Back

Työturvallisuus paranee, kun johto tahtoo

Työturvallisuus paranee, kun johto tahtoo

11.04.2014 Tiedote

Johdon sitoutuminen ja esimiestyö ovat avainasemassa, kun yritys haluaa parantaa työturvallisuutta. Asiantuntija-apu tuo tietoa ja työkaluja ja myös motivoi ja parantaa turvallisuuskulttuuria: turvallisuus edellyttää jatkuvaa kehittämistä, kuten yrityksen muukin toiminta.

Tämä käy ilmi seitsemän pienen ja keskisuuren yrityksen ja asiantuntijoiden kolmen vuoden Roadmap-yhteistyöhankkeen tuloksista. Työsuojelurahaston tuella toteutetussa hankkeessa yrityksistä kuusi toimii kemianteollisuudessa ja yksi konepajateollisuudessa. Asiantuntijat ovat Ilkka Sorsa, Safety Consulting Ilkka Sorsa Oy:stä sekä Marko Vuorinen ja Antti Simola, 3T Ratkaisut Oy:stä.

Roadmap-hankkeen tavoitteina oli parantaa osallistujayritysten työturvallisuutta, vähentää tapaturmia ja sairauspoissaoloja sekä luoda polku pitkäjänteiselle turvallisuusjohtamiselle ja turvallisuuskulttuurin kehittämiselle. Yritystavoitteiden lisäksi haluttiin luoda turvallisuuden kehittämiselle uudenlainen toimintamalli, jota voidaan käyttää apuna pk-yrityksissä muillakin teollisuudenaloilla.

Tavoitteet saavutettiin, ja luotiin malli, jota voi käyttää teollisuuden pk-yrityksissä. - Ja soveltaen myös vaikkapa palvelualan yrityksissä, Ilkka Sorsa sanoo.

Jokaisessa yrityksessä tehtiin asiantuntijoiden kanssa yhteistyössä lähtöarviointi ja suunnitelma kolmelle vuodelle. Tärkeää oli
- johdon ja esimiesten aktiivinen ja sitoutuva rooli
- yhteistyö kaikkien henkilöstöryhmien kanssa
- lähtötilanteen kunnollinen kartoittaminen
- asiantuntijoiden tuki ja yrityskohtainen sparraus
- konkreettisten kehittämistoimien nimeäminen ja niiden toteutus asiantuntijoiden tuella
- yritysten verkostoituminen ja sen tuoma vertaistuki
- työkalujen ja mittareiden kotiuttaminen yrityksiin
- turvallisuushavaintojen lisääntyminen, vaaratilanteiden jatkuva raportointi ja niiden myötä ennakoivan toiminnan lisääminen yrityksen kaikissa yksiköissä.

Turvallisuus parani, ja turvatietoisuus kehittyi

Kolmen vuoden jänne oli tarpeeksi pitkä, jotta Roadmap-toimenpiteiden seuranta ja turvallisuuskulttuurin kehittyminen oli mahdollinen. Kaikissa yrityksissä työturvallisuuteen oli jo aiemmin panostettu ja perusasiat olivat kunnossa.

Mutta turvallisuus ei voi olla vain tietyn ajan hanke, vaan jokaisella työpaikalla tulee koko ajan esille asioita, joita on vietävä eteenpäin. Siksi on hyvä, että opitaan uusia keinoja ja työkaluja. Turvallisuuskulttuurin muutos on hidas prosessi, ja johdon on pidettävä huolta, että se kehittyy oikeaan suuntaan.

Kun kehittämistarpeita hankkeen aikana listattiin, niitä kertyi yhteensä 152 eli yli 20 jokaista yritystä kohti. Turvallisuuden kehittämisen motivaatiota kuvastaa, että keskimäärin lähes 80 % parannustoimenpiteistä oli toteutettu kolmen vuoden jakson päättyessä. Hajonta 7 yrityksessä oli 59 % - 91 %.

Turvallisuustyötä koko kansainvälisessä konsernissa

Ashland Finlandin tehtaanjohtaja Mika Silventoinen kertoo, että hänen työpaikallaan ajankohta osui hyvin. - Koko konserni aloitti turvallisuusvyörytyksensä samaan aikaan Roadmap-hankkeen kanssa, ja tieto kulkee nyt molempiin suuntiin. Monta ideaa on meiltäkin lähtenyt maailmalle.

Ashland Finlandilla paranivat turvallisuuden kaikki osa-alueet. Kun alussa todettiin, että
- siisteys sai arvon 66 (paras luku 100), kohosi se kahden vuoden seurannassa 89:ään;
- tapaturmatunnit henkilöä kohden laskivat 5,8:sta 1,3:een;
- sairauspoissaolotunnit laskivat henkilöä kohti 92:sta 64:ään.

