113038 Tutkimus

Pelastustyötä tekevien toimintakyvyn edistäminen - Lihaksiston palautumista nopeuttavat aktiiviset toimintamallit

Pelastustyötä tekevien toimintakyvyn edistäminen - Lihaksiston palautumista nopeuttavat aktiiviset toimintamallit

7.5.2013

Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa työpaikoille helposti käytettävä lihasten palautumista edistävä menetelmä ja siihen liittyvä koulutusmateriaali. Lihaksiston riittävä palautuminen vähentää pitkäkestoisen väsymyksen ja sitä kautta liikuntaelinvaivojen riskiä.

Tuloksia voidaan suoraan hyödyntää käytännön työelämässä ylläpitämään ja edistämään palomiesten ja muiden fyysisesti kuormittavien ammattiryhmien toimintakykyä. Tuloksia voivat soveltaa ja hyödyntää työntekijät, työterveyshuolto ja työturvallisuushenkilöstö.

Tutkimus on kolmiosainen: Työterveyslaitoksella tehtävä aktiivisten palautumismenetelmien laboratoriotutkimus, Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella tehtävä menetelmien soveltava kenttätutkimus ja näiden pohjalta tehtävän koulutusmateriaalin käyttöönotto Pelastusopiston koulutuksessa. Laboratoriotutkimuksessa tehdään raskas savusukellusta ja raivausta jäljittelevä kuormitus, jonka jälkeen lihasten palautumista seurataan 30 tuntia. Neljällä kerralla käytetään aktiivisia palautumismenetelmiä: kylmävesiterapiaa, lämmin/viileävesiterapiaa, kofeiinitabletteja ja venyttelyä ja yhdellä kerralla ei. Kenttätutkimuksessa varmennetaa kahden tehokkaimman menetelmän toimivuus mittaamalla palautumista raskaiden työvaiheiden ja harjoitusten jälkeen. Menetelminä käytetään sekä fysiologisia mittareita että koetun palautumisen kyselyjä.

Tutkimuksen tulokset ovat vaiheittain käytettävissä alkaen kesäkuussa 2014.

Hankkeen vastuuhenkilö
Juha Oksa

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Pelastaja, huolla lihaksistoasi

15.2.2016

Lihaksiston täydellinen palautuminen raskaan suorituksen jälkeen voi kestää jopa yli kaksi vuorokautta. Pelastajan lihaksiston palautumista voidaan kuitenkin huomattavasti nopeuttaa palauttavin menetelmin, muuttujasta riippuen 2–56-kertaisesti.

Keskimäärin lihaksiston palautumista edistää tehokkaimmin kontrastivesiterapia, mutta myös muut menetelmät – kylmävesialtistus, aktiivinen venyttely ja kofeiinin nauttiminen – ja niiden yhdistelmät ovat hyödyllisiä. Itselleen voi valita mieluisimman tai mieluisimmat tavat.

Lihaksiston palautumista nopeuttavia aktiivisia toimintamalleja on tutkinut Työterveyslaitos. Toimintamallien halutaan edistävän pelastustyötä tekevien toimintakykyä. Hankkeen tulokset ovat helposti sovellettavissa ja hyödynnettävissä kaikissa pelastustoimen ammateissa sekä vastaavissa raskasta fyysistä työtä sisältävissä ammateissa.

Tutkimus tuotti koulutuspaketin Pelastaja – huolla lihaksistoasi, joka otetaan vuonna 2016 käyttöön Pelastusopiston uusien palomiesten koulutuksessa ja opiston täydennyskoulutuksissa.

Työsuojelurahasto tuki tutkimusta määrärahalla.

Hankkeen loppuraportti ja koulutuspaketti ovat luettavissa Työsuojelurahaston sivuilla (katso Materials-kohta) ja Työterveyslaitoksen sivuilla www.ttl.fi.

Tärkeätä jo työuran alussa

Lisäksi koulutuspakettia tarjotaan pelastuslaitoksille, ja Työterveyslaitoksen asiantuntijat voivat tarvittaessa olla käytettävissä materiaalin esittelyssä.


Aktiiviset palautusmenetelmät vähentävät kroonista väsymystä, tuki- ja liikuntaelinoireiden ja -vaivojen riskiä ja siten edistävät työterveyttä ja työssä jaksamista.

