevaisuudessa vastaavat mittaamiset
tapahtuvat automaattisesti.

Työn sujuvuuteen huomiota

Työn sujuvuuden seuraaminen sai hankkeessa oman mittarinsa.
Kehitysryhmä koki työn sujuvuuden niin tärkeäksi osa-alueeksi, että
he halusivat kehittää siihen mittarin, joka jollain tavalla mittaa
työn sujuvuutta suoraan.

Mittari kerää tietoa henkilöstön onnistuneista työpäivistä vähän
samaan tapaan kuin kerätään jatkumoa tapaturmattomista päivistä, ja
tapaturma nollaa mittarin. Sujuvuusmittarissa seurannan nollaa
ristiriitatilanne työntekijöiden, toimihenkilöiden tai johdon
kesken tai heidän välillään.

Mittarin kalibrointi muodostui varsin haastavaksi, sillä
tavoitteena oli löytää se konfliktin kynnys, joka nollaa mittarin.
Vastaavasti henkilöiden väliset ongelmatilanteet ovat hyvin herkkiä
asioita, joten mittari ei saa olla ”sormella osoittava” eikä
sävyltään negatiivinen.

Tarkoituksena on lähinnä kerätä työnjohdolle tietoja henkilöstön
keskuudessa ilmenevistä konflikteista ja ristiriidoista ja siitä,
kuinka niitä voidaan hoitaa ja jatkossa välttää. Mittarin
käyttöönotto vaati yli puolen vuoden pilotoinnin, jonka aikana
mittaria pystyttiin säätämään ja hiomaan. Hankkeen loppuvaiheessa
mittari oli käytössä.

Työturvallisuus seurantaan

Yritys kehitti hankeen aikana työturvallisuuskierrokset, joiden
suunnittelussa ja käyttöönotossa hyödynnettiin Työterveyslaitoksen
Elmeri -menetelmän oppeja.

Hankkeen kuluessa työturvallisuuskierrosten tuloksia seurattiin
kuukausittain. Niihin kohtiin, jotka vaativat huomiota,
kohdennettiin resursseja. Mittarin tulokset saatiin nousemaan
alkuvaiheen noin 85 prosentista 95 prosenttiin.

Hankkeen loppuvaiheessa kehitysryhmä alkoi suunnitella
työturvallisuuskierrosten laajentamista myös uusiin
työvaiheisiin.

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Tutkimus- ja kehityshanke 108297: ProTouch – Toimitusjohtajan työkalu työturvallisuuden, tuottavuuden ja työn sujuvuuden strategialähtöiseen kehittämiseen. https://www.tsr.fi/tutkimustietoa/tata-on-tutkittu/hanke/?h=108297&n=aineisto