Takaisin

Verkko-opistelu ay-koulutuksessa vahvistaa yhteistyötaitoja

Verkko-opistelu ay-koulutuksessa vahvistaa yhteistyötaitoja

10.08.2001 Juttupankki

Verkko-opiskelu ryhmässä tukee yhteistyö- ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä, ja se soveltuu hyvin ay-liikkeen luottamushenkilökoulutukseen, selviää Olli Vilkin tekeillä olevasta väitöskirjasta. Vilkki on työskennellyt yli 20 vuotta Kiljavan opiston opettajana.

Kiljavan opisto on yhdessä muiden ammattiyhdistysopistojen - Aktiivi-instituutin, Murikka-, Siikaranta- ja Kunta-alan opistojen - kanssa kehitellyt jo pitkään aikuisten ryhmäopetusta ja tietoverkko-opetusta. Työsuojelurahaston tuella aiheesta väitöskirjaa viimeistelevä Olli Vilkki sanoo, että hänen tutkimuksensa poikkeaa tietoverkkopohjaisen opetuksen ja opiskelun yleisemmistä asetelmista muun muassa siinä, että opetuksen kohderyhmänä ovat työelämässä toimivat aikuiset.

- Ay-opistoissa on aina harjoitettu ryhmäopetusta, mutta opetusmetodeja ei juuri ole kehitetty. Kurssit ovat pääosin lyhytkursseja, jotka kestävät muutamasta päivästä viikkoon. Kurssilaiset eli ay-liikkeen luottamushenkilöt ovat usein kirjalliselta ilmaisukyvyltään harjaantumattomia, mutta esimerkiksi puhe- ja sosiaalisilta valmiuksiltaan taitavia.

Vilkin johtama opetusmenetelmien kehittämishanke alkoi jo 1990-luvun alussa, ja siihen on liittynyt erilaisia vaiheita. Tietokonepohjaista oppimiskokeilua ryhmäopetuksessa on tutkittu muun muassa luottamusmiesten kolmen kuukauden kursseilla, työsuojelun jatkokurssilla ja lisäksi yritystasolla Oulun Puhelin Oy:ssä. Nyt on meneillään ammattiyhdistysopistojen yhteinen tietoverkkopohjaisen opetuksen kehittämishanke.

Jaettu tila haastaa ryhmän

Olli Vilkki korostaa, että tietoverkko on yksi tapa hoitaa ryhmäopetusta, mutta tekniikka ei ole oleellista, joskin tietoverkko tarjoaa monia oppimistilanteita helpottavia apuvälineitä.

- Olemme ay-opistojen kehittämisprojektissa käyttäneet käsitettä jaettu tila. Se voi olla tietoverkko tai yhtä hyvin seinätaulu. Oleellista on, että jaettua tilaa voi muokata. Jaetun tilan avulla opiskelijat joutuvat itse muokkaamaan esille nostamiaan asioita ja kirjoittamaan.

- Perinteisessä ryhmätyössähän vetäydytään keskustelemaan annetusta aiheesta, ja etenkin ay-opistojen kurssiväki välttelee yleensä niin pitkään kuin mahdollista ajatustensa ja havaintojensa kirjoittamista paperille. Jaettu tila, yhteinen alue helpottaa kirjoittamista. Se hidastaa ajatteluprosessia ja antaa mahdollisuuden keskusteluille. Se on ryhmän kiinnekohta, yhteinen muisti, Olli Vilkki selvittää.

Opettajan rooli jää tietokoneavusteisessa ryhmäopiskelussa taustalle. Opettaja on aina lopullisena tukena tarvittaessa, mutta ryhmä etenee tehtävissään itseohjautuvasti.

- Tämä näyttää tuottavan parempia oppimistuloksia kuin perinteinen ryhmätyöskentely. Opettaja pääsee kommentoimaan ja auttamaan verkossa työskentelevää ryhmää, mutta ei aiheuta läsnäolollaan jännitystä. Opettaja voi kysellä ja vihjailla ryhmälle uusia tietopolkuja, Olli Vilkki selvittää.

Hänen kokemuksensa mukaan viikon kurssilla ryhmät itsenäistyvät niin, että loppuviikosta ryhmät toimivat jo hyvin itsenäisesti ja motivoituneesti.

Tietokone on vielä monille ammattiyhdistysaktiiveille outo kapistus. Vilkin kokemusten mukaan Kirjavan kurssilaisista noin puolet käyttää tietokoneita tottuneesti.

- Kolmen hengen ryhmässä on yleensä yksi tai kaksi, jotka osaavat käyttää tietoverkkoa. Monet oppivat viikon kurssilla tietokoneen käytön oheistuotteena.

Itsenäisten ajattelijoiden menetelmä

Olli Vilkin väitöstutkimuksen yksi peruskivi on tukea ammattiyhdistysliikkeen kollektiivista perinnettä vahvistamalla yhteistoiminnallista, tutkivaa ja kriittistä otetta opetuksessa.

- Tietoverkkopohjainen ryhmäopiskelu ei sovellu opetukseen, jossa opettajan tehtävä on siirtää tietoa oppilaille. Sen sijaan menetelmä sopii oppimistilanteisiin, joissa halutaan tukea itsenäisesti ajattelevia ja toimivia henkilöitä, jotka osaavat ratkaista ongelmia ja suhtautua tietoon kriittisesti, Vilkki toteaa.

