Työn kuormitustekijöiden vaikutus työntekijän ruoankäyttöön, ravintoaineiden saantiin ja sairauksien riskitekijöihin

Tiivistelmä

Työn lähtökohtana on havainto vuorotyöntekijöiden suurentuneesta riskistä sairastua kroonisiin kansansairauksiin. Sairastumista voidaan ehkäistä terveellisellä ravitsemuksella. Suomessa joka viides työntekijä tekee vuorotyötä.

Väitöstutkimuksen tavoitteena on selvittää työhön liittyvien tekijöiden vaikutuksia työntekijän ravitsemukseen. Työssä selvitetään työn kuormitustekijöiden mm vuorotyön, työstä palautumisen ja uniongelmien vaikutuksia työntekijän ruoankäyttöön ja ravintoaineiden saantiin poikkileikkaus- ja pitkittäisasetelmassa.

Aineistona on vuonna 2006-2009 lentoyhtiö Finnairin työterveyshuollon laajennettuun terveystarkastukseen osallistuneiden 2320 työntekijän sekä heistä vuosina 2009-2010 samansisältöiseen seurantakäyntiin osallistuneiden 1485 työntekijän terveystiedot. Ne sisältävät tyypin 2 diabeteksen riskiarvion, pituus, paino ja vyötärönympärys mitat, verikokeen ja kyselylomakkeen vastaukset. Jos työntekijän riski sairastua T2D:een oli suurentunut, ohjattiin hänet elintapaohjaukseen ja siihen osallistui 350 työntekijää. Seurantakäynnin kyselylomakkeeseen oli liitetty lisää ravitsemukseen ja työhön liittyviä kysymyksiä.

Tämä tutkimus antaa uutta tietoa työhön liittyvien tekijöiden vaikutuksista syömistottumuksiin ja sitä kautta kroonisten sairauksien riskiin. Tulosten avulla esimerkiksi työterveyshuolto voi kohdentaa terveyttä edistäviä toimenpiteitä entistä vaikuttavammalla tavalla, jotta työntekijöiden hyvä työkyky säilyisi koko työuran ajan.

Hankkeen vastuuhenkilö

Katri Hemiö

Tiedote

Työstä rasittunut työntekijä syö epäterveellisemmin kuin hyvin työstä palautuva työntekijä

Tiivistelmä

Katri Hemiö tarkastelee kansanterveystieteen väitöskirjassaan Association of perceived work stress and work schedule with dietary habits työntekijän kokeman stressin, stressin oireiden ja vuorotyön yhteyksiä työntekijän ruokailutottumuksiin ja ravintoaineiden saantiin. Vuorotyö, riittämätön palautuminen työstä, uniongelmat, koettu stressi ja huonompi työkyky sekä päiväväsymys olivat yhteydessä epäedullisempaan ruokavalion laatuun. Työstä palautumisen ja ruokavalion välisiä yhteyksiä ei ole aiemmin tutkittu. Väitöskirjan tulosten perusteella voidaan sanoa, että työterveyshuollon olisi hyvä sisällyttää työntekijöiden terveystarkastuksiin ruokatottumusten laadullista arviointia yhdessä stressioireiden kartoittamisen kanssa.

Lähtökohdat

Suomalaisten vuorotyöntekijöiden ravitsemuksesta ei ole raportoitua tietoa. Maailmallakin tutkimukset ovat keskittyneet miehiin. Ilmailualan työterveyshuollon tyypin 2 diabeteksen ehkäisy -hanke mahdollisti vuorotyön sekä työhön liittyvän stressin ja sen oireiden vaikutuksien arvioimisen suhteessa työntekijän ruokatottumuksiin ja ravintoaineiden saantiin. Työstä palautumisen ja yötyön määrän muutoksen yhteyttä ravitsemukseen ei tietääksemme ole maailmallakaan aiemmin tutkittu.

Aineisto

Väitöstutkimuksessa käytettiin suomalaisen lentoyhtiön työterveyshuollon toteuttaman Kroonisten sairauksien seulonta ja ehkäisy –hankkeeseen osallistuneiden työntekijöiden lähtötason (2006-2008) ja seurantavaiheen (2009-2010) tietoja (n=1478). Tiedot koostuivat laboratoriotuloksista sekä kyselylomaketiedoista. Seuranta-aika oli keskimäärin 2,4 vuotta. Hankkeessa oli mukana myös Kansanterveyslaitos (nyk. THL) ja Työterveyslaitos.

Menetelmät

Kyselylomakkeella kerättiin tietoa työntekijän työvuorojärjestelmästä, unesta, stressistä, stressin oireista, työstä palautumisesta, sairauksista, elintavoista, tyypin 2 diabeteksen riskistä sekä ruokatottumuksia 38-kysymyksen ravitsemuskyselyllä. Päivä- ja vuorotyöntekijöiden eroja ravitsemuksessa arvioitiin varianssianalyysin avulla. Stressioireiden yhteyttä työntekijän ravitsemukseen arvioitiin lineaarista tai logistista regressiota poikittaisessa ja pitkittäisessä tutkimusasetelmassa.

Tulokset ja johtopäätökset

Tutkimuksessa havaittiin työaikamuodon, stressin, uniongelmien, riittämättömän työstä palautumisen, alentuneen koetun työkyvyn ja päiväväsymyksen olevan yhteydessä epäedullisiin ruokatottumuksiin. Tämä näkyi vihannesten ja hedelmien vähentyneenä kulutuksena sekä rasvan ja tyydyttyneen rasvan lisääntyneenä saantina, erityisesti miehillä. Työntekijöiden terveystarkastuksiin olisi hyvä sisällyttää ravitsemusohjausta yhdessä stressioireiden kartoittamisen ja niihin vaikuttamisen kanssa.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimus tuotti uutta tietoa työntekijän riittämättömän työstä palautumisen ja epäedullisten ruokavalintojen yhteydestä erityisesti miehillä. Naisilla yötyön lisääntyminen oli yhteydessä lisääntyneeseen kokonaisrasvan ja tyydyttyneen rasvan saantiin. Tutkimuksessa käytetty ravitsemuskysely sekä kysely työntekijän työstä palautumisesta voisivat olla käyttökelpoisia välineitä avustamaan ruokatottumusten ja työstressin puheeksi ottoa työterveyshuollossa, josta erityisesti miehet voisivat hyötyä.

Aineisto

Katri Hemiö. Associations od perceived work stress and work schedule with dietary habits. Helsingin yliopisto. Helsinki 2020.

ISBN 978-951-51-6068-3 (PRINT)
ISBN 978-951-51-6069-0 (ONLINE)
ISSN 2342-3161 (PRINT)
ISSN 2342-317X (ONLINE) Avaa