Takaisin

UutisViesti 3/2007 - Uutta tutkittua

UutisViesti 3/2007 - Uutta tutkittua

03.04.2007 Tiedote

Pätkätyöläiset käyttävät enemmän masennuslääkkeitä kun vakinaisessa työsuhteessa olevat

Masennuslääkkeiden käyttö on jakautunut epätasaisesti eri väestöryhmissä ja vaihtelee työmarkkina-aseman mukaan. Mitä lyhyempi määräaikainen työsuhde työntekijällä on, sitä todennäköisempää on masennuslääkkeiden käyttö. Eniten masennuslääkkeitä käyttävät työllistämistukea saavat pitkäaikaistyöttömät. Tiedot perustuvat yli 65 000 kunta-alan työntekijän seurantatutkimukseen, joka tehtiin Työterveyslaitoksen, KELAn, Stakesin, Helsingin yliopiston ja Lontoon yliopiston yhteistyönä.

"Tutkimustulosten valossa näyttää siltä, että määräaikaisissa työsuhteissa olevilla on enemmän lääkehoitoa vaativia psyykkisiä häiriöitä kuin vakituisissa työsuhteissa olevilla", sanoo erikoistutkija Marianna Virtanen Työterveyslaitoksesta. "Osasyynä tähän saattaa olla vaikeuksien kasautuminen epävakaassa työmarkkina-asemassa oleville, jolloin myös riski työkyvyn menettämiselle kasvaa. Lyhyissä työsuhteissa olevat tulisi lukea erityiseksi riskiryhmäksi työpaikoilla ja työterveyshuolloissa silloin, kun psyykkistä työkykyä tuetaan ja työelämästä syrjäytymistä ehkäistään."

Suomen Akatemia ja Työsuojelurahasto rahoittivat tutkimusta. Tutkimukseen osallistuvat kaupungit tukivat aineistonkeruuta.

Lisätiedot:
Tiedote kokonaisuudessaan Työterveyslaitoksen sivuillla http://www.ttl.fi > Tiedotteet 3.4.2007
erikoistutkija, vs. prof. Marianna Virtanen, Työterveyslaitos ja Helsingin yliopisto, puh. 030 474 2702, 040 7450106, marianna.virtanen@ttl.fi

Tätä on tutkittu –tietokannassa tiedotteet:  hanke 98148  ja  hanke 101295.
Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehityshankkeita.


Univaje heikentää terveyttä ja työn tuloksia

Jo kahden peräkkäisen yön lyhyeksi jäävät yöunet heikentävät suoritusta ja valppautta, mutta nämä palautuvat nopeasti, kun unensaanti on riittävää. Psykologian tohtori Mikael Sallisen johtamassa hankkeessa tutkittiin, miten työviikon kestävä osittainen univaje vaikuttaa toimintoihin ja kuinka kauan univajeesta palautuminen kestää. Hanke toteutettiin yhteistyössä Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston fysiologian osaston sekä psykologian laitoksen kanssa. Työsuojelurahasto tuki hanketta.

Tiedote Tätä on tutkittu –tietokannasta
Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehityshanke nro 104073.

Yhteisten työpaikkojen työkuolemien taustalla useita syitä

Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT) ja Työterveyslaitos (TTL) tutkivat vuosina 1999–2004 työpaikoilla sattuneet kuolemantapaukset. Kuolemantapauksissa menehtyi yhteensä 171 henkilöä, joista 78 yhteisillä työpaikoilla. Eniten kuolemantapauksia sattui rakentamisessa ja teollisuudessa. Tutkimuksen rahoittivat Työsuojelurahasto, sosiaali- ja terveysministeriö ja Tapaturmavakuutuslaitosten liitto (TVL).

Lue lisää Tapaturmavakuutuslaitosten liiton tiedote 21.3.2007 kokonaisuudessaan  pdf-tiedostona.
Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehityshanke 105109.


Ihminen unohtuu sahateollisuuden investoinneissa

Työterveyslaitoksen vanhemman asiantuntijan Martti Launiksen johtamassa hankkeessa kehitettiin ekstranet-sivusto, jonka tavoitteena on kytkeä työtoiminnan ja työympäristön kehittämistoiminta sahateollisuuden investointiprosessiin. Hanke toteutettiin yhteistyössä Stora Enso Timberin kanssa. Sahateollisuuden laitevalmistajista hankkeeseen osallistuivat Heinolan Sahakoneet Oy ja Nordautomation Oy. Työsuojelurahasto tuki hanketta.

Tiedote Tätä on tutkittu –tietokannasta
Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehityshanke nro 104076.


