Back

Työuupumus vie terveyden ja työkyvyn

Työuupumus vie terveyden ja työkyvyn

13.06.2011 Tiedote

Työuupumus ennustaa psykologian maisteri Salla Toppinen-Tannerin väitöstutkimuksen mukaan sekä terveyden että työkyvyn heikkenemistä pitkällä aikavälillä. 15.6.2011 Helsingin yliopistossa väittelevä Toppinen-Tanner tutki metsäteollisuuden parissa toimivien työuupumuksen yhteyttä sairaalajaksoihin, sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen. Tutkimus osoitti, että työuupumus johtaa pitkällä aikavälillä mielenterveysongelmiin, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin.

- Työuupumusta koki noin 3 prosenttia kyselytutkimukseen vastanneista, jossa työuupumus määriteltiin moniulotteiseksi oireyhtymäksi, jonka oireita, ekshaustiota, kyynistymistä ja ammatillisen itsetunnon heikentymistä, esiintyy päivittäin tai viikottain, Toppinen-Tanner toteaa. Vaikka työuupumusta on tutkittu paljon, ilmiöön liittyy selvittämättömiä kysymyksiä.

Toppinen-Tannerin väitöskirjan tarkoituksena on tutkia työuupumuksen kehittymistä kokonaisuutena: oireyhtymän rakennetta ja kehittymistä, sitä ennustavia työolotekijöitä sekä työuupumuksen seurauksia terveydelle ja työkyvylle.

Tutkimuksen aineisto kerättiin vuosien 1986 ja 2005 välisenä aikana metsäteollisuuden Suomessa työskentelevien toimihenkilöiden ja työntekijöiden keskuudessa. Kyselyyn työuupumuksesta vastasi 9 705 henkilöä. Osa koko henkilöstöstä oli vastannut kyselyyn 8 vuotta aiemmin (N = 713), ja he muodostivat työuupumuksen seuranta-aineiston. Lisäksi Toppinen-Tanner keräsi vuosina 1986-2005 sairauspoissaolotietoja yrityksen työterveyshuollon rekisteristä, sairaalajaksoja koskevat tiedot Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rekisteristä ja työkyvyttömyyseläkkeitä koskevat tiedot Eläketurvakeskuksen rekisteristä. Nämä hän yhdisti henkilöittäin kyselytutkimuksen työuupumustietoihin.

Tulokset osoittivat, että työuupumus koostuu kolmesta toisiinsa yhteydessä olevasta, mutta erillisestä ulottuvuudesta: ekshaustio, kyynistyminen ja heikentynyt ammatillinen itsetunto. Työn ja työyhteisön piirteistä työn arvostuksen puute, aikapaine, työroolin epäselvyys ja työyhteisön ristiriidat ovat yhteydessä työuupumukseen. Työuupumus on luonteeltaan pysyvää, sillä ekshaustio selittää myöhempää ekshaustiota jopa kahdeksan vuoden jälkeen. Osittain tästä johtuen työn stressitekijöillä on vähäisempi yhteys myöhempään työuupumukseen, ja työn piirteiden vaikutus näkyy erityisesti samaan aikaan mitatun työuupumuksen selittäjänä. Oireet etenevät samalla tavalla ekshaustiosta kyynistymisen kautta ammatillisen itsetunnon heikentymiseen sekä toimihenkilöillä että työntekijöillä.

Salla Toppinen-Tanner tutki työuupumuksen seurauksista pitkittäisasetelmassa terveyden ja työkyvyn heikkenemistä. Sairaalajaksot, sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet edustivat tutkimuksessa vakavuudeltaan erilaisia työuupumuksen seurauksia. Tulokset osoittivat, että työuupumus, ja ekshaustio ja kyynistyminen sen ulottuvuuksista lisäsivät tulevien sairaalajaksojen riskiä mielenterveysongelmien tai sydän- ja verisuonisairauksien takia. Työuupumus ennusti myös sairauspoissaoloja, joiden syy on mielenterveys-, sydän- ja verisuoni- ja tuki- ja liikuntaelinsairaus. Erillisistä oireista ekshaustio oli yhteydessä näihin kolmeen, kyynistyminen mielenterveys-, tuki- ja liikuntaelin- ja ruoansulatuselimistön sairauksiin ja ammatillisen itsetunnon heikkeneminen mielenterveys- ja tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. Työuupumus myös ennusti uusia työkyvyttömyyseläkkeitä, jotka perustuvat mielenterveys- ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien diagnooseihin. Ekshaustio oli yhteydessä työkyvyttömyyseläkkeisiin itseraportoitujen kroonisten sairauksien vaikutuksen vakioimisen jälkeenkin.

Toppinen-Tannerin tutkimustulokset osoittavat, että työuupumus on moniulotteinen, krooninen, työhön liittyvä oireyhtymä, jolla voi olla vakavia seurauksia terveydelle ja työkyvylle. Oireiston kehittyminen viittaa siihen, että ekshaustio on työuupumuksen ensimmäinen oire, joten huomio tulisi kiinnittää siihen ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä suunniteltaessa. Vaikka työuupumus oireyhtymänä vaikutti samankaltaiselta toimihenkilöillä ja työntekijöillä, on näiden ryhmien työoloissa eroja, jotka myös pitäisi huomioida, kun suunnitellaan työn kehittämistä työuupumuksen ehkäisemiseksi. Työntekijät kokivatkin enemmän työuupumusta kuin toimihenkilöt.

Väittelijän yhteystiedot
Salla Toppinen-Tanner, 046 851 2517, salla.toppinen-tanner@ttl.fi

Väitöstilaisuus
15.6.2011 klo 10 Työterveyslaitoksen luentosalissa (Topeliuksenkatu 30 C, Helsinki)

Väitös
Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa psykologian alaan kuuluvasta aiheesta Process of Burnout: structure, antecedents, and consequences.

Väitöskirja
Väitöskirjaa myy Työterveyslaitos, Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki, s-posti kirjakauppa@ttl.fi ja www.ttl.fi/bookstore

Lähde ja teksti (7.6.2011)
tiedottaja Anna Maria Peltonen, 050 406 2047, maria.peltonen@helsinki.fi, Helsingin yliopisto, Viestintä ja yhteiskuntasuhteet, valtiotieteellinen ja käyttäytymistieteellinen tiedekunta

Työsuojelurahaston stipendi 106377.