103236 Stipendi

Työyhteisön kuormittavuus puhututtaa opettajia työnohjauksessa -lisensiaattityö

Tutkimuksen tavoitteena on kuvata kahdelle opettajaryhmälle annetun työnohjauksen sisältöä tarkastelemalla ja analysoimalla ohjattavien päiväkirjamerkintöjä laadullisin menetelmin. Aineisto on kerätty seitsemältä opettajalta, jotka kahdessa ryhmässä kävivät työnohjauksessa kahden vuoden aikana yhteensä 25 kertaa. Tutkimuksen tarkoitus on antaa lisätietoa siitä, mihin peruskoulun opettajat kokevat tarvitsevansa työnohjausta ja miten työnohjaus voi ylläpitää ja tukea yksittäisen opettajan ammattiminän kehittymistä. Ohjauksen toteutumista ja istunnoissa käsiteltyjä aiheita tarkastellaan päiväkirjojen tekstianalyysilla. Tutkimuksen toivotaan antavan lisätietoa siitä, millainen työnohjauksellinen malli toimii opettajaryhmissä, sekä siihen, miten työnohjauksella voidaan tukea opettajia suoriutumaan työnsä asettamista jokapäiväisistä vaatimuksista, ja miten nämä eri vaatimukset koetaan. Auttaako työnohjaus opettajia näkemään vaihtoehtoja toiminnalleen ja ymmärtämään mitä he työssään tekevät, tuntevat ja ajattelevat. Hankkeen loppuraportti valmistuu vuoden 2003 loppuun mennessä.

Hankkeen vastuuhenkilö
Gunilla Birgitta Nylander

TYÖNOHJAUS SYVENTÄÄ OPETTAJAN AMMATTI-IDENTITEETTIÄ

17.6.2004

Työnohjaukseen osallistuneita peruskoulun opettajia askarruttivat eniten työyhteisölliset asiat, kuten yhteisten tehtävien organisointi ja työnjako, aikuisten välinen yhteistyö ja kommunikointi sekä opettajanhuoneen ilmapiiri. Opettajat pohtivat myös muuttunutta opettajuutta, opettajan perustehtävää, työtehtävien rajaamista sekä järkevää ajankäyttöä. Vähemmän puhuttiin yksittäisistä oppilaista ja tilanteista luokissa. Kaikki mukana olleet opettajat pitivät työnohjausta tärkeänä opettajan ammatissa, jossa on vähän mahdollisuuksia aikuisten väliseen kiireettömään pohdiskeluun.

Tämä kävi ilmi Gunilla Nylanderin lisensiaatintutkimuksesta, jossa tarkasteltiin työnohjausistuntojen sisältöjä kahdessa peruskoulun opettajista muodostetussa ohjausryhmässä. Työsuojelurahasto rahoitti tutkimusta.

Tutkimuksessa selvitettiin, mitä aiheita opettajat käsittelevät työnohjauksessa ja muuttuvatko aiheet ohjauksen edetessä. Selvitettiin myös, mihin opettajat kokivat tarvitsevansa työnohjausta ja mihin he kokivat saaneensa ohjauksessa apua.

Tutkimusaineisto koottiin niin, että seitsemän opettajaa kahdessa ryhmässä osallistui säännöllisesti kaksi vuotta kestävään ryhmäohjaukseen, jossa he jokaisen istunnon lopussa tekivät vapaamuotoiset muistiinpanot omiin päiväkirjoihinsa. Päiväkirjatekstien asiasisällöt analysoitiin laadullisesti ja luokiteltiin yhteentoista sisältöluokkaan, joista merkityksen perusteella muodostettiin neljä ydinkategoriaa: tehtävät opetustilassa, asiakasasiat, työyhteisöasiat ja itsetuntoasiat.

Kokemuksia työnohjauksen vaikuttavuudesta ja tarpeesta koottiin arviointilomakkeille ensimmäisen ja toisen ohjausvuoden lopussa. Kaikki mukana olleet opettajat pitivät työnohjausta tärkeänä, mutta katsoivat sen tarpeen vaihtelevan tilanteiden ja oman ammatillisen kehityksen myötä. Jokaisella työnohjausta haluavalla pitäisi olla siihen mahdollisuus. Opettajien mielestä keskustelut ryhmissä syvensivät ammatti-identiteettiä ja auttoivat suhtautumaan asiakeskeisesti ja rakentavasti työyhteisön konfliktitilanteisiin.

Toimittaja
Liisa Strann

Julkaisu

Nylander, Gunilla. Työyhteisön ongelmat ja opettajuus puhututtavat opettajia työnohjauksessa. Lisensiaatintutkimus. Turun yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Psykologian laitos, toukokuu 2004. 26 s. + lähteet 5 s.

Hanketiedot

  • HakijaNylander Gunilla Birgitta
  • Lisätietoja
  • Gunilla Birgitta Nylander
    (02) 825 1118
  • Toteutusaika
  • 1.8.2003 - 1.3.2004
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 22.5.2003
    4 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 4 000 euroa
  • Tulokset valmistuneet 1.6.2004

Aiheluokitus