Takaisin

Työelämän muutokset haastavat oppimaan työpaikalla - Lisääntyvä ”rajaton työ” eloonjäämistaistelua

Työelämän muutokset haastavat oppimaan työpaikalla - Lisääntyvä ”rajaton työ” eloonjäämistaistelua

27.08.2008 Tiedote

Freelancereina, itsenäisinä yrittäjinä ja määräaikaisissa projekteissa toimivien yhä kasvava joukko kokee, että työssä ei ole mitään rajoja. Toimeksiantajat vaihtuvat, työajat joustavat äärimmilleen, pysyvät työtoverit ovat korvautuneet vaihtuvilla verkostosuhteilla. Kanadalainen professori Tara Fenwick kutsuu tällaisia työntekijöitä ”t yöelämän lentäviksi kaloiksi” rinnastaen heidät olympiavoittaja Michael Phelpsiin.

- Rajattomien töiden tekijät joutuvat jatkuvasti todistamaan omaa erityisosaamistaan, uskottavuuttaan ja itsevarmuuttaan epävakailla työmarkkinoilla, Fenwick kertoo.

Tara Fenwick on kansainvälisesti tunnetuimpia työpaikalla tapahtuvan oppimisen tutkijoita. Hän puhuu 27.8.2008 alkavassa kolmipäiväisessä konferenssissa, joka on koonnut oppimisen tutkijat Jyväskylään. Konferenssiin osallistuu yli 200 osanottajaa 16 maasta. Konferenssin teemana on ammatillinen osaaminen ja työssä oppiminen.

- Työpaikalla tapahtuva oppiminen on nousemassa arvoonsa työelämässä tapahtuvien jatkuvien muutosten vuoksi, toteaa aikuiskasvatuksen professori Anneli Eteläpelto Jyväskylän yliopistosta.

- Perinteiset koulutuksen muodot eivät riitä vastaamaan jatkuvan oppimisen tarpeisiin, minkä vuoksi tarvitaan uudenlaisia menetelmiä osaamisen kehittämiseksi.

Rajaton työ riistää tai vapauttaa

- "Rajattomissa töissä" toimivia on monissa ammattikunnissa sairaanhoitajista toimittajiin, asentajista ekonomeihin, kertoo British Columbia -yliopistossa työskentelevä professori Tara Fenwick.

- Ammattilaisten kokemukset rajattomista töistä ovat ristiriitaisia. Toiset ovat joutuneet tällaiselle työuralle olosuhteiden pakosta, vakinaisen työpaikan puuttuessa. Tällöin tilanne voidaan kokea ahdistavana. Toiset taas arvostavat luovuutta ja vapautta, jonka itsenäinen työ mahdollistaa.

- Työnantajien, työtehtävien ja työympäristöjen toistuva muuttuminen edellyttää työntekijältä jatkuvaa uuden oppimista. Omaa ammattitaitoa on kehitettävä, on opittava luomaan verkostoja ja esiintymään luottamusta herättävästi, Fenwick arvioi.

- Rajaton työ koetaan usein eloonjäämistaisteluksi, jossa on opittava toimimaan uudella tavalla. Olosuhteiden epävakaudesta huolimatta töiden toimeksiantajille on luotava itsestä kuva itsevarmana erikoisosaajana. Erityisen tärkeiksi muodostuvat sosiaaliset taidot: on pystyttävä nopeasti luomaan suhteita ja yhteyksiä eri tahoille ja herättämään luottamusta yhteistyökumppaneissa, kertoo Fenwick.

Perinteinen täydennykoulutus aikansa elänyttä

- Vahvan ammattiosaamisen kehittyminen edellyttää teoreettisen tiedon ja käytännöllisen osaamisen yhdistämistä, toteaa korkeakouluopetuksen tutkimuksen professori Päivi Tynjälä Jyväskylän yliopistosta. - Tämän vuoksi perinteiset täydennyskoulutuksen muodot, joissa istutaan luennoilla, eivät riitä. Tilalle hän tarjoaa työssä oppimisen yhdistämistä yhteistoiminnallisiin toimintatapoihin, joissa tietoja jaetaan kollegoiden kesken.

Dosentti Hannu. L.T. Heikkinen Jyväskylän yliopistosta on kehittänyt tällaista uudenlaista täydennyskoulutusta: opettajien vertaisryhmämentorointia.

- Vertaismentoroinnissa on kyse kokemuksellisesta oppimisesta ja työssä ilmenevien ongelmien yhteisestä ratkaisemisesta. Vertaismentoroinnissa hylätään ajatus yksisuuntaisesta tiedon siirtämisestä kokeneelta mentorilta aloittelijalle. Myös kokeneet opettajat voivat oppia vastavalmistuneilta kollegoiltaan.

Heikkinen on havainnut, että vertaismentorointi on erityisen hyödyllistä vastavalmistuneille opettajille, jotka koulun reaalimaailma usein yllättää täysin.  Heikkisen mukaan opettajankoulutuksen tulisi olla jatkumo, jossa tutkintoon johtava vaihe niveltyy välittömästi alkavaan´täydennyskoulutukseen.

Työpaikat eroavat toisistaan ammatillisen kehittymisen tukemisessa

Vaikka elinikäinen oppiminen on yleisesti hyväksyttyä yhteiskunnassa, tutkimukset osoittavat, että kaikilla työpaikoilla oppimista ei tueta.

-Oppimista edistävän työpaikan tunnistaa siitä, että siellä työntekijät voivat ajoittain vaihtaa tehtäviä, tietoa jaetaan, työskennellään tiimeissä, kannustetaan uralla etenemistä, kertoo professori Tynjälä.

- Esimiehet ovat pikemminkin työntekijöiden tukijoita kuin valvojia, työntekijöitä kannustetaan esittämään uusia ajatuksia ja uudistamaan toimintatapoja. Kaikille työntekijöille annetaan mahdollisuus osallistua koulutuksiin, joita järjestetään erimuotoisina ja työssä oppimiseen kytkettynä.

Oppimista taas rajoittavat jatkuvasti täysin samanlaisina toistuvat työtehtävät, rajalliset kontaktit eri tehtäviä tekeviin henkilöihin ja etenemismahdollisuuksien puuttuminen.

Konferenssin järjestävät Eurooppalaisten oppimisen tutkijoiden järjestö EARLI (European Association for Research on Learning and Instruction) sekä Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta ja koulutuksen tutkimuslaitos.


Lisätietoja:
Professori Anneli Eteläpelto, (014) 260 1669, 040 575 5490, anneli.etelapelto@edu.jyu.fi
Professori Päivi Tynjälä, (014) 260 3219, 050 400 9464, paivi.tynjala@ktl.jyu.fi
Dosentti Hannu L. T. Heikkinen, 050 342 1346, hannu.heikkinen@ktl.jyu.fi
Julkaisupäällikkö (tiedottaja) Jouni Sojakka, (014) 260 3230, 040 7071354,   jouni.sojakka@ktl.jyu.fi

Konferenssin www-sivu http://ktl.jyu.fi/ktl/earli

Lähde: Jyväskylän yliopiston tiedotus 27.8.2008

Tutkimus:
Mentorointi ja vertaistuki opetusalalla. Opetusalan henkilöstön ammatillisen kehittymisen ja työhyvinvoinnin tukeminen vertaismentoroinnin avulla.
Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehityshanke 106123.
Tiedote Työsuojelurahaston  Tätä on tutkittu –tietokannassa.