Vaikuttava työuupumusinterventio – Systemaattinen katsaus ja siihen perustuva toimintaohje

Tiivistelmä

Hankkeessa kootaan tiedot työuupumuksen vähentämiseksi ja työkyvyn ylläpitämiseksi toteutetuista interventioista sekä arvioidaan erikseen työhön ja yksilöön kohdistuneiden interventioiden vaikuttavuus. Kootun tiedon perusteella laaditaan suomenkielinen ohjeistus työuupumuksen käsittelemiseksi työpaikoilla ja työterveyshuollossa.

Tiedot kootaan systemaattisen katsauksen avulla. Katsaukseen otetaan mukaan ne yksilöön tai työhön kohdistuneet interventiot, jotka on suunnattu työuupumusoireiden vähentämiseen työntekijöillä, joilla on koettu tai todettu työuupumus tai jotka ovat sairauslomalla tai nauttivat jotain muuta etuutta työhön liittyvän psykiatrisen diagnoosin perusteella. Mukaan otetaan kaikki työuupumuksen vähentämiseen tähtäävät yksilöön ja työhön kohdistuneet, ryhmässä tai yksilötasolla toteutetut interventiot. Intervention vaikutusta vertaillaan tilanteeseen, jossa työntekijä ei ole osallistunut interventioon, on osallistunut toisenlaiseen interventioon tai saa tavanomaista hoitoa terveydenhuollossa. Kiinnostuksen kohteena ovat työuupumuksen taso ja työtilanne intervention jälkeen. Katsaukseen hyväksytään satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset ja kontrolloidut ennen-jälkeen – tutkimukset. Erikseen kerätään samoilla kriteereillä julkaistut laadulliset tutkimukset.

Tulokset julkaistaan 2017, jonka jälkeen tulosten perusteella laadittua ohjeistoa levitetään suomalaisille työpaikoille ja työterveyshuoltoihin.

Hankkeen vastuuhenkilö

Kirsi Ahola

Tiedote

Toimintaohjeet työuupumuksen hoitoon

Työterveyslaitos on koonnut verkkosivuilleen toimintaohjeet työuupumukseen hoitoon. Ohjeet on suunnattu niin työpaikalle, työterveyshuollolle kuin työstä uupuneelle työntekijälle itselleen.

Lisäksi on laadittu työuupumuksen hoidosta koulutusmateriaali sekä työterveyshuolloille että työsuojelukoulutuksiin.

Toimintaohjeet ja koulutusmateriaali tuotettiin tutkimushankkeessa, jossa tehtiin systemaattinen katsaus työuupumusinterventioihin.

Hankkeen tulokset eivät täysin vastanneet toiveita. Työuupumusinterventioiden arviointitutkimukset oli toteutettu kovin vaihtelevasti ja yhteismitattomasti, ja niiden tulokset olivat keskenään ristiriitaisia. Näyttöön perustuvaa hoitosuositusta ei pystytty luomaan. Suosituksia laadittiin sen sijaan laadullisten tutkimusten tulosten perusteella.

Työsuojelurahasto tuki hanketta tutkimusmäärärahalla.

Oireita neljänneksellä työssäkäyvistä

Työuupumuksella tarkoitetaan työntekijän psyykkisten voimavarojen ehtymistä pitkittyneen työstressin seurauksena. Tutkimusten mukaan siitä aiheutuu haittaa työntekijälle, organisaatiolle ja yhteiskunnalle.

Työssäkäyvillä suomalaisilla työuupumuksen oireita esiintyi vuonna 2011 noin neljänneksellä, ja vakavia eli viikoittaisia ne olivat 2–3 prosentilla.

Vaikka työuupumusta on tutkittu runsaasti, työuupumuksen käsittelemiseksi ei ole ollut yhteisesti hyväksyttyä toimintamallia työterveyshuolloille ja työpaikoille. Työuupumuksen ehkäisemisen keinoista ja niiden vaikutuksista on koottu yhteenvetoja mutta vastaavaa ei ollut tehty työuupumuksen hoidosta.

Hankkeen tavoitteena oli koota systemaattisen katsauksen keinoin tiedot työuupuneisiin kohdistettujen interventioiden sisällöstä ja vaikutuksista työuupumuksen oireisiin ja työssä jatkamiseen.

