Back

Työhyvinvoinnin kohentaminen parantaa hoitotyön laatua ja tuottavuutta

Työhyvinvoinnin kohentaminen parantaa hoitotyön laatua ja tuottavuutta

18.06.2008 Tiedote

Työntekijöiden ja esimiesten määrätietoinen yhteistoiminta parantaa työhyvinvointia, työn iloa, työn laatua ja tuottavuutta. Siitä hyötyvät myös vanhukset, todetaan tänään Helsingissä julkaistussa vanhustyön kehittämisprojektin tutkimuksessa.

- Jos halutaan parempaa vanhusten hoitoa, kannattaa parantaa henkilöstön työhyvinvointia. Henkilöstön väliset epäselvät valta- ja vastuusuhteet sekä työnkuvat, yhteisten pelisääntöjen puuttuminen ja tabuista vaikeneminen ovat tekijöitä, jotka huonontavat työhyvinvointia ja vanhustyön laatua. Kun epäkohdat selvitetään esimiesten, työntekijöiden ja työtiimien kesken, paranee sekä työntekijöiden että vanhusten hyvinvointi, sanoo projektin tutkimuksen tekijä, dosentti Sirpa Syvänen.

Kolme vuotta kestäneeseen Hyvinvoinnin, osaamisen ja tuloksellisuuden tekijät vanhustyössä -projektiin osallistui reilut 200 vanhustyön työntekijää, esimiestä ja poliittista päätöksentekijää Karkkilasta, Urjalasta, Vantaalta ja Helsingistä. Kehittämiskohteina olivat eräät yksittäiset vanhainkodit ja vanhuspalvelujen erilaiset palveluketjut aina kotipalvelusta sairaalan/terveyskeskuksen vuodeosastolle saakka.

Kehittämisprojektiin osallistuneet kävivät läpi sitä, millaisia esimiesten ja työntekijöiden väliset odotukset olivat, he opettelivat erilaisuuden hyväksymistä, ristiriitojen hallintaa ja toistensa kanssa puhumista. Kyselyjen ja avoimen keskustelun avulla päästiin käsiksi työpaikkojen tabuihin, muun muassa työpaikkakiusaamiseen ja vanhusten huonoon hoitoon, joiden ehkäisemiseksi sovittiin periaatteet. Oli tarpeen määritellä yhdessä myös työkäyttäytymisen, johtamisen ja työpaikkojen pelisäännöt. Vastuunjakoja selkiyttämällä onnistuttiin poistamaan ”e i kenellekään kuuluvien töiden” ilmiö. Yhdessä läpikäytyyn ja suunniteltuun muutokseen sitoutuminen näkyi työpaikoilla vähentyneinä ristiriitoina, kehittyneinä ristiriitojen hallintatapoina sekä avoimuuden lisääntymisenä. Puuttumattomuuden työpaikkakulttuuri pystyttiin murtamaan, työhyvinvointi kohosi, työn tuottavuus yksilötasolla kohosi ja vanhukset hoidettiin aikaisempaa paremmin ja yksilöllisemmin.

Projektin tulosten pohjalta on julkaistu vanhustyön työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden kehittämisopas ”Hyvinvoinnin ja tuloksellisuuden tekijät”. Syvänen sanoo, että opas on yhteistoiminnallisen kehittämisen käsikirja, jota voidaan soveltaa muillekin aloille kuin vanhustyöhön.

Hyvinvoinnin, osaamisen ja tuloksellisuuden tekijät –p rojekti oli käynnissä vuosina 2005-2008. Sen rahoittajina olivat Työsuojelurahasto ja Työelämän kehittämisohjelma Tykes.

Lisätietoja:
dosentti Sirpa Syvänen, 050 433 6289

Sirpa Syvänen. Pirjo Erätuli, Antti Kokkonen, Raili Nederström, Seija Strömberg:
Hyvinvoinnin ja tuloksellisuuden tekijät
Yhteistoiminnallisen kehittämisen ideat ja aatteet
Tykes-raportteja 61, Helsinki 2008

Tampereen yliopisto, taloustieteiden laitos:
Hyvinvoinnin, osaamisen ja tuloksellisuuden tekijät vanhustyössä (HOTEVA-hanke)Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehityshanke 106112
Loppuraportti

Lähde:
JHL:n viestintä