Tutkijoiden mukaan palautumiseen tulisi kiinnittää huomiota jo työuran alussa, ja erityisen tärkeäksi se muodostuu työuran loppupuolella.

Ennenaikaisten eläkkeiden torjuntaa

Tutkimus oli jatkoa Työterveyslaitoksen aiemmalle tutkimukselle Lihasten toimintakyvyn turvaaminen kuumatyössä: kuormituksen, väsymyksen ja työstä palautumisen arviointi.

Siinä havaittiin, että lihaksiston täydellinen palautuminen voi kestää yli kaksi vuorokautta (28 tuntia).

Koska tuki- ja liikuntaelinvaivat ovat palomiesten toiseksi yleisin ennenaikaisten eläkkeiden syy ja koska työstä palautumattomuus on näiden vaivojen riskitekijä, jatkotutkimus selvitti, voivatko aktiiviset palautumismenetelmät nopeuttaa palautumista.

Neljä menetelmää vertailussa

Tutkimukseen osallistui 13 Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen palomiestä. Laboratoriotutkimuksessa he tekivät testiradalla savusukellusta ja raivausta jäljittelevää työtä.

Palautumista seurattiin 28 tuntiin saakka lihasvoiman, hermostollisen säätelyn, lihasrakenteen ja lihaksen aineenvaihdunnan osalta.

Neljällä mittauskerralla palautumista pyrittiin aktiivisesti nopeuttamaan, viidennellä ei. Menetelmät olivat kylmävesialtistus (15-asteinen vesi), kontrastivesialtistus (ensin minuutti 15-asteisessa vedessä, siten minuutti 38-asteisessa vedessä), aktiivinen venyttely ja kofeiinin nauttiminen lihaksen sisäisen kalsiumtasapainon palauttamiseksi.

Kaikki menetelmät hyviä, kontrastivesi tehokkainta

Kenttätutkimuksessa huoneistopaloharjoituksen jälkeen käytettiin laboratoriomittauksissa tehokkaimmaksi todettua menetelmää ja seuraamalla lihaksiston palautumista.

Tulosten perusteella kaikki tutkimuksessa käytetyt aktiiviset palauttavat menetelmät nopeuttavat lihasten palautumista suhteessa vertailumittaukseen. Muuttujasta riippuen lihaksiston palautumista voidaan nopeuttaa 2–56-kertaisesti.

Sekä koehenkilöiden oman arvion että mitattujen parametrien perusteella kontrastivesiterapia edisti palautumista tehokkaimmin. Myös kenttäolosuhteissa se edisti tehokkaasti lihasten rakenteen palautumista.

Tutkijat ovat viestineet tuloksista aktiivisesti. Valmisteilla on kansainvälinen tieteellinen artikkeli, ja vuoden 2016 aikana tuloksia esitellään edelleen sekä kotimaisissa että kansainvälisissä kokouksissa ja koulutustilaisuuksissa.

Jo nyt on kirjoitettu yleistajuisia artikkeleita ja pidetty esitelmiä kansainvälisilläkin foorumeilla.
 
 
 
 
 
 

Toimittaja
Leena Huovila

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Pelastustyötä tekevien toimintakyvyn edistäminen - Lihaksiston palautumista nopeuttavat aktiiviset toimintamallit

Loppuraportti
Juha Oksa, Petri Tuomi, Sirkka Rissanen, Ragnar Viir, Harri Lindholm, Sirpa Lusa, Hannu Rintamäki, Satu Mänttäri. 2015. Pelastustyötä tekevien toimintakyvyn edistäminen. Lihaksiston palautumista edistävät aktiiviset toimintamallit. Työterveyslaitos. ISBN 978-952-261-638-8 (nid.) ISBN 978-952-261-637-1 (PDF)

113038Loppuraportti_ISBN978-952-261-637-1.pdf (3102.9 kt)

Tiiv istelmä

113038-tiivistelma-Tiivistelmä.pdf (5.7 kt )

Koulutuspaketti
Pelastaja, huolla lihaksistoasi
113038-kalvoesitys-Koulutuspaketti_PEO_TSR.pdf (2573.6 kt )

Artikkelit
Mänttäri S, Tuomi P, Rissanen S, Rintamäki H, Lusa S, Oksa J. 2015. Pelastustyöntekijöiden toimintakyky kuumassa: lihaksiston väsymyksen ja palautumisen arviointi ja palautumista nopeuttavat menetelmät. Pelastustieto (erikoisnumero Palotutkimuksen päivät), s. 61-66.