Muillakin osa-alueilla tapahtui pientä kohennusta hyvään suuntaan. Ashland Finlandilla suurin osa töistä vaatii suojainten käyttöä, kuten suojalasit, turvakengät, turvavaatteet, kypärät, koko perussuojavarustus, joten suojainasiat olivat pääosin kunnossa. Nyt suojainten käyttö on yhä vähemmän vapaavalintaista.

Silventoinen sanoo, että koko henkilöstö on tyytyväinen tuloksiin. - Henkilöstökyselyn mukaan hyvin tärkeää on työturvallisuuden johtaminen. Jollei sitä ole, ei tapahdu muutakaan. Vaaratilanteiden havainnointi terävöityi ja niiden raportointi parani. Raportointihan on välttämätöntä, jotta parannuksia voidaan suunnitella.

Sparraus helpotti toimia, ja seminaarit toivat verkostoetuja

Jokainen yritys sai asiantuntijoiden sparrausta jokaisena kolmena vuotena neljä päivää vuodessa, yhteensä 12 päivää. Asiantuntijatuki lisäsi turvallisuusosaamista ja auttoi suunniteltujen toimien toteutuksessa. Sparraus toi myös sitoutumista, mikä helpottaa turvallisuustoiminnan vakiintumista jatkuvaksi toiminnaksi.

Joka vuosi pidettiin myös yritysten ja asiantuntijoiden yhteinen seminaari. Kolme yritystä ehti isännöidä seminaaria. Marko Vuorinen kertoo yllättyneensä, kuinka paljon seminaareista pidettiin. - Isäntäyritys esitteli toimintaansa, pienryhmätöihin osallistuttiin aktiivisesti, osallistujat kiittelivät uusia ajatuksia ja tunnelma oli kotoisa. Yritykset saivat koko verkoston kokemukset käyttöönsä.

Vaikka hanke on päättynyt, Sorsa, Silventoinen ja Vuorinen uskovat, että turvallisuustoiminta hankeyrityksissä kehittyy ja yritykset jatkavat yhteydenpitoa. Suunnitteilla on yhteinen seminaari vuoden päästä. Ashland Finland on jo sopinut tulevasta yhteistyöstä Ilkka Sorsan kanssa.

Mittarit ovat lahjomattomia

Mika Silventoisen mielestä käytetyt mittarit, erityisesti 3T Kulttuurimittari ja Elmeri +, kertoivat selvin sanoin turvallisuuden lähtötilanteesta. 3T-Kulttuurimittari on 3T Ratkaisut Oy:n kehittämä henkilöstökysely, jonka avulla selvitetään nopeasti, millä tasolla organisaatio on. Elmeri + on työtapojen ja työympäristön havainnointia, jonka avulla päästään selville paitsi turvallisuuden tekniikasta, myös turvallisuuskulttuurista.

- Itse tahtoo sokeutua omalle tilanteelle. Kun sai eteensä henkilöstökyselyn tulokset ja ulkopuolisen asiantuntijan näkemykset, oli helpompi suunnitella tulevaa. Nyt turvallisuus ei ole enää vain yksi osa yhteistoimintapalaveria. Työsuojelutoimikunta toimii, mutta turvallisuustyötä johtaa asiantuntijoiden suosittama turvallisuusjohtoryhmä, jossa on kaikkien henkilöstöryhmien edustus. Ryhmä voi perustaa tarpeen tullen hankekohtaisen työryhmän ja kutsua asiantuntijoita avuksi.

 

Lisätietoja:

Video aiheesta TSR-kanavalla
Tiekartta työturvallisuuteen (11.4.2014)
www.tsr.fi/TSR-kanava 

Yhteistyöhankkeen yritykset:
Ashland Finland Oy (hanke 110460), tehtaanjohtaja Mika Silventoinen, msilventoinen@ashland.com, 09 228 420, Danisco Sweeteners Oy (hanke 110463), Dynea Chemicals Oy (hanke 110462), PCAS Finland Oy(hanke 110461), Premix Oy (hanke 110458), Sulzer Pumps Finland Oy (hanke 110459), Oy ViskoTeepak Ab (hanke 110457)
Työsuojelurahaston kehittämisavustus
www.tsr.fi > Hae hankenumerolla

Ulkopuoliset asiantuntijat:
Ilkka Sorsa, Safety Consulting Ilkka Sorsa Oy, ilkka.sorsa@scis.fi, 044 309 4363
Marko Vuorinen, 3T-ratkaisut Oy, marko.vuorinen@3tratkaisut.fi, 040 517 7675