Takaisin

Kunnon siivous parantaa sisäilmaa

Kunnon siivous parantaa sisäilmaa

30.08.2011 Tiedote

Hiukkasmittausten mukaan erityisesti alle yhden mikrometrin suuruiset hiukkaset pääsevät helposti ulkoa sisäilmaan. Siivouksella pystytään vaikuttamaan parhaiten tätä suurempiin hiukkasiin, mutta myös pieniin hiukkasiin kun ne ovat ensin tarttuneet pinnoille.

Yhtä mikrometriä suurempien hiukkasten tärkein lähde on ihminen itse toimintoineen. Hiukkaset kertyvät aikaa myöten kaikille pinnoille, jolloin niiden haitallisten aineiden pitoisuudet kasvavat.

- Varsinkin ylhäällä olevien (yli 180 cm) pintojen puhdistukseen tulee panostaa selkeästi nykyistä enemmän. Yläpölyjen poisto kerran vuodessa toimistoissa ei riitä, Esko Korhonen sanoo.

Tulokset pohjautuvat FM Esko Korhosen ympäristötieteen ja -teknologian väitöskirjaan " Puhtauspalvelut ja työympäristö. Ostettujen siivouspalveluiden laadun mittausmenetelmät ja laatu sekä siivouksen vaikutukset sisäilman laatuun, tilojen käyttäjien kokemaan terveyteen ja työn tehokkuuteen toimistorakennuksissa" . Väitös tarkastetaan perjantaina 2.9.2011 Jyväskylän yliopistossa.

Siivouksen laadun mittari puuttuu edelleen

Korhosen tutkimus osoitti, että kokonaisuutena siivouksen laadunhallintaa ja laadun mittausmenetelmiä tulee edelleen kehittää. Tutkituilla siivouksen teknisen ja toiminnallisen laadun mittausmenetelmillä saatiin eroja siivouksen toteutusmenetelmien ja rakennusten välillä.

Kaikilla siivouksen laadun mittausmenetelmillä saatiin myös esille puutteita siivouksen laadussa eikä missään rakennuksessa saavutettu hyväksyttävää laatutasoa käytetyillä arviointikriteereillä.

Esimerkiksi pintojen hygieenisessä laadussa tavatut puutteet vaativat jatkoselvityksiä.

Huomio rakennusten kuntoon ja tilojen siivottavuuteen

Rakennusten tekninen laatu, ominaisuudet ja pintamateriaalien kunto sekä siivoojan ammattitaito vaikuttivat siivouksen laatuun merkittävästi ja tämä näkyi erityisesti kyselytutkimusten tuloksissa.

- Siivousta voidaan helpottaa ja siivouksen ja sisäilman laatua parantaa tilojen siivottavuutta parantamalla ja lisäämällä perusteellisten siivousten määrää, Korhonen suosittelee.

Siivous vaikuttaa sisäilman laatuun ja siten työntekijöiden terveyteen ja työn tehokkuuteen. Sisäilman ja siivouksen tärkein yhteinen laatutekijä ovat hiukkaset. Oikein toteutetulla laadukkaalla siivouksella voidaan selkeästi parantaa sisäympäristön laatua.

Tutkimus antaa hyvän pohjan kohdennetuille jatkotutkimuksille erityisesti ilmassa leijuvien hiukkasten, pintojen hiukkaspitoisuuksien ja pintahygienian raja-arvomäärityksiin sekä siivouksen laadun mittalaitekehitykselle. Mm. sisäilman hiukkaspitoisuus voisi jatkossa olla sisäilman ja siivouksen yhteinen analyysikohde, mutta tähän liittyvää tieteellistä tutkimusta kaivataan lisää.

Väitöskirjaa voi hyödyntää myös sisäilman ja siivouksen ilmiöiden ja yhteyksien opetusmateriaalina.

Mitä ja miten tutkittiin?

Esko Korhonen tutki väitöstyössään vuosina 2007-2008 kolmea erilaista ostopalvelusiivouksen toteutusmenetelmää viidessä rakennuksessa. Tavoitteina oli selvittää siivouksen laadun mittausmenetelmien soveltuvuutta laadun mittaukseen, siivouksen laatuun vaikuttavia tekijöitä, tutkimusrakennusten siivouksen laatua, siivouksen ja sisäilman laadun välisiä yhteyksiä sekä vaikutuksia työntekijöiden terveyteen ja työn tehokkuuteen.

Siivouksen laatua tutkittiin visuaalisilla ja objektiivisilla mittausmenetelmillä sekä kyselytutkimuksilla. Tutkimuksiin sisältyi useita tuhansia arviointeja, pintapölymittauksia sekä pintahygienian tutkimuksia ATP- ja Hygicult-menetelmillä. Tutkimushuoneiden pintapölyä ja sisäilman laatua tutkittiin laboratorioanalyyseillä ja leijuvien hiukkasten lukumäärä- ja massapitoisuutta sekä ilman fysikaalisia olosuhteita mitattiin pitkäaikaisesti jatkuvatoimisilla analysaattoreilla.

Väitöstilaisuus
perjantaina 2.9.2011 klo 12.00 -15.00, Seminaarinmäki, Seminarium, S212, Jyväskylän yliopisto.
Vastaväittäjänä toimii dosentti Marja Aulanko Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Aimo Oikari Jyväskylän yliopistosta.

Väitöskirja
julkaistaan sarjassa Jyväskylä Studies in Biological and Environmental Science 226, URN:ISBN:9789513943967; ISBN 978-951-39-4396-7 (PDF), ISBN 978-951-39-4395-0 (nid.), ISSN 1456-9701. Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3795,  myynti@library.jyu.fi .

Lisätietoja
Esko Korhonen, puh. 040 155 4416, esko.korhonen@jyu.fi
Tiedottaja Liisa Harjula, puh. 050 310 9972, tiedotus@jyu.fi , josta saa väittelijän kuvan sähköisessä muodossa.

Henkilötiedot
Esko Korhonen (s. 1957) kirjoitti ylioppilaaksi Lapinlahden lukiosta 1976, valmistui rakennusinsinööriksi 1979 Kuopion teknillisestä oppilaitoksesta ja filosofian maisteriksi 2001 Kuopion yliopistosta.

Korhonen on toiminut kiinteistöpäällikkönä Kuopion yliopistossa vuosina 1989-2002 ja Jyväskylän yliopistossa vuosina 2002-2011. Näissä tehtävissä hän on hankkinut vankan kokemuksen sisäilmaongelmien selvittämisestä ja päässyt seuraamaan siivouksessa vastaavana aikana tapahtuneita muutoksia aitiopaikalta - siivouspalveluiden tilaajana.

Lähde
Jyväskylän yliopiston www-sivut, Väitöstiedote 2.9.2011 .

Työsuojelurahaston stipendi 108207.