Oksa J, Tuomi P, Kaukonen E, Viir R, Toivonen R, Lindholm H, Lusa S, Rintamäki H, Mänttäri S, Rissanen S. Pelastustyötä tekevien toimintakyvyn edistäminen. Pelastusopisto, D-sarja 5/2014, s. 58-59.

Pro gradu -tutkielmat
Nikkilä M. 2015. Aktiivisten palautumismenetelmien vaikutus lihaksiston palautumiseen raskaan työn jälkeen - hermostolliset vasteet. Pro gradu tutkielma, Oulun yliopisto, Biolääketieteen laitos.

Turska M-L. 2015. Pelastustyötä tekevien lihaksiston palautumisen edistäminen - voimantuotto ja lihassähköinen aktiivisuus. Pro gradu tutkielma, Oulun yliopisto, Biolääketieteen laitos.

Työsuojelurahaston Tiedon silta 2016, s. 24-26
Juttu: U rheilijan lihaskunto työn raskaan raatajalle

Firefighters Benefit from Physical Recovery Therapies

23.9.2016

A study in firefighters found that muscle recovery after strenuous muscular work can be enhanced by physical therapy methods. The most effective way of speeding up recovery was contrast water therapy, where muscles are alternately exposed to cold and warm water. The study was financially supported by the Finnish Work Environment Fund.

This study was a follow-up on previous research at the Finnish Institute of Occupational Health which had found that muscles can take up to 28 hours to recover after heavy muscular work in a hot environment.

Since persistent poor recovery from work-related exertion may jeopardise musculoskeletal health and increase the risk of accidents at work, the study sought to determine whether firefighters’ muscular recovery could be improved by simple pharmacological and physical interventions. Thirteen firefighters participated in the recovery evaluation.

In the laboratory part of the study, the subjects completed a 20-minute session of heavy tasks at a temperature of 35 ºC, wearing smoke-diving gear. The session was repeated on five separate occasions followed one of four recovery interventions or no intervention (control). The recovery interventions included intake of caffeine (total of 6 mg/kg divided into three 2 mg/kg doses), contrast water therapy (alternating 15 ºC and 38 ºC water baths for the forearm), cold water exposure (immersing the forearm in a 15 ºC water bath for 5 min) and a stretching protocol for wrist flexors and extensors. The intervention was applied at 15 min, 90 min and 150 min post exertion.

Muscular recovery was measured at 0 min, 30 min, 1 h, 2 h, 4 h, 22 h and 28 h post exertion, using the following methods: maximal and submaximal grip strength, neuromuscular function (transcranial magnetic stimulation [TMS] and electroneuromyography [ENMG]), muscular oxygen consumption (near-infrared spectroscopy [NIRS]) and muscle tissue structure (ultrasound and myotonometer).

The laboratory studies indicated that all the interventions tested had a muscle recovery-enhancing effect. Contrast water therapy proved to be the most effective method. Intake of caffeine also improved muscular recovery, but its undesirable side effects reduce its usefulness for routine application.

There was wide variation in the efficacy of the interventions among the study subjects. Individual firefighters would, therefore, need to find out the best recovery method for themselves.

A field study, where the same firefighters underwent a fire simulator exercise followed by either contrast water therapy or no recovery-enhancing method, corroborated the accelerating effect of contrast water therapy on muscular recovery.

Further research is required to determine whether the methods tested in this study are also usable on the body as a whole, not just individual muscle groups. By analogy to work in a hot environment, recovery from work involving exposure to cold should also be studied but is a completely uninvestigated topic so far.


Translated and edited by
Esko Meriluoto

Project-related materials can be found under the Materials tab.

Hanketiedot

  • HakijaTyöterveyslaitos
  • ToteuttajaTyöterveyslaitos
  • Lisätietoja
  • Juha Oksa
    030 474 6094
    juha.oksa@ttl.fi
    030 474 6110
  • Toteutusaika
  • 1.5.2013 - 31.8.2015
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 15.12.2015
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 15.4.2013
    160 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 332 500 euroa
  • Tulokset valmistuneet 15.9.2016

Aiheluokitus