Back

Henkilöstöjohtamisessa merkittäviä puutteita kuntien muutostilanteissa

Henkilöstöjohtamisessa merkittäviä puutteita kuntien muutostilanteissa

24.05.2012 Tiedote

Hallintotieteiden maisteri Hanna Vakkalan väitöstutkimuksen mukaan kuntien henkilöstöä ei huomioida riittävästi kuntamuutoksissa. Vuorovaikutuksellinen ja ihmisläheinen johtajuus ei toteudu riittävällä tavalla muutosten yhteydessä. Henkilöstöjohtamisen puutteet heijastuvat työntekijöiden motivoitumiseen ja jaksamiseen.

Tutkimuksen mukaan on yleistä, että esimiehen ja alaisen välisessä yhteisymmärryksessä esiintyy rikkonaisuutta muutoksen vuoksi. Yhteisymmärryksen ja johtajuuden puutteet näkyvät erilaisina psykologisina reaktioina, kuten turhautumisena, ärtyneisyytenä tai alakuloisuutena. Pidemmällä aikavälillä motivaatio, sitoutuneisuus ja työtyytyväisyys heikentyvät.

- Kuntamuutoksissa lähiesimiesten asema on erittäin haastava. Puun ja kuoren välissä olevalta esimieheltä odotetaan läsnä olevaa ja ymmärtävää johtajuutta, vaikka esimiehen kaikki aika kuluu liitoksen tai yhteistyön toteuttamiseen, Vakkala sanoo.

Tutkimuksen mukaan kuntauudistuksissa työntekijöiden tehtävät ja paikat ovat etenkin muutoksen alkuvaiheessa pysyvämpiä kuin esimiesten tehtävät. Kuntaliitosten yhteydessä esimies vaihtuu keskimäärin kolmanneksella työntekijöistä, mutta joskus useamminkin muutosprosessin aikana.

- Työnsä tulevaisuudesta epätietoisen esimiehen on usein vaikeata ottaa vastaan työntekijöiltä tulevaa painetta, jolloin esimerkiksi ongelmatilanteiden ratkaiseminen voi hankaloitua.

Esimiehen vaihtuessa yhteisymmärrys eli psykologinen sopimus työntekijän kanssa on muodostettava uudelleen. Tämä ei tutkimuksen mukaan kuitenkaan toteudu riittävän nopeasti ja kattavasti, minkä seurauksena muodostuu katvealueita, jotka hidastavat työntekijöiden sopeutumista uuteen tilanteeseen.

Tutkimuksen mukaan ei riitä, että työntekijät huomioidaan tiedottamisen, henkilöstösuunnittelun ja johtamisen kohteina.

- Henkilöstö on huomioitava myös yksilöinä, joilla on erilaisia näkemyksiä, kokemuksia ja elämäntilanteita. Kokemukset tasapuolisesta ja ihmisläheisestä johtamisesta rakentavat työntekijöiden luottamusta esimieheen ja organisaatioon.

Tutkimuksen tulokset nostavat esille sen, että kuntajohtamisessa vallitsee rationaalinen ja laskelmoiva ajattelu. Johtopäätöksenä tutkimuksessa esitetään, että ylhäältä alas suuntautuva johtamisajattelu on nykyorganisaatioiden muutoksissa riittämätöntä myös pitkällä tähtäimellä.

- Tutkimus nosti esille tarpeen kehittää niin sanottua pehmeämpää johtajuutta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että perinteinen ajattelu pitäisi täysin syrjäyttää. Vaateet ihmisläheisemmästä johtajuudesta tulisi kuitenkin ottaa vakavasti, sillä ne kertovat, miksi ihmiset eivät voi hyvin työyhteisöissään, Vakkala sanoo.

Tutkimusaineisto on koottu kaikkiaan 21 kunnassa eri puolilla Suomea. Mukana on kuusi kuntaliitosta sekä neljä kuntien yhteistoiminnan organisaatiota. Tutkimusaineistona ovat 20 ryhmähaastattelua, 38 yksilöhaastattelua sekä henkilöstökyselyitä, joihin vastasi lähes 900 esimiestä ja työntekijää. Tutkimusaineistot on kerätty vuosien 2006-2009 aikana. Monien aineistojen ja erilaisten tutkimusmenetelmien hyödyntäminen on mahdollistanut moniulotteisen ilmiön tarkastelun.

Hallintotieteiden maisteri Hanna Vakkalan hallintotieteen alaan kuuluva väitöskirja Henkilöstö kuntauudistuksissa, psykologinen johtamisorientaatio muutoksen ja henkilöstövoimavarojen johtamisen edellytyksenä tarkastetaan perjantaina 25.5.2012 Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa Esko ja Asko-salissa. Vastaväittäjänä on dosentti Petri Virtanen ja kustoksena professori Antti Syväjärvi Lapin yliopistosta.

Lisätietoja
Hanna Vakkala 040 4844 230 hanna.vakkala@ulapland.fi

Väitöskirja
Hanna Vakkala. 2012. Henkilöstö kuntauudistuksissa. Psykologinen johtamisorientaatio muutoksen ja henkilöstövoimavarojen johtamisen edellytyksenä. Suomen Kuntaliitto, Acta 238. ISBN 978-952-213-899-6 (nid.), ISBN 978-952-213-900-9 (pdf), ISSN 1237-8569
Julkaisun myynti: Kuntaliiton kirjakauppa: www.kunnat.net/kirjakauppa

Henkilötiedot
Hanna Vakkala (syntynyt Rovaniemellä 1979) on kirjoittanut ylioppilaaksi Muurolan lukiosta 1998. Hän on suorittanut hallintotieteen maisterin tutkinnon 2004 Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa.

Vakkala on työskennellyt Lapin yliopistossa vuodesta 2002 saakka. Hän on toiminut tutkijana vuosina 2005-2009, tutkien henkilöstöjohtamista kuntaliitoksissa sekä kuntien yhteistyöorganisaatioissa. Lisäksi väittelijä on toiminut päätutkijana 2007-2009 PARAS-hankkeen valtakunnallisessa arvioinnissa. Tällä hetkellä hän työskentelee yliopisto-opettajana Lapin yliopistossa hallintotieteen oppiaineessa.

Lähde
Lapin yliopiston viestintä 22.5.2012

 

Työsuojelurahaston stipendi 111011