Takaisin

Maarit Vartia-Väänänen: Terveessä työyhteisössä ei ole tilaa kiusaamiselle

Maarit Vartia-Väänänen: Terveessä työyhteisössä ei ole tilaa kiusaamiselle

14.02.2003 Juttupankki

Kaikenlainen työyhteisön kehittäminen kitkee edellytyksiä kiusaamiselta, sanoo työpaikkakiusaamisesta lauantaina 15.2. Työsuojelurahaston tuella väittelevä tutkija Maarit Vartia-Väänänen Työterveyslaitokselta. Henkinen väkivalta kulminoituu useimmiten löysään johtamiseen.

Maarit Vartia-Väänänen on työpaikkakiusaamisen tutkimuksen uranuurtajia Suomessa. Savustamista ja syntipukiksi leimaamista lienee esiintynyt työmailla kautta aikojen, mutta päivän valoon, sallituksia puheenaiheeksi ja tutkimuksen kohteeksi henkinen väkivalta, mobbaaminen ja kiusaaminen nousivat vasta kymmenkunta vuotta sitten.

Tämän vuoden alusta lähtien kiusaaminen on kielletty myös lailla; uusi työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan puuttumaan epäasialliseen kohteluun, mikäli joku työyhteisössä kokee sellaisen kohteeksi joutuneensa. Kiusaaminen on yhtä kiellettyä niin työnantajalta kuin työtovereiltakin.

Työterveyslaitoksen Työ ja terveys -tutkimuksen mukaan vajaa viisi prosenttia työntekijöistä koki vuonna 2000 olevansa henkisen väkivallan kohteena työpaikallaan. Miltei puolet enemmän oli joskus kokenut olleensa kiusaamisen uhri.

- Vaikea sanoa, onko kiusaaminen lisääntynyt. Nyt siitä on ainakin lupa puhua ja nostaa ongelmatapaukset päivänvaloon, Maarit Vartia-Väänänen sanoo.

Työolosuhteet avainasemassa

Vartia-Väänäsen väitöstutkimus koostuu tieteellisistä artikkeleista, joita tutkija on tehnyt usean vuoden ajan. Ne koskevat muun maussa henkisen väkivallan yhteyttä työoloihin, kiusaamisen vaikutuksia hyvinvointiin ja työtyytyväisyyteen sekä sukupuolten välisiä eroja.

- Naisiin ja miehiin kohdistuvaa työpaikkakiusaamista on tutkittu yllättävän vähän. Näyttää siltä, että eroja on vähän eli naisia ja miehiä kiusataan yhtä paljon. Mediassa uhrit saavat usein naisen kasvot; miehille on ehkä edelleen kova paikka tunnustaa joutuneensa kiusaamisen kohteeksi.

- Uhri joutuu osoittamaan voimattomuutensa ja väistämättä pinnalle nousevat myös huonommuuden tunteet ja itsesyytökset. Ani harvoin henkinen väkivalta kuitenkaan johtuu kohteesta itsestään. Vaikka kiusatuille ei ole löytynyt yhteistä piirrettä, tavalla tai toisella he ovat ilmeisesti erilaisia kuin työyhteisön muut jäsenet. Erilaisuus voi olla rohkeutta, ahkeruutta, oman sukupuolensa, ikäluokkansa tai työnsä ainoan edustajan asema tai mitä tahansa, Maarit Vartia-Väänänen sanoo.

Hedelmällisintä maaperää kiusaamiselle luovat työolosuhteet, joissa tavoitteet ja rooli ovat epäselviä, ilmapiiri ja ihmissuhteet kireät, epävarmuus, kiire ja kilpailu vallalla ja esimiestyö löysää.

- Useimmiten tiet johtavat esimiestyöhön. Kun työyhteisössä työntekijöitä kuunnellaan, kohdellaan oikeudenmukaisesti ja kaikki tietävät, mitä heiltä odotetaan, kiusaamiselle ei ole sijaa.

Tutkija kuitenkin muistuttaa, että kaikista ei tule kiusaajia kehnoissakaan työolosuhteissa, vaan oman osuutensa kiusaamisprosessiin tuovat yksilölliset ominaisuudet ja yhteisölliset toimintamallit.

Parasta ennalta ehkäisevää työtä Vartia-Väänäsen mielestä on kaikenlainen työyhteisön kehittäminen.

- Tavoitteiden ja roolien selkiyttäminen, tiedonkulun parantaminen ja esimiesten kouluttaminen ehkäisevät törmäyksiä. Työpaikan yhteisesti sovitut toimintamallit puuttua henkiseen väkivaltaan ehkäisevät ilmiötä. Toimintamalli antaa luvan ottaa asian puheeksi ja ehkäisee jo sellaisenaan, kun työyhteisö tietää, että kiusaaja joutuu vastuuseen. Työpaikan toimintamalli "aikuistaa" työyhteisöjä.

Kiusaaminen haaskaa rahaa

Kiusaamisen seuraukset alkavat tutkijan mukaan näkyä jo muutaman kuukauden kuluttua: keskittymisvaikeuksia, stressioireita, sairauslomia ja pahimmillaan työkyvyttömyys.

- Myös kiusaamista ympärillään havaitsevien työtyytyväisyys ja hyvinvointi ovat alhaisempaa kuin niiden, joiden työyhteisössä ei ilmene henkistä väkivaltaa, Maarit Vartia-Väänänen sanoo ja toteaa henkisen väkivallan vaikuttavan myös yrityksen taloudellista tulosta heikentävästi, vaikka sitä ei ole tutkimustuloksilla numeroin osoitettukaan.

Tutkija uskoo, että tiedon ja koulutuksen lisäksi uusi työturvallisuuslaki omalta osaltaan vähentää työpaikkakiusaamista, kun siihen puuttuminen on selkeästi vastuutettu työnantajalle.

Teksti:

Toimittaja Leena Seretin

Väitöstilaisuus:

Humanistisessa tiedekunnassa esitetään lauantaina 15.02.2003 klo 10 päärakennuksen pienessä juhlasalissa, Fabianinkatu 33, tarkastettavaksi FK Maarit Vartia-Väänäsen väitöskirja 'Workplace bullying - A study on the work environment,well-being and health'.

Tutkimus kuuluu soveltavan psykologian alaan. Vastaväittäjänä on professori Kaj Björkqvist Åbo Akademista ja kustoksena professori Liisa Keltikangas-Järvinen.

Teos julkaistaan Työterveyslaitoksen sarjassa People and Work Research Reports, no 56.

LISÄTIETOJA:

FM Maarit Vartia-Väänänen, puh: 040 533 9648, (09) 4747 2790, maarit.vartia@ttl.fi 

Workplace bullying - A study on the work environment, well-being and health -julkaisu (englanniksi): Työterveyslaitoksen julkaisumyynti (09) 4747 2543.

TOIMITUKSELLE:

Tämä juttu on vapaasti viestintävälineiden käytettävissä. Mikäli käytät juttua, laita tekstiin toimittaja Leena Seretinin nimi. Ilmoitathan käytöstä Työsuojelurahastoon, tiedottaja Marja-Leena Jylhälle (09) 6803 3314, 040 548 8852, marja-leena.jylha@tsr.fi .

Lähetä myös julkaisu osoitteella Työsuojelurahasto, Marja-Leena Jylhä, Annankatu 34-36 B, 00100 Helsinki