102116 Tutkimus

Palkkajäykkyys ja inflaation työmarkkinavaikutukset tutkimus

Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella palkkajäykkyyttä Suomessa käyttäen teollisuuden ja palvelualojen mikrotason palkka-aineistoja vuosilta 1980-2000. Tutkimuksessa pyritään tuottamaan kansainvälisesti vertailukelpoista tietoa palkkajäykkyyden muodosta ja suuruudesta Suomessa sekä työmarkkina-instituutioiden ja muiden tekijöiden vaikutuksesta palkkajäykkyyteen ja sen taloudellisiin seurauksiin. Yksityiskohtaisemmin tutkimuksen tavoitteena on tarkastella seuraavia kysymyksiä: 1) selvittää palkkajäykkyyden luonnetta ja esiintymistä eri aikoina tarkastelemalla yksilötason palkanmuutosten jakaumaa, 2) estimoida palkanmuutosten jakauman perusteella palkkajäykkyyden erilaisten muotojen suuruus ja tärkeys eri ajanjaksoina, 3) selvittää institutionaalisia ja historiallisia syitä palkkajäykkyyden esiintymiseen ja suuruuteen, 4) analysoida työmarkkinainstituutioiden roolia palkkajäykkyyden taloudellisten seurausvaikutusten muotoutumisessa, 5) arvioida inflaation potentiaalisia hyöty- ja haittavaikutuksia työmarkkinoilla, . Tutkimusaineistoina käytetään Teollisuuden ja Palvelualojen työnantajajärjestöjen palkka-aineistoja sekä mahdollisuuksien mukaan vastaavia kunta-alan aineistoja. Tutkimusmenetelmät pohjautuvat palkanmuodostukseen vaikuttavien yritys- ja ammattivaikutusten estimointiin ja toisaalta palkkajäykkyyden eri muotojen estimointiin yksilötason palkanmuutosten jakaumasta. Tutkimuksen tulokset ovat käytettävissä hankkeen päättyessä 1.9.2003.

Hankkeen vastuuhenkilö
Jari Vainiomäki

Aineistoa Materials-välilehdellä.

OVATKO PALKAT JÄYKKIÄ SUOMESSA?

2006-06-27 00:00:00.0

Kaikissa maissa havaitaan palkkajäykkyyttä, mutta korkean työttömyyden maissa se on yleisempää. Palkkojen jäykkyys Suomessa on kansainvälisestikin vertailtuna voimakasta. Palkkojen joustolle voi olla monenlaisia, hyvin perusteltuja esteitä. Työsuojelurahasto tuki tutkimusavustuksella Palkkajäykkyys ja inflaation työmarkkinavaikutukset –tutkimusta.

Tutkimuksessa tarkasteltiin palkkojen joustavuutta teollisuudesta ja palvelualoilta kerättyjen yksilötason mikroaineistojen pohjalta. Aineisto on vuosilta 1980 - 2000.

Palkkajäykkyyden muodot


Tarkastelun lähtökohtana on palkkajäykkyyden eri muotojen määrittely ja niiden vaikutukset palkanmuutosten jakaumaan. Jakaumia ovat: nimellispalkkajäykkyys alaspäin, reaalipalkkajäykkyys alaspäin, menu-kustannusjäykkyys ja sopimuspalkkajäykkyys.

Tutkimuksessa selvitettiin myös palkanlaskujen yleisyyttä, sekä mitkä tekijät niitä selittävät yksilö- ja yritystasolla.


Mitä palkkajäykkyys on?


Palkkajäykkyydellä viitataan palkkojen joustamattomuuteen alaspäin kohti tasoa, joka tuottaa työmarkkinoiden tasapainon. Palkkajäykkyys merkitsee siis sitä, että osalla työntekijöistä palkankorotukset ovat suurempia kuin ne olisivat ilman jäykkyyksien vaikutusta. Palkankorotukset keskittyvät nollaan tai inflaatiovauhdin kohdalle nimellis- tai reaalijäykkyyden johdosta.
Palkkajäykkyyden vallitessa reaalipalkka vaihtelee vähäisesti suhdannevaihtelujen yhteydessä.

Kansainvälistä vertailutietoa


Tutkimustulokset ovat osa kansainvälistä tutkimushanketta, International Wage Flexibility Projectia (IWFP). Vertailututkimusta tehtiin useissa Euroopan maissa sekä Yhdysvalloissa.

Tarkasteltavana oli sekä nimellisten että reaalisten palkkojen sopeutuminen mahdollisimman vertailukelpoisilla yksilötason aineistoilla sekä yhtenäisillä tutkimusmenetelmillä. Tavoitteena oli selvittää palkkajäykkyyden luonnetta ja esiintymistä eri maissa ja eri aikoina. Tutkimusaikana eri maiden talouskehitys on vaihdellut voimakkaasti.


