Back

Jukka Vapaavuoren väitöstutkimuksiin pohjautuva juttu: Välttelystä vuoropuheluun

Jukka Vapaavuoren väitöstutkimuksiin pohjautuva juttu: Välttelystä vuoropuheluun

13.12.2001 Juttupankki

Muutospaineiden ja löyhän johtajuuden seurauksena työyhteisöihin syntyy herkästi tulehtuneita noidankehiä, joiden arkojen solmujen avaamiseen tarvitaan ulkopuolisen turvallista asiantuntemusta.

Vain 20 prosentissa työyhteisöistä on tutkimusten mukaan aidosti avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri. Puhumisen ja palaverien runsaus ei takaa avoimuutta, jos keskusteluissa kierretään vaikeat kysymykset ja tosiasiat.

- Välttelykäyttäytyminen houkuttelee, sillä ihminen kaihtaa luonnostaan toisen loukkaamista ja epämiellyttäviä kokemuksia. Välttely johtaa salakavalasti kierteeseen, jossa seuraavakin ongelma ohitetaan. Pulmat saavat paisua ja tulehduttaa pinnan alla ilmapiiriä, organisaatiopsykologi Matti Kuittinen puntaroi.

Väitöstutkimuksessaan hän törmäsi mukavien ihmisten tragediaan. Perheyrityksessä tavoiteltiin lupsakkuutta, mutta lipsahdettiin selän takana puhumiseen, kaksinkamppailuihin ja syntipukkien saalistamiseen.

- Kun asioista ei kyetä sopimaan ja ongelmia ratkaisemaan, ihmiset kaivautuvat vaistomaisesti poteroihinsa ja ajautuvat psykologiseen sotaan. Arvailujen varassa aito yhteistyö on mahdotonta. Hämärän tiedonkulun vangit keskittyvät nurkkaan ahdettuina oman nahkansa varjelemiseen ja syyllisten etsimiseen. Virheiden löytäminen toisistahan onnistuu meiltä kaikilta! Omien virheiden näkeminen ja asioiden muuttaminen edellyttävät järjenkäyttöä ja vaivannäköä.

Välttely vaatii uhrinsa

Välttelyn kierteeseen ajautuneessa työyhteisössä totuudenpuhujaa ei palkita.

- Tietyissä oloissa teeskentelypeli imaisee kenet tahansa mukaansa. Yksilön kannalta pelissä mukana oleminen on viisastakin, sillä muuten voi joutua uhriksi. Perheyrityksessä uhrattiin vuosittain yksi tai kaksi ihmistä tulehtuneelle systeemille. Syntipukin löytäminen tiivistää tilapäisesti me-henkeä ja helpottaa hetkellisesti henkistä pahoinvointia, kun syyt sylkäistään yhden "reppanan" reppuun.

Syntipukiksi joutunut saa usein potkut vain siksi, että hänelle ei koskaan kerrottu, mitä häneltä odotetaan ja miten hänen pitäisi muuttaa toimintaansa.

- Menetetyn maineen palauttaminen on hankalaa. Syntipukki maksaa raskaan hinnan välttelyn tielle lähteneessä työyhteisössä, mutta niin maksaa yrityskin: kyvyttömyys tarttua epäkohtiin nakertaa tehokkaasti sisältä päin yrityksen uskottavuutta.

Peli vihellettävä poikki

Kaikki ihmiset hakevat hyväksyntää, myös johtajat.

- Johtajalta vaaditaan jämäkkyyttä ja rohkeutta nostaa ongelmat pöydälle. Välttelyn tieltä ei ole kivutonta paluuta, Kuittinen korostaa.

Kaikista työtovereista ei tarvitse pitää, mutta heidän kanssaan voi opetella tekemään aikuismaisesti yhteistyötä.

- Johtaja määrittelee työyhteisössä avoimuuden rajat, eli sen, mistä saa puhua ja mistä ei. Hänen vaativana tehtävänään on todellisuustajun ylläpitäminen ja rakentava erimielisyyksien hallinta. Hän pitää herpaantumatta huolen siitä, että kaikki saavat mielipiteensä kuuluviin ja pääsevät tarkistamaan kantojaan yhteisissä keskusteluissa.

Helpommin sanottu kuin tehty. Jos johtaja on omistaja, joka on liossa yrityksessä perhettään ja minuuttaan myöten, toimintakulttuurin muuttaminen on erityisen vaikeaa. Hätiin tarvitaan ulkopuolinen taho, joka viheltää pelin poikki.

Asiantuntija avaamaan solmuja

Tukkisuma kuvaa oivasti työyhteisön jumia. Jumitilanne voi lamauttaa ihmisten vuorovaikutuksen niin, että työyhteisöön syntyy noidankehiä, joista ei näytä olevan ulospääsyä.

- Yksittäisten henkilöiden persoonalliset toimintatavat määräävät harvoin sellaisinaan yhteisön toimintalinjan, psykologian tohtori Jukka Vapaavuori korostaa.

- Työyhteisölle muodostuu yhteisiä, joihinkin tavoitteisiin liittyviä esteitä, pelkoja ja uhkakuvia, jotka vuorostaan muokkaavat kunkin jäsenen toimintaa. Henkilökonfliktit, syntipukkiasetelmat, kateus, kuppikunnat ja selän takana puhuminen ilmentävät jumiutunutta työyhteisöä. Näillä on ilmeinen yhteys työelämän lisääntyneisiin mielenterveysongelmiin jopa ´kansantaudinomaisena´ ilmiönä.