Lisäksi haluttiin tehdä johtopäätös interventioiden vaikuttavuudesta meta-analyysin avulla, koota laadullisten tutkimusten anti toipumisesta sekä laatia toimintaohjeita työuupumuksen käsittelemiseksi työterveyshuollossa ja työpaikoilla.

Tutkimuksia vähän, tulokset ristiriitaisia

Systemaattiseen katsauksen valittiin tieteelliset, vertaisarvioidut ja kontrolloidut alkuperäistutkimukset, jotka oli julkaistu aiemmin kuin 24. helmikuuta 2015.

Tutkimukset käsittelivät työuupumusinterventioiden vaikutuksia oireiden vähenemiseen ja työssä jatkamiseen niillä työntekijöillä, joilla oli koettu tai todettu työuupumus.

Systemaattiseen katsaukseen valikoitui ensin 4 430 mahdollista abstraktia ja lopulta niistä 14 tutkimusta, joissa arvioitiin 18:aa interventiota. Tutkimuksista viisi oli tehty Ruotsissa, neljä Hollannissa, kaksi Suomessa sekä Kuubassa, Portugalissa ja Turkissa yksi kussakin.

Interventioista 14 oli yksilöön suuntautuneita, ja neljässä oli yhdistetty yksilöön ja työhön suuntautuvia menetelmiä. Sisällöltään interventiot olivat hyvin erilaisia. Myös arviointitutkimukset oli toteutettu ja raportoitu hyvin vaihtelevasti.

Yksittäisten tutkimusten tulokset olivat keskenään ristiriitaisia: Jotkut interventiot onnistuivat vähentämään työuupumuksen oireita tai nopeuttamaan työhön paluuta, mutta toisissa oireet vähenivät ja työhön paluu onnistui sekä koe- että kontrolliryhmässä.

Tukea vaiheittaiseen toipumiseen

Meta-analyysiin valikoitui kaikkiaan vain neljä tutkimusta. Tulosten perusteella yksilöön kohdistuva interventio ei takaa työuupumuksen oireiden lievittymistä. Yhdistettyjen interventioiden vaikutuksista ja interventioiden vaikutuksista työhön paluuseen ei saatu tarpeeksi tuloksia yhteenvedon muodostamiseksi.

Systemaattisessa katsauksessa mukaan valikoituneiden artikkelien ja keskeisten työuupumusjulkaisujen lähdeluetteloista etsittiin laadullisia tutkimuksia työuupumuksesta toipumisesta ja työhön paluuta edistävistä tekijöistä.

Laadullisten tutkimusten tuloksista koottiin yhteenveto tekijöistä, joiden on todettu edistävän työuupumuksesta toipumista ja työhön paluuta.

Tulosten perusteella työuupumuksesta toipuminen tapahtuu vaiheittain. Työterveyshuollon henkilöstö voi edistää työntekijän toipumista tukemalla työntekijän siirtymistä vaiheesta toiseen. Työntekijän näkökulmasta havaittiin tärkeäksi, että hän ottaa vastuun omasta hyvinvoinnistaan. Lähiesimiehellä on keskeinen rooli työssä jatkamiselle. Etenkin käytännöllinen ja konkreettinen tuki oli havaittu tärkeäksi.

Tutkimushankkeesta on kirjoitettu kansainvälinen tieteellinen artikkeli Burnout Research -lehteen. Hankkeen tuloksia esitellään kansainvälisesti myös Work, Stress and Health 2017 -kongressissa kesäkuussa 2017 Minneapolisissa Yhdysvalloissa.

Toimintaohjeet ja loppuraportti, katso Materials-kohta.

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Kirsi Ahola, Salla Toppinen-Tanner, Johanna Seppänen. . Loppuraportti. 38 sivua. Työterveyslaitos 2016.ISBN 978-952-261-690-6 (nid.)ISBN 978-952-261-689-0 (pdf) Avaa

Artikkeli:Ahola K, Toppinen-Tanner S, Seppänen J. Interventions to alleviate burnout symptoms and to support return to work among employees with burnout: systematic review and meta-analysis. Burnout Research 2017;4:1-11.

Toimintaohjeet:https://www.ttl.fi/tyontekija/tyostressi-ja-uupumus/tyouupumuksen-hoito/.