Back

Tieto vähentää tuskaa työelämässä

Tieto vähentää tuskaa työelämässä

18.02.2013 Tiedote

Työelämän muutokset synnyttävät työpaikoille uudenlaisia terveys- ja turvallisuusriskejä. Työtapaturmista kerätty ajankohtainen ja ajantasainen tieto auttaisi tapaturmien torjunnassa. Tietoa on saatavilla, mutta sitä voisi hyödyntää enemmän, selviää Noora Nenosen 15.2.2013 tarkistetusta väitöskirjasta.

-Ammatti- ja toimialarakenteet sekä työväestön rakenne muuttuu, ja epätyypilliset työsuhteet lisääntyvät. Tämä muuttaa myös työelämän terveys- ja turvallisuusriskejä, ja luo kokonaan uudenlaisia riskejä, sanoo Tampereen teknillisen yliopiston tutkija Noora Nenonen.

Kunta-alan työtapaturmat sekä liukastumiseen, kompastumiseen tai putoamiseen liittyvät työpaikkatapaturmat ovat jo pitkään muodostaneet merkittävän osan kaikista työtapaturmista Suomessa. Väkivaltaan tai vuokratyöhön liittyvien työpaikkatapaturmien osuus kaikista työpaikkatapaturmista on verrattain pieni. Niiden määrä ja riski suhteessa työntekijöiden ja tehtyjen työtuntien määrään on kuitenkin kasvussa. Miksi näiden tapaturmien torjunnassa ei ole onnistuttu tehokkaammin?

- Pitäisi pystyä ottamaan huomioon useammalle ammatille ja työtehtävälle tyypilliset, erilaiset työturvallisuusriskit. Se on haasteellista. Voi myös olla, että varsinkin liukastumisia ja kompastumisia pidetään niin arkipäiväisinä ja vähemmän vakavina, ettei niihin kiinnitetä huomiota, Nenonen pohtii.

Nenosen mukaan tapaturmien torjunnan edellytys on työtapaturmista kerätty tieto, ja sitä on valtakunnallisella tasolla myös toimijoiden saatavilla. Esimerkiksi tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) ylläpitämä valtakunnallinen tietokanta sisältää varsin kattavasti tietoa työtapaturmista. Työsuojelutoimijat, kuten viranomaiset sekä tutkimus- ja koulutuslaitokset, pääsevät sopimuksesta käyttämään tietokantaa verkkosovelluksessa.

-Suomi on tässä suhteessa edistyksellinen, sillä useimmissa maissa valtakunnallisen tason työtapaturmatieto on käytettävissä vain virallisten julkaisujen tai tietokannan ylläpitäjien kautta.

Työtapaturmien määrässä ei toivottua vähennystä

Miksei tietokantaa sitten käytetä aktiivisemmin turvallisuustyön tukena? Nenosen tekemän kyselytutkimuksen mukaan 15 prosenttia verkkosovelluksen käyttäjistä ei ollut lainkaan muistanut tätä mahdollisuutta. Toiset toivoivat helppokäyttöisempää tietokantaa ja kehittyneempiä tiedonhaku- ja käsittelymahdollisuuksia. Verkkosovellusta ja tiedonhakumahdollisuuksia onkin jo kehitetty ja kehitetään edelleen TVL:ssa.

-Tietoa voitaisiin hakea ja tuottaa myös muilla menetelmillä, kuten tapaturmakuvausten analysoinnilla. Myös tiedonlouhinnan menetelmät voivat täydentää muita analysointimenetelmiä.

Viime vuosikymmenten aikana Suomessa on pyritty määrätietoisesti parantamaan työn terveellisyyttä ja turvallisuutta, mutta työtapaturmien määrä ei ole vähentynyt toivotusti. Työympäristön ja -olosuhteiden kehittyminen on ollut epätasaista eri työntekijäryhmien, yritysten ja toimialojen välillä. Vuonna 2011 lakisääteisestä työtapaturmavakuutuksesta korvattiin Suomessa yhteensä 138 264 työtapaturmaa, joista 131 371 sattui palkansaajille ja 6 893 yrittäjille.

Väitöstyössään Nenonen selvitti Tapaturmavakuutuslaitosten liiton ylläpitämän valtakunnallisen tietokannan avulla kunta-alan ja vuokratyön tapaturmia sekä liukastumiseen, kompastumiseen, putoamiseen ja väkivaltaan liittyviä työtapaturmia. Hän tuotti myös tarkempaa tietoa kyseisten tapaturmien olosuhteista, syistä ja seurauksista. Tutkimus vahvisti käsitystä siitä, että näiden työtapaturmien vähentäminen on erityisen olennaista työturvallisuuden edistämisen kannalta, vaikkakin hieman eri syistä.

 

Väitöstilaisuus perjantaina 15.2.2013

Diplomi-insinööri Noora Nenosen turvallisuustekniikan alaan kuuluva väitöskirja The Finnish Occupational Accidents and Diseases Statistics Database Employed for Safety Promotion ("Valtakunnallisen työtapaturma- ja ammattitautitietokannan hyödyntäminen työturvallisuustyössä") tarkastettiin Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) tuotantotalouden ja rakentamisen tiedekunnassa perjantaina 15.2.2013 kello 12 alkaen Festian Pieni sali 1:ssä (Korkeakoulunkatu 8, Tampere). Vastaväittäjinä toimivat professori Seppo Väyrynen (Oulun yliopisto) ja dosentti, TkT Kari Häkkinen (If Vahinkovakuutusyhtiö Oy) ja tilaisuutta valvoi professori Kaija Leena Saarela teollisuustalouden laitokselta.

Noora Nenonen (34) on kotoisin Jyväskylästä ja työskentelee tutkijana TTY:n teollisuustalouden laitoksella.

Lisätietoja
Noora Nenonen, 040 849 0352, noora.nenonen@tut.fi
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa: http://URN.fi/URN:ISBN:978-952-15-3015-9


Työsuojelurahaston opinnäytetyön loppuunsaattamisstipendi 110390.

Lähde
Tampereen teknillisen yliopiston väitöstiedote 11.2.2013.