Back

Aini Jaari: Työelämän arvot ovat koventuneet

Aini Jaari: Työelämän arvot ovat koventuneet

16.01.2004 Juttupankki

Naisten itsetunto nykyisessä työelämässä joutuu vieläkin lujemmille kuin miesten. Sukupuolten väliset roolierot ovat kaventuneet, ja arvomaailma yhdentynyt sillä seurauksella, että yhteisöllisyys ja ihmisarvo voimavarana ovat vähissä. Aini Jaarin tuore väitöstutkimus "Itsetunto, elämänhallinta ja arvot" yhteiskunnalliseen arvokeskusteluun.

Aini Jaari aloitti itsetuntoa koskevan laajan tutkimuksensa vuonna 1995. Vajaan kymmenen vuoden tutkimustyö vahvistaa, että suomalaisen työelämän arvot ovat koventuneet. Ne ovat miehistyneet. Myös naiset joutuvat omaksumaan miehisiä arvoja pärjätäkseen. Maskuliinisina pidettyjä arvoja ovat yksilöllisyys, kilpailuhenkisyys ja jatkuva suorittaminen.

- Nainen saattaa olla jopa kovempi arvomaailmaltaan kuin mies. Tyttöjenkin aggressiivisuus on lisääntynyt viime vuosina tutkimusten mukaan. Työelämä palkitsee vallalla olevilla arvoillaan. Niihin eivät kuulu empaattisuuden ja sosiaalisuuden tukeminen, kuitenkin ne voisivat olla keinoja työntekijän jaksamiseen entistä paremmin ja pitempään työelämässä. Vanha fraasi, että ihminen on yrityksen tärkein voimavara, pitää edelleen paikkaansa, Aini Jaari sanoo.

Työ on itsetunnon perusta

Työ on väylä yhteiskuntaan ja aikuisten itsetunnon perusta. Kyvykkyys ja onnistumisen tunne työelämässä nousivat tämän tutkimuksen perusteella erittäin tärkeiksi itsetunnon korrelaateiksi sekä miehillä että naisilla.

Suomalaisen yhteiskunnan perinteisiä arvoja ovat ahkeruus, sisukkuus, vaatimattomuus, rehellisyys ja turvallisuus. Yksilöllisyyttä korostavat arvot ovat osin syrjäyttäneet ne.

Hinta arvojen kovenemisesta saattaa näkyä muun muussa vaikeudessa yhdistää työelämä ja yksityiselämä. Suomessa on Euroopan korkeimpia avioerolukuja. Se on surullista, Aini Jaari sanoo.

Hyvään itsetuntoon liitetään kyky hallita sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyviä tilanteita. Yksilökohtaiset arvot, kuten itseohjautuvuus, virikkeisyys, suoriutuminen ja valta tukevat työkeskeisen ja työhönsä sitoutuneiden ihmisten itsetuntoa.

Vahva itsetunto on ihmisillä, joilla on varma tunne osaamisestaan ja kyvykkyydestään sekä sosiaalisia taitoja. Henkisesti vähemmän vahvoilla on heikko itsetunto ja ihmissuhteet ovat myös heikompia. Kyvykkyyden puutteeseen liittyvät hyödyttömyyden tunne, kyvyttömyys päätöksentekoon, epävarmuuden ja pätemättömyyden tunteet, vaikeudet ratkaista ja hyväksyä ongelmia, vaikeuksia nauttia päivittäisistä askareista sekä raskasmielisyys.

Hyvin koulutetuilla yrittäjillä on hyvä itsetunto

Mitä korkeampi koulutus ihmisellä on, sitä motivoituneempi hän on työhönsä. Tämä pätee sekä miesten että naisten keskuudessa. Hyvin koulutetut yrittäjät saivat kaikkein korkeimmat itsetuntopisteet, kun taas maatalousalan yrittäjillä oli itsetunto kaikkein heikoin. Osa maanviljelysväestöstä kokee itsensä petetyksi ja syrjäytyneeksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Myös opiskelevilla nuorilla on enemmän elämänhallinnan ongelmia kuin työelämässä olevilla aikuisilla. Vajaa kolmannes työvoimasta luopuisi kokonaan työelämästä, jos se olisi taloudellisesti mahdollista.

Aini Jaari väittelee Helsingin yliopistossa 17.1.2004. Väitöstyö on toteutettu Työsuojelurahaston tuella.

Teksti:

Toimittaja Sinikka Luhtasaari

Väitöstilaisuus:

Tutkimus kuuluu sosiaalipsykologian alaan. Väitöstilaisuus on 17.1.2004 klo 10 Helsingin yliopiston päärakennuksen pienessä juhlasalissa, Fabianinkatu 33. Vastaväittäjänä on dosentti Markku Verkasalo, Helsingin yliopiston psykologian laitokselta.

LISÄTIETOJA:

Aini Jaari, puh. 050-598 6660, aini.jaari@tiicon.fi

TOIMITUKSELLE

Tämä juttu on vapaasti viestintävälineiden käytettävissä. Mikäli käytät juttua, laita tekstiin toimittaja Sinikka Luhtasaaren nimi. Ilmoita käytöstä Työsuojelurahastoon, tiedottaja Marja-Leena Jylhälle (09) 6803 3314, 040 548 8852, marja-leena.jylha@tsr.fi .

Lähetä myös julkaisu osoitteella Työsuojelurahasto, Marja-Leena Jylhä, Annankatu 34-36 B, 00100 Helsinki.