Tillbaka

Organisaatioilla neljänlaista ikäpoliittista linjaa

Organisaatioilla neljänlaista ikäpoliittista linjaa

03.03.2011 Tiedote

Teollisuusalan yrityksissä tehtiin ikäpoliittinen käänne 2000-luvun taitteessa. Aikaisemmin yrityksissä suosittiin työttömyyseläkeputken käyttöä irtisanomistilanteissa, eikä työssä pitkään pysymiseen juuri kannustettu. Uhkaavan työvoimapulan, menetetyn hiljaisen tiedon, työttömyyseläkeputken kustannusten ja yleisen ilmapiiriin muutoksen vuoksi yrityksissä on pyritty työurien pidentämiseen ja välttämään varhaista työstä poistumista.

- Julkisella sektorilla henkilöstön korkea keski-ikä ja uhkaava työvoimapula ovat saaneet organisaatiot kaikkein selkeimmin kannustamaan työssä pitkään pysymiseen. Samaan aikaan rekrytoinnissa on kuitenkin suosittu nuoria, kertoo YTM Anna Pärnänen, jonka yhteiskuntapolitiikan väitöskirja "Organisaatioiden ikäpolitiikat: strategiat, instituutiot ja moraali" tarkastustilaisuus on 11.3.2011 Jyväskylän yliopistossa. 

Yksityisissä palvelualan yrityksissä, kuten tavaratalo- ja ravintolaketjussa, ikä on markkinatekijä henkilöstön iän ollessa osa palvelun tuottamista. Yrityksissä on harjoitettu jaottelua asiakaskunnan perusteella: nuoret tarjoilijat nuorille asiakkaille ja keski-ikäiset myyjät hieman vanhemmalle asiakaskunnalle.

Muutamissa yrityksissä on turvauduttu tilannekohtaiseen ja passiiviseen ikäpolitiikkaan. Työurien pidentämiseen ei ole tähdätty, ja työttömyysreittiä on käytetty tarvittaessa irtisanomisväylänä.

Töihin palkataan mieluiten nuoria

Organisaatioiden ikäpolitiikkoihin vaikuttavat etenkin taloudellinen tilanne, henkilöstön ikärakenne, varautuminen työvoimapulaan ja palveluissa myös asiakaskunnan ikärakenne. Pitkiä työuria tuetaan ja ikääntyneitä otetaan töihin, jos se on yrityksen kannalta strategisesti järkevää.

Yleistä nuorten suosimista rekrytoinnissa on perusteltu erityisesti vanhalla ikärakenteella. Ikäpolitiikat nivoutuvatkin osaksi organisaation muuta liiketoiminta- ja henkilöstöstrategiaa.

- Työnantajilla ei ollut erityisen kielteisiä asenteita ikääntyneitä kohtaan, vaan minkä ikäinen tahansa saattoi olla hyvä työntekijä. Nuorten palkkaamisen taustalla oli organisaatiotason syitä, kuten tarve siirtää tietotaitoa eteenpäin, toteaa Pärnänen.
Ikääntyneet työntekijät olivat kokeneet vain vähän ikäsyrjintää, eivätkä myöskään luottamushenkilöt nähneet sitä keskeisenä ongelmana.

- Ikäsyrjintä on pääosin työmarkkinoille tuloon ja sieltä poistumiseen liittyvä ilmiö, siis pikemminkin työmarkkina- kuin työoloilmiö, summaa Pärnänen.

Työttömyyseläke on suunnannut irtisanomaan ikääntyneitä

Työttömyyseläke ja niin sanottu työttömyyseläkeputki on ollut useissa organisaatioissa käytössä irtisanomistilanteissa. Työttömyysreitti on nähty perusteltuna väylänä vähentää henkilöstöä, sillä sen on katsottu takaavan irtisanotulle kohtalaisen toimeentulon.

- Työttömyysputkeen siirtyminen ja työnteon lopettaminen ennen vanhuuseläkeikää oli yhtäältä haluttua, toisaalta työn jättäminen oli myös vastentahtoista. Joissakin organisaatioissa oli varsin vahva sukupolvisopimus siitä, että vanhempien tuli luopua työpaikoistaan nuorempien eduksi, sanoo Pärnänen.

Tutkimusaineisto koostuu kymmenessä organisaatiossa vuosina 2000 ja 2001 viidellä paikkakunnalla Suomessa tehdyistä haastatteluista. Jokaisessa organisaatiossa haastateltiin henkilöstöpäällikköä, luottamushenkilöä ja kahta tai kolmea ikääntynyttä työntekijää.

Tutkimusta ovat rahoittaneet Työsuojelurahasto, Työn ja hyvinvoinnin tutkijakoulu ja Suomen Akatemian Ikääntymisen tutkimusohjelman kautta Kansaneläkelaitos.  

Lisätietoja
Anna Pärnänen, 0400 685 351, annaparnanen@gmail.com.
Tiedottaja Liisa Harjula, puh. (014) 260 1043, tiedotus@jyu.fi, josta saa väittelijän kuvan sähköisessä muodossa.

Anna Pärnänen kirjoitti ylioppilaaksi Kuopion Linnanpellon lukiosta vuonna 1993 ja valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2000. Hän on työskennellyt tutkimusassistenttina ja tutkijana Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella. Nykyään hän työskentelee tutkijana Tilastokeskuksessa.

Teos
on julkaistu Tilastokeskuksen tutkimuksia -sarjassa, Helsinki 2011. ISBN 978-952-244-284-0, ISSN 0355-2071. Teosta voi tilata Tilastokeskuksesta, myynti@tilastokeskus.fi tai myyntipalvelu, PL 2 C, 00022 Tilastokeskus, p. (09) 1734 2011.

Teos on sähköisenä . ISBN 978-952-244-7, ISSN 0355-2071.

Lähde
Jyväskylän yliopiston sivut

Tutkimus
Anna Pärnänen: Ikä, työ ja organisaatio -väitöskirjan loppuunsaattaminen
Työsuojelurahaston stipendi 109204.