Aiemmat tutkimukset osoittavat, että akateemisen koulutuksen saaneiden taidot tuottaa tietoa yhdessä eivät ole kovin mairittelevia, koska akateemiset ovat usein tottuneet yksilötyöhön ja kilpailuun.

- Tutkimukseni antaa tuloksen, että vähemmän koulutusta saaneilla oppimisyhteistyö sujuu helposti, ja heillä on myös taito ratkaista ongelmia yhdessä. Verkko-opiskelu tukee tätä kehitystä. Yhteistyön taitohan on erittäin tärkeää myös työelämässä, jossa asioita pitäisi kyetä puimaan yhdessä ja myös ratkaisemaan yhteistyössä.

Olli Vilkin tavoitteena onkin, että ay-koulutuksessa olleet luottamushenkilöt kykenisivät siirtämään opetusmetodin myös työpaikkojen edunvalvonta-arkeen.

- Paras tulos olisi se, että työpaikoilla asioita työstettäisiin yhdessä luottamusmiehen kanssa. Siinä tietoverkko on apuväline. Työtavan siirtyminen työpaikoille edellyttää, että ay-koulutuksessa lisätään verkkopohjaisia ryhmätyöjaksoja, Olli Vilkki sanoo.

Teksti:

Leena Seretin

Kainalojuttu: 

Edunvalvontaan sujuvuutta tietoverkon avulla

Tietoverkkoa hyödyntämällä yritystason edunvalvontaan voi saada sujuvuutta ja ehkä entistä enemmän demokratiaakin, kun sähköinen kommentointi lisääntyy, sanoo pääluottamusmies Markku Arvola Oulun Puhelin Oy:stä.

Oulun Puhelin Oy oli mukana Olli Vilkin toteuttamassa yritystason opetuskokeilussa. Viime syksynä päättynyt kokeilu kesti noin kolme vuotta, ja siinä koulutettiin sekä sähköliittolaisten, teknisten että toimihenkilöiden luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja sekä yrityksen henkilöstöhallinnon edustajia käyttämään hyväkseen työpaikkatason neuvottelutoiminnassa tietoverkkoa.

Luottamushenkilöitä koulutettiin etäkursseilla niin, että opiskelijat istuivat Oulussa videoneuvotteluhuoneessa ja opettajat toimivat Kiljavalla. Kurssitukseen kuului myös paljon verkossa suoritettavia etätehtäviä.

Noin 150 sähköliittolaisen pääluottamusmies Markku Arvola pitää opetuskokeilua hyvänä ja tuloksekkaana, joskin opiskeluvaihe kangerteli jonkin verran, koska käytetyt ohjelmat osoittautuivat joillekin liian vaikeiksi.

Vuorovaikutus lisääntynyt

Opetuskokeilusta jäi elämään monta ideaa, joita Markku Arvolan mukaan on projektin siivittämänä jalostettu paikallistasolla.

- Ammattiosastomme sähköinen kommunikointi lisääntyi, joskin olimme harjoittaneet sitä jo aiemminkin. Ammattiosasto toimii sekä Oulussa että Kajaanissa, ja kokousten järjestäminen on hankalaa, joten lisäsimme videokokouksia. Kokousmateriaali tuotetaan sähköisessä muodossa ja esityslistat sekä pöytäkirjat ovat verkossa kaikkien jäsenten nähtävillä ja kommentoitavina, Markku Arvola kertoo.

Luottamusmiehen arkiseen edunvalvontatyöhön verkon käyttö tuo monia tervetulleita ulottuvuuksia. Sähköpostin käyttö työnantajan edustajan ja luottamusmiehen välillä on jalostunut.

- Hoitelen luottamusmiesasioita aika paljon verkossa. Jos esillä on vaikkapa jokin palkka-asia, teen henkilöstöpäällikölle kyselyn, ja hän selvittää sähköpostitse tilannetta. Jos asia vaatii, istumme nokatusten keskustelemaan. Verkko antaa mahdollisuuden hoitaa luottamusmiestehtäviä ajasta ja paikasta riippumatta. Se on tärkeää, koska työni on liikkuvaa, tietoliikenneasentajana työskentelevä Arvola sanoo.

Hän tapaa lähettää joko koko edustamalleen väelle tai osalle siitä sähköpostitse kyselyjä esimerkiksi työnantajan tekemistä esityksistä.

- Kommentteja tulee jonkin verran. Väline on vielä uusi edunvalvontakäytössä, joten sitä kohtaan tunnetaan ehkä arkuutta. Osalle kynnys kirjoittaa ajatuksiaan sähköpostiin on vielä korkea, Markku Arvola sanoo.

Oulun Puhelimessa koko henkilöstöllä on edunvalvontatyössään mahdollisuus sähköpostiin käyttipä sitä tai ei.

Markku Arvolan mielestä arkisessa edunvalvontatyössä paikallistasolla verkon käyttö nopeuttaa asioiden hoitamista, mutta ei se koskaan korvaa perinteisiä ay-kokouksia, henkilökohtaisia keskusteluja tai luottamusmiehen työssä nokatusten neuvotteluja työnantajan kanssa.

Tiedoksi toimituksille:

Tämä juttu ja siihen liittyvä kainalo ovat vapaasti viestintävälineiden käytettävissä. Mikäli käytät juttua, laita tekstiin toimittajan, Leena Seretinin, nimi. Kiitos. Ilmoitathan käytöstä Työsuojelurahastoon, tiedottaja Marja-Leena Jylhälle, puh. (09) 6803 3314, 040 548 8852.