Ammatillinen sosiaalisen median käyttö ja nuorten aikuisten työn imu

Tiivistelmä

Hankkeessa analysoidaan nuorten aikuisten ammatillisen sosiaalisen median käytön yhteyttä työn imuun. Nuorilla aikuisilla tarkoitetaan 1980-1990-luvulla syntynyttä sukupolvea, joka on käyttänyt internetiä jo nuoruudessa ja ottaneet varhain osaa erilaisiin verkkoyhteisöihin. Nämä nuoret käyttäjät ovat avainasemassa, kun sosiaalisen median käyttö työelämässä lisääntyy.

Sosiaaliset verkostot ja sisältöjen jakaminen sosiaalisessa mediassa voivat olla arvokas resurssi työssä ja työhyvinvoinnissa. Aiheesta tarvitaan lisää tutkimustietoa, joka auttaa ymmärtämään ammatillisen sosiaalisen median käytön mahdollisuuksia ja riskejä työelämässä. Tutkimuksessa kerätään fokusryhmähaastatteluaineisto sekä kyselyaineisto viiden asiantuntijaorganisaation edustajilta. Hanke kerää myös kansallisen vertailuaineiston työssäkäyvistä nuorista aikuisista.

Tutkimuksen tuloksena on kokonaiskuva nuorten työntekijöiden ammatillisesta sosiaalisen median käytöstä ja sen yhteydestä työn imuun. Tutkimus tuottaa tärkeää tietoa yrityksille siitä, miten sosiaalista mediaa voidaan käyttää työhyvinvoinnin edistämiseen ja kuinka siihen liittyviä riskejä voidaan välttää. Lisäksi tutkimus tuo yhteiskunnallisesti uutta tietoa ammatillisesta sosiaalisen median käytöstä työelämäkontekstissa.

Hankkeen vastuuhenkilö

Atte Oksanen

Tiedote

Sosiaalinen media töissä – virtaa ja vaaroja

Tiivistelmä

Sosiaalipsykologian professori Atte Oksasen johtaman hankkeen mukaan sosiaalinen media helpottaa töitä ja parantaa yhteisöllisyyttä työpaikoilla, mutta käyttöön liittyy erilaisia riskejä ja ongelmia, kuten työpaikkakiusaamista sosiaalisen mediassa. Hankkeeseen osallistui 563 suomalaisten asiantuntijaorganisaatioiden työntekijää ja 1817 suomalaista työntekijää eri aloilta. Hanke tarkasteli myös pitkittäisaineistolla hyvinvoinnin muutoksia koronakriisin aikana. Koronakeväänä työntekijöiden teknostressi kasvoi, mutta työuupumus väheni. Erityisen hyvässä tilanteessa olivat työntekijät, jotka olivat jo tottuneet käyttämään sosiaalista mediaa ennen kriisiä. Nuorilla aikuisilla korostui sosiaalisen median aiheuttama kuormitus ja stressi.

Lähtökohdat

Tutkimuksen lähtökohtana oli tiedon tarve ammatillisen sosiaalisen median käyttötavoista ja yhteyksistä työhyvinvointiin, sillä aiempaa tutkimustietoa sosiaalisen median käytön mahdollisuuksista ja riskeistä työelämässä oli vain rajallisesti. Aiempia pitkittäistutkimuksia ei ole aiheesta tehty. Tutkimuksen teoreettinen tausta on sosiaalipsykologinen.

Aineisto

Hankkeeseen osallistui yhteensä viisi suomalaista asiantuntijaorganisaatiota, joiden työntekijöistä 52 haastateltiin ja 563 osallistui kyselyyn. Hankkeen kansalliseen kyselytutkimukseen osallistui keväällä 2019 yhteensä 1817 suomalaista työntekijää. Seurantakyselyt toteutettiin syksyllä 2019 ja keväällä 2020 koronakriisin ollessa käynnissä.

Menetelmät

Fokusryhmähaastattelut kartoittivat työhyvinvointia ja sosiaalisen median käyttöä töissä. Kyselyissä selvitettiin sosiaalisen median käyttöä, työn imua eli positiivista tunne- ja motivaatiotilaa työssä, työuupumusta, teknostressiä, psyykkistä kuormitusta ja nettityöpaikkakiusaamista. Lisäksi hankkeen mittarit käsittivät organisaatioidentifikaatiota, työn vaatimuksia ja voimavaroja. Määrällinen analyysi toteutettiin monimuuttujamenetelmin poikkileikkaus- ja pitkittäisasetelmilla.

Tulokset ja johtopäätökset

Sosiaalinen media vahvistaa työntekijöiden välistä yhteenkuuluvuutta ja kokemusta työyhteisöltä saatavasta tuesta. Se tukee työn imua ja edistää työntekijöiden kokemuksia työn tuottavuudesta. Sosiaalinen median käyttö aiheuttaa myös stressiä ja kuormitusta, ja työpaikkakiusaaminen sosiaalisen median välityksellä on yleistä. Koronakeväänä teknostressi kasvoi mutta työuupumus väheni. Parhaiten pärjäsivät työntekijät, jotka olivat tottuneet käyttämään sosiaalista mediaa jo ennen kriisiä.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Sosiaalisen median avulla on mahdollisuus parantaa yhteisöllisyyttä työpaikoilla. Samalla erilaisiin ongelmiin, kuten työpaikkakiusaamiseen sosiaalisessa mediassa, olisi tärkeää puuttua. Työnantajien kannattaa panostaa yhteisiin pelisääntöihin esimerkiksi tavoitettavuudessa ja ohjeistuksiin etenkin kriisitilanteissa. Mahdollistamalla joustavia työtapoja työnantajat voivat tukea työntekijöiden työn ja vapaan tasapainoa. Yksilöllisten ratkaisujen huomioiminen ja kunnioittaminen on tärkeää.

Aineisto

Atte Oksanen, Reetta Oksa, Markus Kaakinen, Nina Savela, Rita Latikka ja Noora Ellonen. Sosiaalinen media työelämässä: hyvinvoinnin ulottuvuuksia. Loppuraportti. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta,Tampereen yliopisto, Tampere,2020
ISBN 978-952-03-1684-6 (painettu)
ISBN 978-952-03-1685-3(pdf)
SBN 978-952-03-1684-6(painettu)ISBN 978-952-03-1685-3(pdf)Niini& Co Oy, Helsinki,2020

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta,Tampereen yliopisto, Tampere,2020 Avaa