Ryhmätyönohjaus esimiesten ja asiantuntijoiden työhyvinvoinnin kehittämisen menetelmänä

Hanketiedot

Hankenumero
200240

Hakija
Tarja Vanne

Toteuttaja
Tarja Vanne

Lisätietoja
Tarja Vanne
tarja.vanne@live.com

Toteutusaika
1.6.2020 - 31.12.2020

Työsuojelurahaston päätös
15.6.2020
12 000 euroa

Kokonaiskustannukset
12 000 euroa

Tulokset valmistuneet
19.3.2021

Tiivistelmä

Väitöstutkimuksessa tarkastellaan ryhmätyönohjauksen toimimista kokemuksellisen oppimisen, ongelmanratkaisun sekä työhyvinvoinnin kehittämisen menetelmänä ohjatuissa esimiesten ja asiantuntijoiden ryhmätyönohjausprosesseissa. Laadullinen ja kuvaileva kolmen tapauksen tapaustutkimus tehtiin kahdessa osassa, kahdella eri toimialalla (ICT-ala sekä sosiaali- ja terveysala), kolmessa eri yrityksessä ja tutkittavina oli sekä esimiehiä (CaseA ja CaseB) että asiantuntijoita (CaseC). Tutkimusaineisto koostui ryhmätyönohjauksista kerätyistä litteroiduista keskusteluaineistosta, muistiinpanoista, ohjattavien loppuarvioinneista ja kirjallisista tapauskertomuksista. Tutkimusaineiston analysointi tapahtui kvalitatiivisen sisällönanalyysin avulla. Tulosten keskeisimpään soveltajaryhmään kuuluvat tämän päivän turbulenteissa toimintaympäristöissä työskentelevät esimiehet ja asiantuntijat, joiden voimavarojen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi työnohjausmenetelmän käyttö mahdollistaa suuren käytännön hyödyn. Tutkimuksen aihe on ajankohtainen ja tutkimuksella tavoitellaan keskeisten yhteiskunnallisten toimijoiden (esimiesten ja asiantuntijoiden) työhyvinvoinnin ja oppimisen kehittämistä ja samalla heidän työssä jaksamisensa parantamista. Väitöstutkimuksessa luotua uutta teoreettista mallinnusta pystytään jatkossa hyödyntämään käytännön työnohjaustyössä sekä työnohjauksen ja työnohjaajien opetustyössä, ehkäpä oppikirjana. Väitöskirja on edennyt loppuvaiheeseen ja se saadaan esitarkastukseen vuonna 2020.

Hankkeen vastuuhenkilö

Tarja Vanne

Tiedote

Ratkaisukeskeinen ryhmätyönohjaus työhyvinvoinnin kehittämisen menetelmänä

19.3.2021

Tiivistelmä

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin ratkaisukeskeistä ryhmätyönohjausta esimiesten ja asiantuntijoiden kokemuksellisen oppimisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen menetelmänä. Tavoitteena oli selvittää, miten oppimisteorioiden pohjalta kehitetty KIRSTU-ryhmätyönohjausmalli (K1) toimi taustateoriana ohjatuissa ryhmätyönohjausistunnoissa, millaisia yhtäläisyyksiä ja poikkeamia havaittiin K1-mallin ja käytännön istuntojen välillä sekä miten K1-mallia tulisi aineiston pohjalta kehittää. Tutkimuksen tärkein tulos ja uutuusarvo työelämälle on K1-mallin ja empirian sisällöllisen tarkastelun pohjalta luotu uusi ratkaisukeskeinen KIRSTU-ryhmätyönohjausmalli eli K2-malli, joka kuvaa K1-mallia tarkemmin ryhmätyönohjausistuntojen etenemistä käytännössä.

Lähtökohdat

Hanke toteutettiin kahdessa vaiheessa ICT- sekä sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa, joissa järjestettiin kolme ryhmätyönohjausprosessia (Caset A, B, C) . Tutkimuksen teoriatausta pohjautui työhyvinvointiin, positiiviseen psykologiaan, ratkaisukeskeiseen lähestymistapaan sekä kokemukselliseen oppimiseen ja ongelmanratkaisuun.

Aineisto

Case A:n ja Case B:n osalta aineistona toimivat kerätyt ja litteroidut ryhmätyönohjauskeskustelut sekä Case C:n osalta ryhmätyönohjausistunnoista kerätyt ohjaajan muistiinpanot. Kaikkien tapausten osalta aineistona hyödynnettiin myös ohjattavien kirjoittamia tapauskertomuksia sekä heidän loppuarviointejaan ryhmätyönohjausprosesseista.

Menetelmät

Aiempien teorioiden pohjalta kehitetty KIRSTU-malli (K1) pohjautui Kolbin (1984) kokemuksellisen oppimisen kehän lisäksi kolmeen muuhun oppimisteoriaan. Samankaltaista teoriamallinnusta esimiesten ja asiantuntijoiden ryhmätyönohjauksesta ei ole aiemmin esitetty. K1-mallia käytettiin pohjana aineiston laadullisessa, teorialähtöisessä sisällönanalyysissä. Tarkastelun keskiössä oli ohjattavien istunnoissa esiin nostamien työelämän haastavien tapauskertomusten käsittely dialogisesti keskustelemalla.

Tulokset ja johtopäätökset

Hankkeen keskeisin tutkimustulos on ratkaisukeskeinen KIRSTU-ryhmätyönohjausmalli, joka osoittautui toimivaksi työhyvinvoinnin kehittämisen ja kokemuksellisen oppimisen menetelmäksi. Se tarjosi ohjattaville sosiaalisia ja reflektiivisiä kollegafoorumeita luottamuksellisiin keskusteluihin, joista ohjattavat saivat työhyvinvointia lisääviä oppimiskokemuksia. Työnohjausistunnot toimivat myös ohjattavien tunnekuormituksen tunnesäiliöinä eli ”kompostoreina” sekä positiivisen energian kiihdyttämöinä.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimuksen uutuusarvo työelämälle on oppimisteorioiden pohjalta kehitetty ja käytännössä testattu ratkaisukeskeinen KIRSTU-ryhmätyönohjausmalli, jota pystytään hyödyntämään käytännön työnohjauksissa sekä työnohjauksen ja -ohjaajien opetustyössä. Tulosten keskeisimpänä kohderyhmänä ovat kuitenkin turbulentissa toimintaympäristössä työskentelevät esimiehet ja asiantuntijat, joiden työhyvinvoinnin kehittämiseen tämä tutkimus tarjoaa käytännön työkaluja.