107199 Stipendi

Bedaux-työntutkimusmenetelmän käyttö Oy Arabia Ab:lla ja Huhtamäki yhtymässä -väitöskirja

Bedaux-työntutkimusmenetelmän käyttö Oy Arabia Ab:lla ja Huhtamäki yhtymässä -väitöskirja

4.6.2007

Hankkeen vastuuhenkilö
Simo Järvelä

Arabian tehdas rationalisoinnin edelläkävijä

11.8.2010

Arabian tehdas on historiansa aikana ollut edelläkävijä toimintaprosessien tehostamisessa. Jatko-opiskelija Simo Järvelä selvitti, miksi Arabia ensimmäisenä suomalaisena yhtiönä sovelsi Bedaux-menetelmää. Työsuojelurahasto tuki tutkimusta stipendillä.

Arabian ensimmäisenä käyttöönottama Bedaux-menetelmä oli Taylorin johtamisjärjestelmän yksinkertaistettu versio. Menetelmän lähtökohtana on työmenetelmien ja –kalujen kehittäminen ja standardoiminen ja suoritusnormien laatiminen työtehtäville. Työntekijöiden näkökulmasta menetelmän käyttöönotto kiristää työtahtia.

Simo Järvelä paikansi kolme tekijää, joiden yhdistyminen teki Arabiasta poikkeuksellisen suomalaisen yhtiön. Näitä olivat käsityövaltainen työprosessi, kansainvälisillä markkinoilla kilpailemisen aiheuttama paine ja rationalisointiin poikkeuksellisella tavalla suhtautunut johto.

Suomen kolme tärkeintä teollisuuden toimialaa ovat olleet puu- ja paperi-, metalli- ja tekstiiliteollisuus.  Puu- ja paperiteollisuus kilpaili kansainvälisillä markkinoilla, mutta niiden tuotantoprosessi oli pääomavaltainen. Metalliteollisuudessa käsityötä tarvittiin, mutta tuotantosarjat olivat pieniä, eikä taylorilaisista menetelmistä ollut siten apua. Tekstiiliteollisuudessa tehtiin yksittäisiä yrityksiä taylorilaisten menetelmien käyttämisestä, mutta siellä ei edetty yhtä pitkälle kuin Arabia teki. Näin ollen on perusteltua väittää, että Arabian johto oli poikkeuksellisen vahvasti sitoutunut rationalisointiin.

Herlitz vei kansainväliselle tasolle

Arabian liikkeenjohto toi maahan tuotantoprosessin tehostamisen mahdollistavaa uutta teknologiaa. Näin myös kansainvälisillä markkinoilla kilpaileminen onnistui. Erityisen ansioitunut tässä oli Carl-Gustaf Herlitz, joka toimi Arabian toimitusjohtajana vuosin 1917-1947. Hän uudisti tehtaan tuotantokoneistoa rakentamalla raaka-aineiden sekoittamiseen ja lietteistämiseen käytettävän myllylaitoksen. Herlitz rakensi myös maailmalla jo käytössä olleen suuren tunneliuunin.

Epäluotettaviksi koetuilla kotimaisille valmistajille oli myynnin edellytyksenä alettu asettaa takuu- ja korvausvaatimuksia. Herlitzin perustaman laboratorion tehtävänä oli sähköteollisuudessa käytettävien posliinieristeiden ja niiden valmistuksessa käytettyjen kotimaisten ja ulkomaisten raaka-aineiden testaaminen ja kehittäminen. Vuonna 1922 perustetulla kemiallisteknisellä laboratoriolla oli suuri merkitys Arabian 1930-luvulla murtautuessa kansainvälisille markkinoille.

Aineistona Järvelä käytti Arabiasta julkaistua materiaalia. Sitä oli tarjolla runsaasti ja aineistossa esitettyjä väitteitä oli mahdollista tarkastella aikaisemman Arabiaa koskevan tutkimuksen perusteella.

Simo Järvelä valmistelee väitöskirjaansa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa taylorismin soveltamisesta Suomessa 1930-luvulta 1950-luvulle.

Toimittaja
Camilla Reinboth

Bedaux-työntutkimusmenetelmän käyttö Oy Arabia Ab:lla ja Huhtamäki yhtymässä -väitöskirja

Järvelä Simo, Luotonen Kai (2010), Arabian toimitusjohtaja Carl-Gustaf Herlitz (1882-1961) teknologian maahantuojana, teoksessa Tekniikan vaiheita, Teknologian historian aikakausilehti, 1/10 maaliskuu, s. 48-52

Hanketiedot

  • HakijaJärvelä Simo
  • Lisätietoja
  • Simo Järvelä
    (09) 4313 8698
  • Toteutusaika
  • 1.12.2007 - 1.8.2008
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 30.8.2009
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 4.6.2007
    15 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 15 200 euroa
  • Tulokset valmistuneet 4.9.2009

Aiheluokitus