Tillbaka

Turvallisuustyö ulottuu myös vapaa-aikaan

Turvallisuustyö ulottuu myös vapaa-aikaan

18.09.2014 Tiedote

Mitä jos työnantaja järjestäisi pyöräily- tai paloturvallisuuden teemapäivän? Tai työnantajalta saisi lainaksi turva- ja suojavälineitä kotiin tai mökille - esimerkiksi valjaita, jottei putoaisi katolta.

Firman johto jakaisi aamuhämärissä heijastimia töihin tuleville. Infotauluilla, sähköpostissa ja intranetissä muistutettaisiin ajankohtaisista turvallisuusasioista, kuten miten harrastaa laskettelua turvallisesti tai välttyä liukastumasta lenkillä. Työntekijöille sattuneita vapaa-ajan tapaturmia käytäisiin läpi - yksilönsuojaa kunnioittaen - ja pohdittaisiin, mitä niistä voi oppia.

Muun muassa tällaisia keinoja on otettu käyttöön edistyneimmissä yrityksissä, jotka ovat pystyneet panostamaan myös työntekijöiden vapaa-ajan turvallisuuteen.

Järjestelmällisiä toimintatapoja työntekijöiden kokonaisturvallisuuden edistämiseksi kehitti Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) vuosina 2012-2014. Tutkimuksesta vastasi TTY:n teollisuustalouden laitoksen turvallisuuden johtamisen ja suunnittelun yksiköstä professori Jouni Kivistö-Rahnasto, ja sen toteuttivat tutkijat Toni Hyytinen ja Sanna Anttila.

Tutkimukseen osallistui neljä caseyritystä: Neste Oil Oyj, Nokian Renkaat Oyj, Sandvik Mining and Construction Finland Oy ja Maintpartner Oy. Työsuojelurahasto toimi hankkeen päärahoittajana.

- Tutkimuksessa myös kokeiltiin erilaisia tapoja kerätä tietoa työntekijöille sattuvista vapaa-ajan tapaturmista. Tieto niiden määrästä ja laadusta on edistämistoimien lähtökohtana. Lisäksi tutkimuksen kokemusten perusteella laadittiin suositus, miten vapaa-ajan turvallisuutta kannattaa ryhtyä ottamaan mukaan turvallisuustyöhön, tutkija Toni Hyytinen kertoo.

Vapaa-ajan tapaturmista massiiviset kustannukset

Suomessa tapahtui vuonna 2009 noin 1,1 miljoonaa tapaturmaa, joista aiheutui fyysinen vamma. Kaikista tapaturmista noin 80 prosenttia sattuu vapaa-ajalla. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien määrä on 20 vuodessa kaksinkertaistunut.

- Työnantajalle ja työntekijälle ei ole väliä, missä tapaturma sattuu, koska haitat ovat samat: työntekijä on työkyvytön ja poissa työstä. Suuressa osassa yrityksiä juuri vapaa-ajan tapaturmat aiheuttavat enemmän poissaoloja ja kustannuksia kuin työtapaturmat, Toni Hyytinen huomauttaa.

Vaikka työnantaja ja työntekijät panostavat turvallisuustyöhön työpaikalla, tulokset saattavat valua hukkaan, kun tapaturmia sattuu vapaa-aikana.

- Kun yrityksen henkilöstön turvallisuuteen tavoitellaan kestävää muutosta, turvallisuustyön on ulotuttava kokonaisvaltaisesti myös vapaa-aikaan, Toni Hyytinen sanoo.

TTY tarttui teemaan jo vuosina 2010 - 2011: Työsuojelurahaston rahoittama hanke 110117 selvitti teollisuusyritysten turvallisuuden kehittämistä vapaa-ajan turvallisuutta edistämällä.

Tutkimuksen tulosten mukaan työturvallisuusasioissa edistyneissä yrityksissä sekä työnantajat että työntekijät suhtautuivat myönteisesti työnantajan mahdolliseen halukkuuteen parantaa vapaa-ajan turvallisuutta työturvallisuuden rinnalla. Myönteiset signaalit ja synkeät tapaturmatilastot ohjasivat tutkijoita jatkohankkeeseen.

Osuu oikeana ajankohtana

Neljästä kohdeyrityksestä kaksi, Neste Oil ja Sandvik, pääsi lähelle tavoitteena ollutta järjestelmällistä kokonaisturvallisuuden edistämistä.

Kahdessa muussa ei vielä hankkeen aikana päästy tavoitteeseen. Pitkänä hankeaikana nopeatempoisessa yritystoiminnassa saattaa tulla monia muutoksia - esimerkiksi yt-neuvotteluita -, jotka vaikeuttavat tällaisia asioita.

