112160 Stipendi

Vera Hjelt (1857-1947) , suomalaisen työsuojelun uranuurtaja

Vera Hjelt (1857-1947) , suomalaisen työsuojelun uranuurtaja

2012-06-15 00:00:00.0

Suomen ensimmäiseksi naispuoliseksi ammattientarkastajaksi vuonna 1903 nimitetyn Vera Hjeltin tehtävänä oli valvoa tehdastyöväestön, ennen kaikkea naisten ja lasten olosuhteita. Tämä tapahtui kiertämällä tehtaita ja työpaikkoja ympäri Suomen. Vera Hjelt -elämäkerran tavoitteena on olla sekä alan ammattilaisille että suurelle yleisölle tarkoitettu tietokirja työsuojelun alkuvaiheista 1900-luvun alkupuolen Suomessa.

Monet Veran aloitteista olivat sidoksissa aikakauden asenteisiin ja ilmapiiriin - näin varsinkin silloin, kun kyse oli yhteiskunnan vähäosaisista, vammaisista, poikkeavista ja siveettömästi käyttäytyvistä naisista. Keinot olivat holhoavia. Veran asenteet työläisnaisia kohtaan kuitenkin lieventyivät hänen kansanedustajakaudellaan. Kirja on rakenteeltaan kronologinen, mutta teoksessa pohditaan myös tämän päivän työsuojelua historian avulla. Vera Hjelt on keskeinen henkilö suomalaisen työsuojelun historiassa, minkä kunnian vasta jälkipolvi on hänelle antanut.

Kirjan toivotaan tarjoavan tietoa ja pohdittavaa niin alan tutkijoille kuin työsuojelukentällä toimiville asiantuntijoille ja alan ammattilaisille.

Hankkeen vastuuhenkilö
Tuula Vuolle-Selki

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Vera Hjelt -kirja kertoo työsuojelun merkkinaisesta

2013-09-30 00:00:00.0

Vera Hjelt on keskeinen henkilö suomalaisen työsuojelun historiassa jo siksi, että hän oli ensimmäinen nainen, joka toimi ammattientarkastajana. Hjeltistä tietokirjan kirjoittanut Tuija Vuolle-Selki sanoo, että Hjelt sai työsuojelutyöstään kunniaa vasta jälkipolvilta. Työsuojelurahasto tuki kirjan valmistumista stipendillä.

Hjelt ulotti työsuojelun parannusideansa perheisiin. Hän asetti toiveensa naisiin, jotka hänen mielestään olivat eettisesti vahvempia kuin miehet.

Monet Hjeltin aloitteista olivat sidoksissa aikakauden asenteisiin ja ilmapiiriin – varsinkin, kun kyse oli yhteiskunnan vähäosaisista, vammaisista, poikkeavista ja siveettömästi käyttäytyvistä naisista. Heitä Hjelt tahtoi holhota. Vuolle-Selkin mukaan Hjelt kuitenkin lievensi asenteitaan työläisnaisia kohtaan kansanedustajakaudellaan.

Virkansa ensimmäinen nainen

Vera Hjelt nimitettiin Suomen ensimmäiseksi naispuoliseksi ammattientarkastajaksi vuonna 1903. Hänen piti valvoa tehdastyöväestön, ennen kaikkea naisten ja lasten olosuhteita. Hjelt teki työtään käymällä Suomen tehtaissa ja muissa työpaikoissa.

Hjelt perusti Tukholman esikuvan mukaisesti työsuojelunäyttelyn Helsinkiin 1909. Kirjan työsuojelunäyttelyluku on kuvapainotteinen. Nykyisin työsuojelunäyttely on Tampereella Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa.

Hjeltin yksityiselämästä on säilynyt vain vähän valokuvia, mutta varhaisimmat ovat 1880-luvulta, jolloin valokuvaus alkoi yleistyä. Hjelt valokuvasi myös itse.

Ongelmat pysyneet

Vera Hjeltin elämäntyö työsuojelun kehittäjänä auttaa ymmärtämään tämän päivän työsuojelua. Monet työsuojelulliset ongelmat ovat valitettavan tosia myös nykyisessä työelämässä: sukupuolinen häirintä, työnantajien ja työntekijöiden välinpitämättömyys työturvallisuudesta, huono sisäilma, epäterveelliset työolot, henkinen pahoinvointi ja työpaikkakiusaaminen.

Lainsäädännöllä on kuitenkin saatu rajat työpaikkojen ongelmille. Tämän oivalsi myös Vera Hjelt, joka toimi kansanedustajana.

Hjeltiä voi pitää myös sosiaalitutkimuksen uranuurtajana. Vuolle-Selki arvioi, että pelkästään Hjeltin tutkimus- ja tilastointityöstä saisi erillisen tutkimuksen.

Kirjassa suomalaisen työsuojelun alkua

Vera Hjelt -elämäkerta on suunnattu sekä työsuojelun ammattilaisille että suurelle yleisölle. Tietokirjaa se kartoittaa työsuojelun alkuvaiheita 1900-luvun alkupuolen Suomessa.

Kirjan kansiteksti kertoo: ”Ammattientarkastaja, kansanedustaja ja sosiaalimuseon perustaja Vera Hjelt (1857–1947) on vaikuttanut merkittävällä tavalla suomalaisen työläisnaisen asemaan. Toimillaan Vera Hjelt tähtäsi koko perheen hyvinvoinnin edistämiseen. Vera ajatteli kuten monet naisasianaiset tuohon aikaan: nainen oli eettisesti ja moraalisesti vahvempi ja siksi valistustoimet tuli kohdistaa naisiin. Vera Hjelt tallensi samalla suomalaista sosiaalihistoriaa niin tutkimuksillaan kuin myöhemmin sosiaalimuseon johtajana – ja tämä kaikki on pelkästään yhden ihmisen aikaansaannosta.”

Tutkimus on aikomus julkaista myös internetissä.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Vera Hjelt (1857-1947) , suomalaisen työsuojelun uranuurtaja

Tuula Vuolle-Selki: Työväensuojelija. Books on Demand 2013. 116 sivua. ISBN 978-952-286-173-3. www.hismarklydia.fi

www.tyosuojelu.fi/fi/nayttely 

 

Invalidityö -lehti (toukokuu 2010)

Hiidenkivi -lehti (4/2012)

Hanketiedot

  • HakijaVuolle-Selki Tuula
  • ToteuttajaVuolle-Selki Tuula
  • Lisätietoja
  • Tuula Vuolle-Selki
    tuula.vuolle@gmail.com
  • Toteutusaika
  • 2012-06-01 00:00:00.0 - 2012-09-30 00:00:00.0
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 2012-09-30 00:00:00.0
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 2012-05-29 00:00:00.0
    8000.0 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 8000.0 euroa
  • Tulokset valmistuneet 2013-09-05 00:00:00.0

Aiheluokitus

  • 7. Työsuojelu ja työterveyshuolto
  • -7.1. työsuojelun ja sen toimintaedellytysten kehittäminen
  • 8. Työelämän suhteet
  • -8.3. osallistumisjärjestelmien toimivuus
    -8.4. työ, perhe, vapaa-aika, työaika -suhteet
  • 10.Muut kehittämisalueet
  • sosiaalikysymykset , naiset ja työ , tapaturmat , accidents , ammattisairaus , työsuojeluhistoria , liikuntavammaiset , lastensuojelu , perheen ja työn yhteensovittaminen