Vapaavuoren väitöstutkimuksen kohteena oli pieni sosiaalialan työyhteisö, jota jumiutti sitkeä henkilökonflikti. Työyhteisön jumia purkamaan pyydettiin ulkopuolinen konsultti, joka tapasi yhteisöä puolentoista vuoden ajan yhteensä kuudessa ryhmäkeskustelussa.

- Konsultti toimi prosessissa ikään kuin väliaikaisena vastuunkantajana ja tarjosi turvallisen tilaisuuden arkojen ristiriitojen käsittelyyn.

Tulkkaamisesta luopumisen helpotus

Jumia ylläpitivät johtajuuden puutteet ja työyhteisöön muodostunut välittäjäkäytäntö, jossa tulkin tehtävään ajautuneet välittivät viestejä riitaparin välillä. Kaksinkamppailu sai näin jatkua kaikessa rauhassa.

Konsultin ja ryhmäkeskustelujen saattelemina yhteisön vääristynyt vuorovaikutus rupesi vähitellen avautumaan työyhteisön jäsenille.

- Konsultin kehotus lopettaa "väl´vouhkana" toimiminen johti tavaksi tulleen tulkkaamisen tutkisteluun ja siitä luopumiseen. Vinoutunutta johtajuutta alettiin purkaa. Riitaparin toiselle osapuolelle sälyttynyt epävirallisen normijohtajan, "vahtikoiran", tehtävä todettiin työyhteisön kannalta hankalaksi.

Ryhmän mielestä jumin avautumista auttoivat olennaisesti välittäjäkäytännön häviäminen ja johtajuuden kriittinen uudelleen arviointi, vaikka itse riitapari ei ihmeemmin muuttanutkaan näkemyksiä toinen toisestaan.

- Välittäjäkäytännöstä luopuminen loi tilaa johtajuuden jämäköitymiselle. Ryhmässä huokaistiin helpotuksesta: tulkkien ja välittäjän tehtävään joutuneet saivat ikään kuin ´luvan´ luopua siitä konsultin kehotuksen siivittämänä.

Noidankehästä uuteen nousuun

Jonkinasteinen henkilökonflikti esiintyy lähes aina osana jumiutunutta tilannetta työyhteisöissä, Vapaavuori sanoo.

- Useimmiten siihen liittyvät johtajuuden ongelmat: johtaja voi olla syrjään vetäytynyt, liian pehmeä tai liian tiukka. Johtajalla voi olla ´hovi´. Kahtiajakautunut työyhteisö voi olla ilmausta virallisen ja epävirallisen johtajan valtataistelusta. Riitapukarien väliset viestinviejät ovat usein osa tulehtuneen työyhteisön noidankehää. Tehtävässä voi olla kuka tahansa, tietoisesti tai tietämättään. Johtajakin voi joutua välittäjäksi ´puolueiden´ välille. 
Ulkopuolisen konsultin tai muun muutosagentin puolueeton apu on tällöin tarpeen.

- Yhteisön jumiutunut tilanne ja ilmapiiri voi muuttua asiantuntijan avulla myönteiseen suuntaan ja kannustaa toimivampiin työjärjestelyihin. Siitäkin huolimatta, että kahden ihmisen käsitykset toisistaan säilyvät perustaltaan kielteisinä.

Matti Kuittisen ja Jukka Vapaavuoren väitöskirjatutkimukset on toteutettu Työsuojelurahaston tuella.

Teksti:

Päivi Spåre

LISÄTIETOJA:

PsL Matti Kuittinen, puh. (013) 251 4271

Väitöstilaisuus: 14.12.2001, klo 12, sali B1, Joensuun yliopisto 
Vastaväittäjä: Yrittäjyyden professori Matti Koiranen, Jyväskylän yliopisto 
Kustos: Professori Hannu Räty, yhteiskuntatieteiden tiedekunta 
Väitöstiedote: Joensuun yliopisto http://www.joensuu.fi/ajankohtaista/index.html

Matti Kuittisen väitöskirja: Defensiivinen käyttäytyminen yhteistyön ja kommunikaation esteenä. Pienyrityksen tapaustutkimus, Psykologian väitöskirja, Joensuun yliopisto 2001. Tilaukset: Joensuun yliopiston kirjasto / julkaisujen myynti, PL 107, 80101 Joensuu, puh. (013) 251 2652, faksi (013) 251 2691, joepub@joensuu.fi

PsT Jukka Vapaavuori: Dialoginen muutos ryhmäkeskusteluissa: Työyhteisön jumi konsultaation kohteena, Psykologian väitöskirja, Joensuun yliopisto 2001 
ISSN 0781-0350, ISBN 952-458-042-X, Joensuun yliopiston kirjasto/Julkaisujen myynti, PL 107 80101 Joensuu, puh. (013) 251 2677, faksi: (013) 251 2691, joepub@joensuu.fi 
Jukka Vapaavuori, 040 510 8786, vapaavuo@messi.uku.fi

TOIMITUKSELLE

Tämä juttu on vapaasti viestintävälineiden käytettävissä. Mikäli käytät juttua, laita tekstiin toimittajan, Päivi Spåren nimi. Ilmoitathan käytöstä Työsuojelurahastoon, tiedottaja Marja-Leena Jylhälle, puh. (09) 6803 3314, 040 548 8852.