Oppia siirretään potilassiirtoon

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hankkeessa laadittiin ohjekirja potilassiirtojen arviointimenetelmästä. Menetelmän tarkoituksena on antaa käytännön välineitä potilassiirtojen kuormittavuuden arviointiin sekä perusteita ja sisältöjä henkilöstökoulutukseen. Työsuojelurahasto rahoitti hanketta.

Tiedote Tätä on tutkittu –tietokannasta
Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehityshanke nro 106058.


Nuorisotyötä siirtyy nuorisotaloilta verkkoon

Lappeenrannan teknillisen yliopiston esitutkimuksessa kuvaillaan virtualisoituvan työn vaikutuksia nuorisotyöhön. Virtualisointi merkitsee asiakkaan kohtaamisen siirtämistä tietoverkossa tapahtuvaksi ohjaus- ja auttamistyöksi. Hanketta johti tutkija Outi Cavén-Pöysä. Työsuojelurahasto rahoitti esitutkimusta.

Tiedote Tätä on tutkittu –tietokannasta
Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehityshanke nro 106339.


Liiketoimintatiedon hallinta yrityksen arkeen

Tiedonhallinnan tutkija Virpi Pirttimäki toteaa väitöskirjassaan, että liiketoimintatiedon hallinta alkoi Suomessa yleistyä 1990-luvulla. Siitä on tulossa olennainen osa suuryritysten toimintaa. Työsuojelurahasto tuki väitöskirjan valmistumista stipendillä.

Tiedote Tätä on tutkittu –tietokannasta
Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehityshanke nro 106173.


Näytteenottotapoihin ja -välineisiin ergonomiaa

Kun yksitoikkoinen työ kuormittaa fyysisesti ja psyykkisesti, silloin tauotus, työkierto ja elvyttävät liikkeet työpäivinä ovat tärkeitä hallintakeinoja. Tällaiset parannukset saatiin työtapoihin, kun laboratorioliikelaitos kehitti verinäytteenoton ergonomiaa. Lisäksi ergonomia koheni työpisteissä, kun työntekijöitä kuultiin. Työsuojelurahasto tuki kehittämistyötä.

Verinäytteenotto kliinisen kemian ja hematologisissa laboratoriossa on suuresti lisääntynyt. Samalla laboratoriotyö on yksipuolistunut. Näiden muutosten ja vuoden 2002 riskinarvioinnin perusteella Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän laboratorioliikelaitos HUSLAB halusi kehittää verinäytteenottopisteiden ergonomiaa. Hanketta toteutti Työterveyslaitos.

Tiedote Tätä on tutkittu –tietokannasta
Työsuojelurahaston kehittämisavustus nro 105159.


Uusilla antureilla ennakoivat varoitukset

Uusi teknologia pystyy tuottamaan varhain varoittavaa tietoa. Näin todetaan R-MET Oy:n hankkeessa, jossa testattiin anturien toimimista vaativissa olosuhteissa. Tutkittavina olivat erityisesti kohteiden kuormitustilat, värähtelyt ja kallistuskulmat. Hankkeeseen osallistuivat merkittävimmät paperinvalmistajat, Metso Paper Oy, Ratahallintokeskus, VR sekä Nokia Networks. Työsuojelurahasto tuki hanketta.

Tiedote Tätä on tutkittu –tietokannasta
Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehityshanke nro 105063.


Koksaamon syöpäriskeihin uusi mittausmenetelmä

Työterveyslaitos on tutkinut koksaamotyöntekijöiden ihon ja hengitysteiden kautta tapahtuvaa altistumista polysyklisille aromaattisille hiilivedyille (PAH). Samalla Työterveyslaitos kehitti altistumisen mittaamiseen biomonitorointimenetelmän. Sillä voi samanaikaisesti määrittää virtsasta useita PAH-merkkiaineita ja arvioida työperäisen altistumisen luonnetta ja tasoja. Hankkeen vastuullinen tutkija oli Eivor Elovaara. Työsuojelurahasto rahoitti tutkimusta.

Tiedote Tätä on tutkittu –tietokannasta
Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehityshanke nro 104099.


Lisätietoja:

Tätä on tutkittu –tietokanta: valmistuneiden hankkeiden tiedotteet
Lähteen mainiten Tätä on tutkittu -tietokannan tiedotteiden asiallinen, hyvän käytännön ja tekijänoikeuslain mukainen käyttö on sallittua.
Lähde: Työsuojelurahasto

Tätä tutkitaan –tietokanta: meneillään olevien hankkeiden kuvaukset

Viestintäpäällikkö Marja-Leena Jylhä, marja-leena.jylha@tsr.fi, puh. (09) 6803 3314, 040 548 8852