Ylipäätään järjestelmällinen kokonaisturvallisuuden kehittäminen ei sovellu kaikille yrityksille kaikkina ajankohtina:

- Vapaa-ajan turvallisuuden kehittäminen on vapaaehtoista toimintaa. Yritys tekee tällöin työntekijöiden turvallisuuden eteen enemmän kuin lainsäädäntö vaatii. Turvallisuusasioiden työpaikalla pitää olla tarpeeksi hyvällä tasolla ennen kuin resursseja kannattaa suunnata vapaa-ajan puolelle, Hyytinen tähdentää.

Toimintatapa soveltuu yrityksille, joissa on jo vahva työturvallisuuskulttuuri tai joiden toimialalla työtapaturmariskit ovat matalia ja henkilöstön tapaturmariskit painottuvat tavallistakin enemmän vapaa-aikaan. Myös sellaiset yritykset, joissa turvallisuustoiminta on jämähtänyttä, voivat saada uusia virikkeitä, kun vapaa-ajan turvallisuus otetaan mukaan.

Tietoa, tukea ja apuvälineitä, ei määräämistä

Vapaa-ajan turvallisuuden edistämisessä on muistettava, että työnantajalla ei ole oikeutta ohjata tai määrätä henkilöstönsä vapaa-ajan toimintaa. Edistämispyrkimykset eivät esimerkiksi saa sulkea pois joitain riskialttiina pidettyjä harrastuksia.

- Toiminta kannattaa aloittaa varmasti myönteisen vastaanoton saavilla toimilla, kuten ilmaisten turvatuotteiden jakamisella tai vapaa-ajan turvallisuuteen liittyvien palveluiden tarjoamisella, Hyytinen sanoo.

Esimerkiksi Neste Oil on muun muassa jakanut heijastimia ja panostanut polkupyöräturvallisuuteen tarjoamalla ilmaisia kuntotarkastuksia ja pikahuoltoa. Yritys on maksanut työn, työntekijä osat. Eräälläkin kerralla puoleen pyöristä piti vaihtaa jarrupalat, työsuojelupäällikkö Timo Karttunen kertoo.

Tutkimus sisälsi toimintatavan vaikutuksia luotaavan loppukyselyn työntekijöille. Pisimmälle päässeissä yrityksissä, Neste Oilissa ja Sandvikissa, liki 90 prosenttia vastanneista kertoi kiinnittävänsä nykyään enemmän huomiota vapaa-ajan turvallisuuteensa kuin ennen. Noin 75 prosenttia katsoi tietämyksensä vapaa-ajan riskeistä lisääntyneen hankeaikana.
Kaikkien neljän yrityksen työntekijöistä noin 90 prosenttia halusi yrityksen jatkavan ja kehittävän edelleen työtä vapaa-ajan turvallisuuden edistämiseksi, koska he uskovat sen tuottavan tulosta.

Lisätietoja
professori Jouni Kivistö-Rahnasto, 040 567 4676, jouni.kivisto-rahnasto@tut.fi
tutkija Toni Hyytinen, 040 849 0353, toni.hyytinen@tut.fi
tutkija Sanna Anttila, 040 849 0350, sanna.anttila@tut.fi

Tutkimukset
Tampereen teknillinen yliopisto, teollisuustalouden laitos, Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu tutkimus- ja kehityshankkeet:

Yritysten henkilöstön kokonaisturvallisuuden ja työhyvinvoinnin järjestelmällinen edistäminen. Tutkimus- ja kehityshanke.
www.tsr.fi > Hae numerolla 111287.

Teollisuusyritysten turvallisuuden kehittäminen vapaa-ajan turvallisuutta edistämällä. Tutkimus- ja kehityshanke.
www.tsr.fi > Hae numerolla 110117.

Loppuraportti
Anttila Sanna, Hyytinen Toni, Kivistö-Rahnasto Jouni. 2014. Yritysten henkilöstön kokonaisturvallisuuden ja työhyvinvoinnin järjestelmällinen edistäminen. Loppuraportti. Tampereen teknillinen yliopisto. Teollisuustalouden laitos. Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu. ISBN 978-952-15-3373-0
111287LoppuraporttiISBN978-952-15-3373-0.pdf (4862 kt)

Video TSR-kanavalla (18.9.2014)
Hyvä työturvallisuus tukee myös vapaa-aikaa

Tutkimus tutuksi -tapaaminen 19.9.2014
Hyvä työpaikka tukee turvallista vapaa-aikaa
Toni Hyytisen esitys Tutkimus tutuksi -tapaamisessa 19.9.2014.pdf (851.5 kt )

Juttu Tiedon sillassa 2013
Työturvaa myös kotiin, sivu 34
www.tiedonsilta.fi

Juttu Telma-lehdessä 3/2014 (18.9.2014)
Hyvä työpaikka tukee myös turvallista vapaa-aikaa, s. 58-59
http://verkkojulkaisu.viivamedia.fi/telma/2014/3