Suomi kärkikolmikossa


Kansainvälisen vertailun perusteella kaikissa maissa on jonkin verran joko nimellistä tai reaalista jäykkyyttä tai molempia. Suomessa palkat ovat varsin jäykkiä muihin Euroopan maihin verrattuna.

Yksilötason palkat näyttäisivät olevan Suomessa tuntuvasti jäykempiä kuin Norjassa tai Saksassa.Etenkin maamme reaaliset palkat ovat jäykkiä. Ruotsin ja Ranskan rinnalla Suomi sijoittuu kärkikolmikkoon, kun työmarkkinoiden joustamattomuutta arvioidaan yksilötason palkkojen reaalisella jäykkyydellä.

Esimerkiksi Itävallassa palkat ovat reaalisesti vähemmän jäykkiä kuin Suomessa, vaikka myös siellä on keskitetty työmarkkinajärjestelmä.

Sen sijaan nimellispalkkajäykkyyttä Suomessa on esiintynyt merkittävästi vain poikkeustilanteissa kuten 90-luvun alun lamavuosien palkkojen jäädytyksen yhteydessä. Tulosten mukaan nimelliset jäykkyydet ovat yleisimpiä palvelualoilla.


Vakuutusturva vaihteluja vastaan



Palkkojen jäykkyydelle on olemassa lukuisia taustatekijöitä. Tutkimuksessa todetaan, ettei palkkojen alentamista yleisesti ottaen pidetä reiluna, koska se vaikuttaa motivaatioon ja murentaa siten myös tuottavuutta.

Toisaalta pitkät palkkasopimukset tukevat työntekijöiden ja työnantajien välistä pitkän aikavälin yhteistyötä. Jäykkä nimellispalkka puolestaan antaa työntekijälle eräänlaisen vakuutusturvan tulotason vaihteluja vastaan.

Inflaation vaikutuksia


Inflaatiolla voi olla sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia työmarkkinoiden toimintaan palkkajäykkyyden vallitessa.

Mikäli nimellispalkat ovat jäykkiä alaspäin eli työntekijöiden nimellispalkkoja ei alenneta työpanoksen kysynnän laskiessa, matala inflaatio vähentää reaalipalkkojen liikkumatilaa alaspäin suhdanteiden heikentyessä. Tämä heijastuu kielteisesti työllisyyteen.

Siten korkeammalla inflaatiolla olisi myönteinen, työllisyyttä parantava vaikutus talouteen: se mahdollistaisi reaalipalkkojen alentamisen niissä ammateissa, joihin kohdistuva kysyntä on syystä tai toisesta heikentynyt. Toisaalta korkeampi inflaatio saattaa lisätä epätietoisuutta inflaation tasosta ja siten myös palkkojen määräytymiseen liittyvää epävarmuutta.

Tutkijat toteavat, että yritykset ja työmarkkinajärjestöt voivat määrittää palkankorotustason virheellisesti, mikä puolestaan vääristää yritysten työllistämispäätöksiä. Nopealla inflaatiolla on tällöin työmarkkinoiden toimintaa heikentäviä vaikutuksia.


Lisätietoa palkkajäykkyydestä


Palkkajäykkyys on keskeinen tekijä arvioitaessa työmarkkinoiden toimintaa ja esimerkiksi inflaation ja rahapolitiikan vaikutuksia työmarkkinoilla.

Tutkimus tuotti lisätietoa palkanmuodostuksesta niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Tutkimustulokset osoittavat, että Suomi kuuluu korkean jäykkyyden maihin eurooppalaisittainkin tarkasteltuna. Lamavuosien jälkeen palkkojen reaalijäykkyys on palannut takaisin korkealle tasolle, vaikka työttömyys on pysynyt korkeana.

Erityisesti 1990-luvun laman aikana reaalipalkkojen jäykkyys alaspäin heikkeni ja suuri osa työntekijöistä koki reaalipalkan alenemisen.

Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisi tutkimushankkeen keskeiset tulokset kesäkuussa 2006.

Toimittaja
Sirpa Jyrkänne

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Julkaisu

Petri Böckerman, Seppo Laaksonen ja Jari Vainiomäki: Micro-level evidence on wage rigidities in Finland, Palkansaajien tutkimuslaitos, Työpapereita 219, Helsinki 2006,. ISSN 1795-1801.
Julkaisu pdf-tiedostona.

Hanketiedot

  • HakijaTampereen yliopisto, kansantaloustieteen laitos
  • ToteuttajaTampereen yliopisto, kansantaloustieteen laitos
  • Lisätietoja
  • Jari Vainiomäki
    (03) 215 6827
    (03) 215 7254
  • Toteutusaika
  • - 2003-09-01 00:00:00.0
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 2002-05-13 00:00:00.0
    75000.0 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 95880.0 euroa
  • Tulokset valmistuneet 2006-06-06 00:00:00.0

Aiheluokitus