Yhteistyön työyhteisö (TYÖ2)

Tiivistelmä

TYÖ2-hankkeessa kehitetään yhteistyön työyhteisöä kollegiuuden käsitteen (engl. colleagueship) kautta. Tämä hanke lähestyy näin ollen johtajuutta arkisen työn ja yhdessä tekemisen kautta. Arkisen toiminnan roolista työyhteisön hyvinvoinnin ja ilmapiirin edistäjänä sekä johtajuuden rakentajana tiedetään tieteellisesti ja käytännössä varsin vähän.

Hankkeemme haastaa perinteisen, autoritäärisen ylhäältä alas -johtamistyylin ja ehdottaa, että johtajuuden kehittämisessä huomio tulisi keskittää jokaiseen työyhteisön toimijaan – kollegaan. Väitämme, että jokaisen panos, niin työn kuin arkisten toimien ja asenteidenkin kautta, vaikuttaa työilmapiiriin, työhyvinvoinnin edistämiseen ja työyhteisön tuloksellisuuteen sekä epäsuorasti asiakastyytyväisyyteen. Olemalla työyhteisössään aktiivinen kollega, jokainen osaltaan vaikuttaa työarjen laatuun ja yhteisiin tuloksiin. Työyhteisön jäsen voi toteuttaa työrooliaan ja inhimillistä toimijuuttaan joko passiivisesti tai aktiivisesti.

Hankkeemme kehittää aktiivisen kollegiuuden käsitettä yhdistämällä ilmiö- ja aineistolähtöisen, kehittävän otteen uusimpaan tutkimustietoon. Hanke toteutetaan haastattelujen, havainnoinnin sekä toimintatutkimuksen kautta viidessä kohdeorganisaatiossa. Tavoitteenamme on saada liikkeelle aktiiviseen työyhteisötoimintaan pohjautuva positiivisen muutoksen aalto suomalaiseen työelämään.
Tuloksia esitetään hankkeen ajan 2018-19, lopulliset tulokset 12/2019.

Hankkeen vastuuhenkilö

Satu Teerikangas

Tiedote

Aktiivinen työkaveruus työn arjen voimavarana

Tiivistelmä

TYÖ²-Yhteistyön työyhteisö hanke lanseeraa työkaveruuden käsitteen. Hanke lähestyi johtajuutta arkisen työn, yhdessä tekemisen kautta. Hankkeen aineisto koostui neljässä eri alaa edustavassa organisaatiossa kerätyistä yksilö- ja fokusryhmähaastatteluista, havainnoinnista ja Henry ry:n kautta kerätystä kyselytutkimuksesta. Hankkeen tuloksissa aktiivinen työkaveruus rakentuu kolmen pilarin perustalle: ammatillisuus, yhteinen tavoite ja arjen sujuvuus; arjessa aktiivinen työkaveruus näyttäytyy neljän arvon kautta: valoisuus, inhimillisyys, luottamus. Peräänkuulutamme siirtymää itseohjautuvuudesta kohti yhteisöohjautuvuutta, jossa jokaisen panos, työn sekä arkisten toimien ja asenteidenkin kautta, vaikuttaa. Tämä on kutsu työkaveruuteen.

Lähtökohdat

TYÖ²-hankkeessa paneuduttiin aktiivisen työkaveruuden ilmiöön. Hanke haastoi perinteisen, autoritäärisen ylhäältä alas-johtamistyylin sekä esimieskeskeisyyden johtajuuskeskustelussa. Sen sijaan, hanke toi työyhteisöjen kehittämisessä huomion jokaiseen työyhteisön toimijaan – aktiiviseen työkaveriin. Hanke toteutui monimetelmällisellä otteella.

Aineisto

Hankkeen laadullinen aineisto kerättiin yksilöhaastattelujen (26 case A:ssa, 12 case B:ssä, 17 case C:ssä ja 4 case D:ssä) ja fokusryhmähaastattelujen (6 kpl), havainnoinnin ja toimintatutkimuksen (3 työpajaa) kautta neljässä kohdeorganisaatiossa. Caseorganisaatio A edustaa pankkialaa, caseorganisaatiot B ja C sosiaali- ja terveydenhuoltoalaa ja caseorganisaatio D kiinteistöalaa. Määrällisenä aineistona hankkeessa oli Henry ry:n jäsenille toteutettu kysely (120 vastaajaa).

Menetelmät

Toteutettiin systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Analysoimme haastattelut etsimällä yhtäläisyyksiä caseorganisaatioiden väliltä, teemoitellen. Hyödynsimme havainnoidessamme menetelmällisenä otteena etnografiaa ymmärtääksemme työkaveruuden ilmiötä arjessa. Määrällistä aineistoa analysoimme kuvailevin menetelmin vertailemalla työkaveruuden eri ulottuvuuksien keskiarvoja sekä tarkastelemalla työkaveruuden yhteyttä organisaatiokansalaisuuteen ja työn imuun korrelaatioiden avulla.

Tulokset ja johtopäätökset

Hankkeemme tuloksissa aktiivinen työkaveruus rakentuu kolmen peruspilarin varaan, joita ovat 1) Olen ammattilainen työssäni, 2) Toimin yhteisen suunnan mukaisesti ja 3) Varmistan työn ja asiakaspalvelun sujuvuuden. Tunnistimme hankkeessa neljä aktiivisen työkaverin ydinarvoa, joita ovat valoisuus, inhimillisyys, luottamus ja rohkeus. Hankkeemme johti päätelmään siitä, että työkaveruus on aktiivista toteutuessaan silloin, kun edellä mainitut peruselementit ja arvot näkyvät työn arjessa.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Hanke toi näkyviksi työkaveruuden rakentumisen peruselementit ja ydinarvot, joita jokainen työyhteisö voi pohtia ja työstää omassa arjessaan saadakseen työyhteisönsä kukoistamaan. Organisaation johto tai työyhteisön esimies ei kykene yksin kannattelemaan kokonaisuuden suoritusta. Johtajuuden on jakauduttava useamman toimijan kesken; työkaveruuden on rakennuttava kaikkien organisaation jäsenten varassa, jotta organisaation suoritus koordinoituu mielekkäästi. Haastamme sinut työkaveritalkoisiin!

Aineisto

Maarit Laiho, Suvi Satama, Arto Ryömä ja Satu Teerikangas. Aktiivinen työkaveruus – Henry ryn blogi 8.1.2020. Avaa

Arto Ryömä, Maarit Laiho, Suvi Satama ja Satu Teerikangas. Turun yliopiston kauppakorkeakoulu. Aktiivisen työkaveruuden merkitys ja rakentuminen työn arjessa – Työn Tuuli-sarjassa Avaa

Arto Ryömä, Maarit Laiho, Suvi Satama ja Satu Teerikangas. Turun yliopiston kauppakorkeakoulu. Aktiviinen työkaveruus työn arjen voimavarana. Työ2 – Yhteistyön työyhteisö -hankkeen loppuraportti. Turun kauppakorkeakoulu julkaisuja Sarja E-2:2020. Avaa