Hyvä yhteishenki ja vahva auttamisen kulttuuri turvaavat työtä teollisuudessa 

Teksti: Tarja Sinervo

Kuva: Anu Pynnönen

– Turvallisuuskriittisillä aloilla, kuten leikkaussaleissa tai lentokoneen ohjaamossa tiimityön merkitys turvallisuudelle on tunnistettu. Turvallisuuden tutkimuksessa lähtökohtana ovat usein riskit ja onnettomuudet eli asiaa lähestytään epäkohtien kautta. Halusimme Työterveyslaitoksella selvittää asioita positiivisen kautta. Lähdimme siitä, että normaalia toimintaa havainnoimalla voidaan kerätä hyviä käytäntöjä ja onnistumisen edellytyksiä. Halusimme myös luoda työkalun, jonka avulla työpaikoilla voisi tehdä ensimmäiset askeleet tiimityön turvallisuuden parantamiseksi, kertoo erityisasiantuntija Ilkka Asikainen Työterveyslaitokselta.  

Turvaa tiimistä! – Työryhmät turvallisuuden tekijöinä -hankkeen tutkimusaineisto kerättiin viidestä teollisuusyrityksestä. 370–1600 hengen yritykset toimivat prosessiteollisuudessa teollisuuden kunnossapidon sekä elintarvike-, puu-, paperi- ja tekstiiliteollisuudessa. Tutkijat viettivät useita viikkoja työntekijöiden mukana havainnointeja ylös kirjaten. Aineistoa kerättiin myös haastatteluin, kyselyin sekä tapaturma- ja vaaratilannetietoja analysoimalla. Hankkeeseen osallistui yhdeksän Työterveyslaitoksen asiantuntijaa. 

Tiimien jäsenten saumaton yhteistyö ja omintakeinen kommunikointi 

Toimiva ja oikea-aikainen kommunikointi on sujuvan ja turvallisen tiimityöskentelyn edellytys. Tutkijat havaitsivat, että pitkän yhteistyön tuloksena tiimeille kehittyy oma kielensä ja tapansa toimia. Tutuissa tiimeissä kommunikointi voi olla korostuneen tiivistä, tehtäväkeskeistä ja lyhyttä. Toiselle tiimiläiselle voidaan vastata yhdellä sanalla tai lyhyellä lauseella, jopa tietyn sävyinen murahdus osataan tulkita merkityksellisenä vihjeenä.  

Toimiva ja oikea-aikainen kommunikointi on sujuvan ja turvallisen tiimityöskentelyn edellytys

Meluisissa tehdashalleissa käytetään paljon myös sanatonta viestintää. Siihen tiimeillä on omia, vakiintuneita käsimerkkejä ja eleitä. Kun työtä on tehty yhdessä pitkään, aina ei niitäkään tarvita, kuten eräs tutkijan kenttäpäiväkirjamerkintä kuvaa: 

”Ihmettelin mielessäni, kun Visa hölläsi proppua, että eikö tuosta nyt tule öljyt pihalle. Ei mitään astiaa alla!?! Samalla hetkellä, kun proppu päästi pienen narskauksen, Oiva vippasi astian alle. Eli kun Visa oli hommassaan vaiheessa, jossa astiaa tarvittiin, Oiva oli lähes eleettömästi astian kanssa paikalla. Visa avasi proppua täysin luottaen siihen, että astia kyllä ilmestyy, kun sitä tarvitaan.”  

– Tiimin merkitys on työntekijöille todella suuri. ”Yhdessä näitä hommia tehdään”, tuumattiin monesti. Yhteishenki on tärkeää, tukee työssä viihtymistä ja on myös ylpeyden aihe. ”Tämän takia me ollaan hyviä ja pelataan hyvin yhteen” kuvasi käsitystä, että sujuvaa yhteistyötä pidettiin työn kannalta tehokkaana, kertoo Asikainen.  

– Työntekijät tunnistivat myös tutun, hyvin yhteen toimivan tiimin vaikutuksen turvallisuuteen. Vakiintuneiden tiimien tilannetta muuttavat loma-aikojen kausityöntekijät, kuten eräs työntekijä kuvaa: ”Näkisitte ihan erilaista tekemistä, jos tulisitte kesällä, kun on kesätyöntekijöitä. Silloin mulla pitäisi olla silmät selässäkin. Mutta nyt pystyy luottamaan, kun porukka on tuttua”, kertoo erityisasiantuntija Vuokko Puro. 

– Hyvää oli se, että tulokkaasta huolehditaan, jotta hän pysyy turvassa ja työt sujuvat. Tutkijoina saimme itsekin kokea, miten meitä varoitettiin, jos tilanne vaati erityistä valppautta, kertoo Asikainen. 

Turvallisuuden positiivinen itseään ruokkiva kehä 

Asikaisen mukaan suhtautuminen työn turvallisuuteen on mennyt valtavasti eteenpäin viime vuosikymmeninä. Työntekijöiden varusteissa ja käyttäytymisessä pyrkimys turvallisuuteen näkyi hyvin. 

