115381 Tutkimus

Asiantuntijatyön työajat - yhteydet työhön ja hyvinvointiin

13.10.2015


Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa asiantuntijatyön työajoista ja palautumisesta. Erityisesti tavoitteena on tuottaa tietoa asiantuntijatyön työaikoihin vaikuttavista tekijöistä sekä näiden tekijöiden ja työajan yhteyksistä työntekijän hyvinvointiin ja palautumiseen.

Työaikatietojen keräämiseen käytetään Suomen Ekonomien yhdessä Ambientian kanssa kehittämää Aikani-älypuhelinsovellusta, jolla voidaan työntekijän suostumuksella koota tietoa työ- ja vapaa-ajasta vuorokauden aikana kohdentuen työntekijän itse ilmoittamiin eri toimintoihin sekä arvioihin työtehtävien ja -toimintojen tärkeydestä ja sujumisesta.

Lisäksi hankkeeseen osallistuville työntekijöille toteutetaan tarkemmat sähköiset kyselyt ajanseurantajakson alussa ja lopussa koskien mm. työhyvinvointia, johtamista, työn ja perheen yhteensovittamista, oman työn tavoitteita, koettua stressiä ja palautumiskeinoja.

Aineiston keruuta varten tutkimukseen kutsutaan osallistujiksi vapaaehtoisia Suomen Ekonomit työntekijäliiton jäsenistöstä yleensä sekä erityisesti työntekijöitä hankkeeseen osallistuvalta Oy IBM Finland Ab:lta.

Hankkeen tulokset valmistuvat loppuvuodesta 2017. Hankkeen tuloksista tiedotetaan ensin hankkeeseen osallistuville työntekijöille. Työterveyslaitoksen internet-sivuille tuotetaan tietoa asiantuntijatyön työaikojen kuormittavuudesta ja arvioinnista. Lisäksi hankkeesta laaditaan yleistajuinen julkaisu.

Hankkeen vastuuhenkilö
Annina Ropponen

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Asiantuntija, teetkö pitkää päivää? – Muista palautuminen ja kunnon unet

29.5.2018

Asiantuntijatyö on joustavaa, sillä työtä voidaan tehdä älylaittein myös työpaikan ulkopuolella. Joustavuus kuitenkin voi hämärtää työn ja vapaa-ajan rajan ja johtaa pitkiin työaikoihin, mikä voi heikentää palautumista ja lepoa.

Työterveyslaitos tutki Työsuojelurahaston tuella asiantuntijatyön työaikoja, palautumista ja hyvinvointia.

Tulosten perusteella asiantuntijat tekevät pienillä työpaikoilla enemmän ei korvattavaa työaikaa kuin suuremmilla työpaikoilla. Myös esimiesasema on yhteydessä pidempään työaikaan.

Työhön käytetty aika on yhteydessä koettuun unen laatuun ja vireyteen siten, että koettu huono unen laatu liittyy seuraavan päivän pidempään työaikaan. Pidempi työaika puolestaan ennustaa heikompaa unen laatua ja vireyttä seuraavana päivänä.

Olennaista onkin ymmärtää vapaa-ajan, palautumisen ja kunnon unien merkitys, jotta ei joudu voimavaroja syövään noidankehään.

Jatkuvasti tavoitettavissa

Kaksivuotisen tutkimukseen osallistuivat vapaaehtoiset Suomen Ekonomien jäsenet ja erään it-yrityksen työntekijät. Edellytyksenä oli, että osallistuja latasi puhelimeensa Ekonomien yhdessä Ambientan kanssa kehittämän Aikani-älypuhelinsovelluksen.

Varsinaisen aineiston muodostivat 154 henkilöä, jotka tallensivat ajankäyttöään vähintään neljä päivää ja jotka vastasivat myös kyselyyn.

Sovelluksella koottiin tietoa työstä, ei korvattavasta työstä, liikunnasta, vapaa-ajasta ja nukkumisesta. Lisäksi tietoa kerättiin työtehtävien ja -toimintojen koetusta tärkeydestä ja sujumisesta. Sovellukseen tallennettiin tietoa myös palautumisesta ja unesta.

Suurin osa – 79 prosenttia – asiantuntijoista kokee työnsä edellyttävän jatkuvaa tavoitettavissa oloa, ja 56 prosenttia pyrkii reagoimaan sähköposteihin heti.

Älypuhelimen käytön useus ja laajuus ovat yhteydessä pidempään työaikaan ja työhön, josta ei saada korvausta, sekä heikompaan hyvinvointiin.

Suurempi työn imu tai keskimäärin hyvä fiilis tai hyvä työn koettu merkitsevyys ovat yhteydessä parempaan hyvinvointiin ja myös lyhempään työaikaan. Myönteinen tekijä on myös mahdollisuus vaikuttaa työpäivän alkamis- ja loppumisaikoihin, mikä tukee parempaa hyvinvointia.

Tukea ja koulutusta ajanhallintaan

Tutkijat suosittelevat asiantuntijatyötä tekeville tukea ja koulutusta ajanhallintaan työpaikoilla osana työyhteisöjen toimintaa ja esimiestyötä.

Lisäksi työpaikoilla on hyvä sopia yhteisistä käytännöistä liittyen tavoitettavuuteen, tehtävien kiireellisyyteen ja ajankäytön tarkoituksenmukaisuuteen.

Työpaikoilla on hyvä keskustellen luoda yhteinen käsitys sekä toimintatapoja siitä, miten pitkiä työpäiviä tai työmatkojen rasituksia voidaan tasata. Työmatkojen aiheuttamasta rasituksesta elpymistä edesauttaa esimerkiksi etätyö, jolloin työmatkojen vaatima aika säästyy ja työntekoa voi rytmittää omien voimavarojen mukaisesti.

Rauhoittumisaikaa ennen yöunia

Olennaista on ymmärrys pitkien työpäivien ja heikomman unen laadun sekä vireyden yhteydestä. Ymmärryksen puuttuminen voi pahenevaan noidankehään ja voimavarojen ehtymiseen.

Tutkijat suosittelevat työskentelyn jaksottamista siten, että iltaisin jää vapaa-aikaa ja rauhoittumisaikaa ennen yöunia. Unelle on varattava riittävästi aikaa

 

 

 

Toimittaja
Leena Huovila

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Annina Ropponen, Barbara Bergbom, Mikko Härmä, Mikael Sallinen. 2018. Asiantuntijatyön työajat – yhteydet työhön ja hyvinvointiin. Työterveyslaitos.
ISBN 978-952-261-791-0 (nid.)
ISBN 978-952-261-790-3 (pdf)

 

Hanketiedot

  • HakijaTyöterveyslaitos
  • ToteuttajaTyöterveyslaitos
  • Lisätietoja
  • Annina Ropponen
    030 474 2012
    annina.ropponen@ttl.fi
  • Toteutusaika
  • 1.1.2016 - 13.4.2018
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 13.4.2018
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 6.10.2015
    47 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 73 713 euroa
  • Tulokset valmistuneet 8.5.2018

Aiheluokitus