Enemmän aikaa empatialle? Hoivatyön teknologiavälitteinen viestintä ja työhyvinvointi

Tiivistelmä

Tutkimus pureutuu ajankohtaiseen vanhusten hoivan kriisiin hoitajien riittävyydestä ja jaksamisesta, kun asiakasmäärät ovat ikääntyvässä Suomessa kasvussa. Vanhusten hoivassa joudutaan tekemään hoivatyötä tehostavia teknologiaa hyödyntäviä ratkaisuja tietämättä tarkkaan ottaen miten teknologia muuttaa hoivatyön laatua ja mahdollisuutta toteuttaa hyvää hoivaa, mihin kuuluu ammattilaisen ja asiakkaan välinen kohtaaminen ja empatia. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia miten teknologiavälitteinen viestintä hoivatyössä vaikuttaa hoitajien työhyvinvointiin, työn muuttumiseen sekä asiakkaiden ja hoitajien väliseen suhteeseen kahdessa erilaisessa hoivatyön konseptissa: kotihoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa. Tutkimus kohdistuu yhteensä neljään hoivaorganisaatioon, ja siellä erityisesti hoitajiin, jotka ottavat työssään käyttöön viestintää tehostavaa teknologiaa. Tutkimuksen menetelminä käytetään haastatteluja, etnografista työpäivien ja teknologian käyttötilanteiden havainnointia, kvantitatiivisten työhyvinvointikyselyjen analyysejä sekä alustavien havaintojen ja analyysien yhdessä reflektointia tutkimuskumppaneiden kanssa oppimisen mahdollistamiseksi. Tutkimus tuottaa uudenlaista ymmärrystä hoivakonseptin, teknologian, työhyvinvoinnin ja hoivalle ominaisen empatian keskinäisistä suhteista. Hankkeessa kehitetään yhdessä kumppaneiden kanssa ratkaisuja työhyvinvoinnin epäkohtiin, sekä uudenlaisia hoivan laatuun ja työhyvinvoinnin arviointiin sopivia arviointitapoja ja kriteerejä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Eveliina Saari

Tiedote

Onko teknologisoituvassa hoivatyössä aikaa empatialle?

Tiivistelmä

Tutkimus tuo esiin millaisena teknologian rooli näyttäytyy hoivatyössä erilaisissa vanhushoivan organisointitavoissa. Kotihoidossa hoitajien kotikäyntien tekemistä kehystävät asiakaskäyntien aikana tehtävät mobiilikirjauksen käytännöt ja asiakkaan kotona olevan hyvinvointiteknologian ylläpito. Etähoivassa teknologia luo kanavan olla yhteydessä asiakkaisiin keskittyen asiakkaan elämästä keskusteluun. Tehostetussa palveluasumisessa otetaan ennakkoluulottomasti käyttöön sosiaalista mediaa osana hoitajien työtä. Vaikka teknologian käyttö tuo uusia tehtäviä hoitajien arkeen ja rajaa tekemisen tapoja, näyttää hoitajien ammattietiikkaan liittyvän edelleen vahvasti hyvän asiakasvuorovaikutuksen vaaliminen, jopa oman työhyvinvoinnin kustannuksella.

Lähtökohdat

Hanke toteutettiin aikana, jolloin ikäihmisten hoivatyössä on pula hoitajatyövoimasta, ja yhteiskunnassamme huoli alan vetovoimaisuudesta. Teknologian odotetaan tehostavan hoivatyötä ja vapauttavan henkilöstöresursseja, jopa lupaavan enemmän aikaa empatialle. Tutkimuksessa katsottiin hoitajien arjen näkökulmasta toteutuuko tämä lupaus. Teoriataustoina hyödynnettiin ihmislähtöistä hoivakäsitystä avaavia, ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta sekä reflektiota oppimisessa koskevia viitekehyksiä.

Aineisto

Hankkeeseen osallistui kaksi julkista kotihoitoa tarjoavaa organisaatiota sekä kaksi yksityistä tehostettua palveluasumista tarjoavaa yksikköä. Hankkeessa haastateltiin 31 hoitajaa, 17 esihenkilö- tai johtotehtävissä toimivaa sekä 7 teknologiatarjoajaa tai sen kehittämistehtävässä olevaa henkilöä. Hankkeessa havainnoitiin yhteensä 12 hoitajaa kokonaisen työvuoron ajan sekä käytiin heidän kanssaan reflektiokeskustelu 26 asiakasvuorovaikutustilanteesta.

Menetelmät

Hankkeessa käytettiin hoivatyön työhyvinvoinnin, asiakasvuorovaikutuksen ja teknologian merkityksen tutkimiseksi laadullisia ja etnografisia tutkimusmenetelmiä, taustatietoina vuosina 2018-2020 tehtyjen työhyvinvointikyselyjen analyysejä sekä oppimista tukevia menetelmiä, joissa tutkimuksen havainnointiaineistoa sekä alustavia analyysejä palautetaan kohdeorganisaatioille yhteisen reflektion ja oppimisen materiaaliksi.

Tulokset ja johtopäätökset

Tutkimuksessa päädytään kolmeen kehittämissuositukseen 1) Teknologian käyttö hoivatyössä vie ja tuo aikaa! Teknologian käyttö osana hoitajan työtä tulisi tunnistaa aikaa vaativana työtehtävänä. 2) Työhyvinvointi syntyy asiakassuhteessa! Työhyvinvointi tulisi nähdä ja sitä tulisi tutkia enemmän ammattilaisen ja asiakkaan välissä kehittyvänä ilmiönä. 3) Enemmän aikaa ja arvostusta empatialle! Empaattiset asiakaskohtaamiset tulisi nostaa esiin entistä painokkaammin osana hyvää hoivatyötä.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimus tuotti ymmärrystä siitä, millä eri tavoin hoitajat vaalivat hyvän hoivan ja empaattisten asiakaskohtaamisten syntymistä yhä enemmän teknologioita hyödyntävässä palveluympäristössä. Tutkimuksessa kehitettiin ensimmäinen versio hoivatyössä laajemminkin hyödynnettävästä Empatia-videoreflektiomenetelmästä, minkä avulla voidaan vahvistaa, tehdä näkyväksi ja kehittää edelleen hyvän hoivan ydintehtävää, empaattista kohtaamista, mikä tuottaa hyvinvointia niin hoitajille kuin asiakkaille.

Aineisto

Eveliina Saari, Tiina Koivisto, Inka Koskela, Marja Känsälä, Vilja Rydman, Jarno Turunen. Enemmän aikaa empatialle? Hoivatyön teknologiavälitteinen viestintä ja työhyvinvointi. Loppuraportti. Työterveyslaitos. 2022.
ISBN 978-952-391-023-2 (nid.)
ISBN 978-952-391-022-5 (PDF) Avaa

Koivisto, T. A., Koskela, I., Saari, E., & Ruusuvuori, J. (2022). Digitaalinen toiminnanohjausjärjestelmä – tukea vai rajoitteita vanhushoivatyölle?. Gerontologia. https://doi.org/10.23989/gerontologia.113900 Avaa