– Työpaikan turvallisuusohjeiden mukaisia henkilönsuojaimia käytettiin lähes poikkeuksetta. Ohjeita noudatettiin pääsääntöisesti hyvin ja asioita ennakoitiin. Turvallisuudesta myös keskusteltiin mielellään. Kun joku oli tehnyt turvallisuutta parantavan oivalluksen, saatiin vaikkapa näkyvyyttä parantava lisäpeili trukkiin. Mahdollisista vaaran paikoista sanotaan ääneen, varoitetaan toista ja odotetaan myös vahvistusta annetulle viestille, Puro kertoo.  

Esimerkiksi tuotantolaitetta käynnistäessään toimeenpanija totesi kuuluvasti ääneen: ”Tela lähtee ryömintään”. Tähän kuului reagoida jonkinlaisella kuittauksella. Ympäriltä kuului välittömästi ”JOO” ja ”Menee kii, joo”. 

– Turvallinen työskentely on osa työtaitoa. Sen avulla vältetään ongelmatilanteita, joissa linjasto menee tukkoon tai tulee muita pulmia. Hyvää taitoa on pitää prosessi sujuvassa juoksussa ja työ hyvin hallittuna. Näin vältetään riskialttiit ongelmatilanteet, jossa jouduttaisiin esimerkiksi puhdistamaan linjastoa käsin tai työskentelemään hankalissa paikoissa. Työturvallisuudesta huolehtiminen on paljolti myös työn sujuvuudesta huolehtimista, pohtii Asikainen. 

”Turvallinen työskentely on osa työtaitoa. Sen avulla vältetään ongelmatilanteita, joissa linjasto menee tukkoon tai tulee muita pulmia.”

– Eräällä työpaikalla työn turvallisuutta oli lähdetty parantamaan kehittämällä koneiden suojausta siten, että teloilla liikkuvan tuotteen välittömään läheisyyteen ei enää päässyt, eikä tuotteita voinut enää tunnustella käsin. Alkuun ajatus tuntui työntekijöistä mahdottomalta. Yhdessä sitten huomattiin, että työtä pystyy tekemään uudella tavalla eikä haavereita satu. Turvallisuuden tuottama etu, keskeytymätön työ ja hankalien tilanteiden väheneminen, synnyttivät halua kehittää työtä vieläkin turvallisemmaksi pieniä yksityiskohtia myöten. Näin syntyi positiivinen, itseään ruokkiva kehä, kertoo Puro. 

Hiljaisen tiedon rikkaus ja riskit 

Tutkijoille oli yllättävää nähdä, miten paljon työ ja turvallisuudesta huolehtiminen nojautuvat työntekijöiden hiljaiseen tietoon.  

– Saman työn suorittamiseen voi olla monenlaisia käytäntöjä eri tiimien välillä, vaikka tehdään samaa työtä samoilla laitteilla. Jos työntekijä siirtyy toiseen tiimiin tuuraamaan, roolirajoitukset voivat olla erilaiset, kuten vaikka käytäntö siitä, saako koneenhoitajan apulaisena toimiessa koskea koneen hallintapaneeliin. Työpaikoilta puuttuu järjestelmällisiä käytäntöjä siihen, miten hyvät, ajan saatossa syntyneet toimivammat ja turvallisemmat työtavat levitettäisiin muillekin, Puro sanoo. 

– Tieto, joka ihmiselle kumuloituu, kun hän tekee 30 vuotta samaa työtä, sisältää monia tasoja ja syvyyttä. Tarvitaan paljon kokemusta ja osaamista, että erottaa vaikkapa erilaisia ääniä ja värinöitä, jotka liittyvät jonkin tuotantolinjan laatuongelmien syntyyn. Kaikki työssä tarvittavat tieto ei ole kirjattuna ohjekirjaan. Kuten eräs haastateltu totesi, siitä syntyisi aika paksu opus, kertoo Asikainen. 

– Tiimit tunnistivat hyvin sen, miten suuri merkitys hyvin toisensa tuntevalla porukalla on työn turvallisuudelle. Siksi huolta aiheuttaa se, jos tiimejä lähdetään muuttamaan. Jos porukkaan tulee uusia jäseniä tai muita muutoksia, pitää ne tehdä harkiten ja hallitusti. Tiimiyttäminen vaatii aikaa ja muutosvaihe tiimin kokoonpanossa on turvallisuuskriittinen vaihe. Silloin mitään ei saa olettaa, vaan kaikesta pitää puhua enemmän ääneen, toteaa Puro. 

”Tiimit tunnistivat hyvin sen, miten suuri merkitys hyvin toisensa tuntevalla porukalla on työn turvallisuudelle.”

– Kun vanha kokenut tekijä lähtee tiimistä, se laittaa koetukselle tiimin hyvät yhdessä tekemisen tavat. Murrostilanteessa on tärkeä kiinnittää huomiota siihen, että hyvä yhdessä tekeminen jatkuu. Tässä auttavat vähän pidemmät perehtymisajat ja huomion kiinnittäminen siihen, miten turvallinen ja sujuva yhteistyö lähtee etenemään, lisää Asikainen.  

