Moniulotteinen tietotyön ympäristö ja inhimillisen toiminnan edellytykset – fyys., digit. ja motiv. ympäristön yhteys suoriutumiseen ja hyvinvointiin

Tiivistelmä

Tämä tutkimus tarkastelee sitä, miten uudet moniulotteiset, tietointensiiviset toimintaympäristöt vaikuttavat käyttäjien suoriutumiseen ja hyvinvointiin, ja miten niitä voidaan parhaiten hyödyntää niiden tukena. Mm.digitalisaation myötä muuttuva, abstraktisoituva toimintaympäristö haastaa paitsi työn tekemisen tapoja, myös hyvinvointia uudella tavalla. Nykyiset työympäristöt vaativat aiempaa laajempialaisia säätelykeinoja ja psykologisten resurssien hallintaa.

Tarkastelen osajulkaisuissani sitä, millä tavoin fyysinen ympäristö ja modernit välineet voivat jäsentää tai hankaloittaa oppimisprosessia, mikä on niiden merkitys motivaation näkökulmasta, millaisia interventioita voidaan organisaatiotasolla kehittää tilojen ja välineiden mielekkään käytön parantamiseksi, sekä millaisia taitoja yksilö tarvitsee voidakseen hyödyntää moniulotteisia toimintaympäristöjä osana tietointensiivistä työtä. Aineistona on yritysten sekä julkisten organisaatioiden työntekijöiltä kerätty kyselylomakeaineisto (n=202) sekä korkeakouluopiskelijoilta kerätty haastatteluaineisto (n=21).Tutkimusmenetelminä on laadullinen sisällönanalyysi, ANOVA, CFA ja latenttien muuttujien korrelaatioverkostoanalyysi.

Väitöskirjan tuloksena syntyy uutta teoreettista tutkimustietoa, valmennusohjelma sekä kyselymittari laaja-alaisten itsesäätelytaitojen arvioimiseen modernissa tietointensiivisessä työssä. Tutkimus vastaa ajankohtaisiin työelämän haasteisiin ja edistää työn tuottavuutta, työhyvinvointia ja kestävää työtä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Kirsi Sjöblom

Tiedote

Miten tukea tulevaisuuden ja nykyisyyden työtä–uudet työympäristöt ja kestävä ja tuottava tietotyö

Tiivistelmä

Tämä tutkimus tarkastelee sitä, miten uudet moniulotteiset, tietointensiiviset toimintaympäristöt vaikuttavat käyttäjien suoriutumiseen ja hyvinvointiin, ja miten niitä voidaan parhaiten hyödyntää niiden tukena.
Aineistona on yritysten sekä julkisten organisaatioiden työntekijöiltä kerätty kyselylomakeaineisto (n=202) sekä korkeakouluopiskelijoilta kerätty haastatteluaineisto (n=21). Menetelminä on laadullinen sisällönanalyysi, ANOVA, CFA ja latenttien muuttujien korrelaatioverkostoanalyysi.
Tutkimuksen tuloksena syntyy uutta teoreettista tutkimustietoa, valmennusohjelma sekä itsesäätelytaitojen kyselymittari. Tutkimus vastaa ajankohtaisiin työelämän haasteisiin ja edistää työn tuottavuutta, työhyvinvointia ja kestävää työtä.

Lähtökohdat

Yhä useampi työntekijä tekee yhä itseohjautuvampaa, monipaikkaisempaa, abstraktimpaa ja epämääräisemmin rajautuvaa tietointensiivistä työtä. Ilman harkittuja käytäntöjä modernit työympäristöt ja digitaaliset välineet sisältävät paljon mahdollisia kuormitustekijöitä. Tutkimus tarkastelee sitä, miten uusia työympäristöjä voidaan hyödyntää työn ja hyvinvoinnin tukena. Sekä organisaatiot että yksilöt tarvitsevat uusia tutkimustiedolle pohjautuvia strategioita työn suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Aineisto

Tutkimuksen aineistona oli pienten ja keskisuurten yritysten sekä julkisten organisaatioiden työntekijöiltä kerätty kyselylomakeaineisto (n=202) sekä korkeakouluopiskelijoilta kerätty haastatteluaineisto (n=21). Kaikki aineisto kerättiin pääkaupunkiseudulta. Yhteensä 16 organisaatiota osallistui tutkimukseen. Tutkimus toteutettiin osana ESR:n rahoittamaa 3TILAA-Kohti innostavaa työpaikkaa – hanketta sekä Tekesin rahoittamaa RYM Sisäympäristö – hanketta.

Menetelmät

Tutkimuksen osatutkimuksissa hyödynnettiin sekä laadullista, määrällistä että monimenetelmällistä tutkimusotetta. Osatutkimukset tarkastelivat aihetta teorian, intervention sekä metodologian näkökulmista, ja yhdistivät kasvatuspsykologista, motivaatiopsykologista, työ- ja organisaatiopsykologista sekä työhyvinvoinnin tutkimusta. Tutkimusmenetelminä oli laadullinen sisällönanalyysi, varianssianalyysi, konfirmatorinen faktorianalyysi sekä latenttien muuttujien korrelaatioanalyysi.

Tulokset ja johtopäätökset

Inhimillinen potentiaali on paitsi organisaatioissa myös nyky-yhteiskunnissa yhä keskeisempi ja arvokkaampi voimavara. Tämä tutkimus tuotti tietoa siitä, miten fyysisten ympäristöjen suunnittelussa voidaan tukea hyvinvointia ja tuottavuutta, miten moniulotteisten työympäristöjen ja välineiden mielekästä käyttöä voidaan tukea toisaalta organisaatio- ja toisaalta yksilötasolla, sekä miten yksilöiden proaktiivista toimintaa voidaan arvioida ja tukea nykyisissä moniulotteisissa työympäristöissä.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimus tuotti uutta teoreettista tutkimustietoa, tietotyöhön liittyvien itsesäätelytaitojen kyselymittarin sekä valmennusohjelman moniulotteisten työympäristöjen ja välineiden mielekkään käytön parantamiseksi. Tuloksia sovellettiin käytäntöön toteuttamalla valmennusohjelma kahdesti, tuottamalla siitä avoimesti käytettävissä olevat materiaalit sekä tuomalla tietoa esiin työelämätapahtumissa ja julkisissa medioissa. Tutkimus avasi myös mahdollisuuksia uusien sovellusten kehittämiselle jatkossa.