– Oli ilahduttavaa nähdä, kun jotain harvinaista työvaihetta tehtiin. Sitä mentiin koko tiimin voimin katsomaan. Se oli tiimin itsensä luoma käytäntö, jossa tärkeää hiljaista tietoa siirtyy, Puro kertoo. 

Itseohjautuvuus ja johtaminen  

– Tiimit pyörittävät operatiivista arkea varsin itsenäisesti ja itseohjautuen. Vanha ajatus, jonka mukaan tiimillä on työnjohtaja, on korvautunut sillä, että tiimit ratkovat itse aika monisyisiä ongelmia tuotannon ohjauksessa ja laadunvarmistuksessa. Tämä korostuu etenkin iltavuorossa, kun toimihenkilöitä ei ole paikalla. Itseohjautuvuus ei saisi kuitenkaan mennä liiallisuuteen, vaan johdon tuen tulisi olla saatavilla ja yhteistyön heidän kanssaan riittävän tiivistä, kertoo Asikainen. 

– Pahimmillaan itseohjautuvuuden lisääntyminen näkyy niin, että turvallisuudesta huolehtiminen jää tiimien vastuulle. Puutteellinen tuki johdolta voi jättää tiimin yksin vaikean tilanteen kanssa. Kun tarvitaan resursseja, rahaa tai muutoksia aikatauluun, niin työntekijöiden mahdollisuudet ovat aika rajalliset. Turvallisuudesta huolehtimista ei voi jättää yksittäisen tiimin vastuulle. Tiimillä pitää olla varmuus työnantajan tuesta etenkin hankalissa tilanteissa, kuten silloin, kun pitää valita työaikataulussa pysymisen ja turvallisuuden välillä, sanoo Puro.  

”Eräs tiimi oli ylpeä siitä, että tehtaan johtaja kävi työntekijöiden luona kahvilla. Johdon hyvä tuntuma ja ymmärrys työn arjesta on tiimeille tärkeää. Jotta työtä voidaan kehittää, se pitää tuntea hyvin.”

– Eräs tiimi oli ylpeä siitä, että tehtaan johtaja kävi työntekijöiden luona kahvilla. Johdon hyvä tuntuma ja ymmärrys työn arjesta on tiimeille tärkeää. Jotta työtä voidaan kehittää, se pitää tuntea hyvin. Mitä enemmän saadaan tiimejä otettua mukaan uusien käytäntöjen suunnitteluun, sen toimivampia ratkaisuja saadaan, Puro uskoo. 

Turvallisuutta tarkastellaan liiaksi yksilön kautta 

Teollisuustyön turvallisuutta lähestytään harvoin tiimityön näkökulmasta. – Kun analysoimme turvallisuushavaintoja ja tapaturmatutkintaraportteja, ilmeni, että ryhmätason tekijöitä ei käydä systemaattisesti läpi työpaikoilla. Huomio kiinnitetään yksilöön huomioimatta esimerkiksi ryhmän jaettua tilannekuvaa, roolitusta tai kommunikaatiota tilanteessa, vaikka niillä on suuri vaikutus. Samoin esimerkiksi riskien arvioinnissa käsitellään melua usein vain kuulolle haitallisena tekijänä, jolta suojaudutaan kuulonsuojaimin. Mutta ei tunnisteta, miten melu vaikuttaa tiimin yhteistyöhön ja mahdollisuuteen työskennellä sujuvasti keskenään, Puro kertoo.  

– Teollisuustyössä on tilanteita, jotka vaativat yhteistyötä ollakseen turvallisia. Esimerkiksi kunnossapitotoimissa, kun linjastolle menee työskentelemään tiimin ulkopuolinen porukka, kaikkien on tärkeää tietää, mitä tapahtuu – ettei vaan kukaan käynnistä vahingossa koneita. Sellaisiin työn vaiheisiin, joissa turvallisuus riippuu hyvästä ja laadukkaasta yhteistyöstä, olisi luotava turvallisen tekemisen edellytykset, Asikainen sanoo.  

Tutkimuksen tuloksena syntyi Turvaa tiimistä! -verkkopalvelu, jossa on konkreettisia välineitä työturvallisuuden parantamiseen tiimityön näkökulmasta. Turvaa tiimistä! -keskustelumalli soveltuu tiimityöskentelyn kehittämiseen etenkin teollisuuden työpaikoilla. Sen yhdeksän teemakorttia johdattavat aiheeseen ja sisältävät valmiit keskustelurungot keskustelun virittämiseen tiimeissä. 

Tiimien turvallisuuden kannalta olennaisia teemoja työpaikoilla: 

1. Yhteinen tilannekuva ja kommunikointi tiimin sisällä ja eri tiimien välillä. 
2. Tiimin roolitus käytännössä ja toiminta päätöksentekotilanteissa. 
3. Tiimin ilmapiiri ja psykologinen turvallisuus sekä hiljaisen tiedon hyödyntäminen. 
4. Turvallisuutta edistävät tai tukevat yhteiset käytännöt.