102194 Stipendi

Jatkuvaan parantamiseen kehittyminen - tapausesimerkkinä 3 sahaa -lisensiaattityö

Tausta: Tutkimuksen aineisto on kerätty Työministeriön Työelämän kehittämisohjelmaan kuuluvassa hankkeessa 'Oppiva ja yhteistoiminnallinen sahaprosessi - sahojen kehittämisverkosto', jossa kehitettiin sahojen toimintamalleja. Sahoilla ilmaistiin tarve kehittyä 'toimintaansa jatkuvasti parantaviksi organisaatioiksi', joissa kehittämistehtävä on jaettu henkilöstön kesken. Sahoilla etsitään kehittämisen organisointitapoja, henkilöstön rooleja kehittämisessä sekä menetelmiä ja työvälineitä. Tavoitteet: Työssä syvennetään ymmärrystä jatkuvasta parantamisesta prosessina, toiminnan orientaationa ja organisaatiomalliin liittyvänä kokonaisuutena sekä pohditaan parantamismenetelmien heikkouksia ja vahvuuksia. Työssä kehitetään teorian ja käytännön kokemusten pohjalta jatkuvan parantamisen mallia, jonka tuella sahat voivat arvioida ja kehittää omia jatkuvan parantamisen toimintatapojaan ja menetelmiään. Menetelmät: Aineisto on kerätty em. toimintatutkimushankkeessa ja koostuu haastatteluista, kyselyistä, muistioista, sahojen dokumenteista ja kenttämuistiinpanoista (mm. sähköpostit, puhelinkeskustelu- ja havainnointimuistiinpanot). Aikataulu: Tutkimus valmistuu vuoden 2002 loppuun mennessä.

Hankkeen vastuuhenkilö
Arja Ala-Laurinaho

23.6.2003

Lisensiaatintutkimus syntyi osana Oppiva ja yhteistoiminnallinen sahaprosessi – sahojen kehittämisverkosto -hanketta, jossa verkostona toimivat Vapo Timber Oy:n, Stora Enso Timber Oy:n ja Aureskoski Oy:n sahat, Teknillisen korkeakoulun työpsykologian ja johtamisen laboratorio ja puutekniikan laboratorio sekä Kansallinen työelämän kehittämisohjelma.



Tutkimuksessa selvitettiin organisaation toimintamallin ja jatkuvan parantamisen yhteyksiä. Konkreettisena tavoitteena oli tutkimukseen osallistuneiden kolmen sahan toimintamallien ja jatkuvan parantamisen käytäntöjen kehittäminen.



Tutkimuksessa muodostettiin teorian ja sahojen kehittämishankkeiden perusteella yhteistoimintaan perustuvan jatkuvan parantamisen mallia sekä pohdittiin erityisesti kommunikatiivisen, käsitteellisesti matalan ja ryhmiin perustuvan toimintamallin luomia mahdollisuuksia jatkuvalle parantamiselle.



Tutkimuksen lähestymistapana oli kommunikatiivinen toimintatutkimus. Kehittämismenetelmät perustuivat henkilöstön osallistumiseen ja tarkoittavat erilaisten ryhmien käyttämistä kehittämisen suunnittelijoina, toteuttajina ja arvioijina. Tiedonkeruumenetelmiä olivat haastattelut ja kyselyt. Tutkimuksessa haastattelu-, kysely- ja prosessiaineistoa tulkittiin toimintamalli-, rooli-, jatkuva parantaminen – sekä yhteistoiminta ja keskustelu -käsitteiden avulla.



Tutkimuksessa kuvataan kolmen sahan toimintamallit, jatkuvan parantamisen tilanne, kehittämisprosessit ja kehittämisen tulokset. Yhdellä sahoista oli hierarkkinen, funktionaalinen toimintamalli, kahdella sahalla itseohjautuviin ryhmiin perustuva malli.



Sahoilla jatkuvan parantamisen menetelmiä olivat aloitejärjestelmä, kehitysehdotuslaput, jake-palaverit ja tiimipalaverit. Jatkuva parantaminen kohdistui kaikilla sahoilla lähinnä teknisiin yksityiskohtiin, yhdellä sahalla myös laajempiin kokonaisuuksiin. Hankkeessa kehitettiin toisaalta toimintamallia, jossa henkilöstön aktiivinen rooli voi toteutua niin päivittäisessä tuotantotoiminnassa kuin kehittämisessä. Toisaalta kehitettiin yhteistoimintaan perustuvia jatkuvan parantamisen menetelmiä sekä koko parantamisen prosessin hallintaa.



Tutkimuksen aineisto tukee oletusta toimintamallin ja jatkuvan parantamisen yhteyksistä: sahojen erilaiset toimintamallit heijastuivat sekä jatkuvalle parantamiselle asetettuihin toiveisiin ja odotuksiin että käytännön toteutukseen ja tuloksiin. Johtamisjärjestelmä, organisaation rakenne ja henkilöiden roolit, osaaminen sekä tiedon jakamisen ja käsittelyn järjestelmät vaikuttavat siihen, millaiseksi jatkuva parantaminen muodostuu.



Yhteistoimintaan perustuvassa jatkuvassa parantamisessa henkilöstö tutkii ja arvioi prosesseja ja omaa toimintaansa tavoitteisiin ja mittareihin perustuen. Parantamistyössä tietoa ja osaamista yhdistetään yli hierarkian ja prosessin rajojen.



Parantamisen piirissä on koko organisaatio oman työn ympäristöstä aina organisaation kattaviin tuotanto-, tieto-, suunnittelu- ja kehitysprosesseihin.



Kohteena ovat teknisten asioiden lisäksi työmenetelmät, ohjaus, toimintatavat ja muut laajat ja monitahoiset asiat. Tällaista parantamista tukee kommunikatiivinen ja käsitteellisesti matala organisaatio, jossa keskeisiä piirteitä ovat keskustelujen avulla luotu kokonaisnäkemys ja yhteisymmärrys tavoitteista ja organisaation tilanteesta, yhteinen jaettu tieto, osallisuus organisaation prosesseissa ja keskusteluissa sekä tarkoituksenmukainen organisoituminen kunkin osaamisen mukaan.



Jatkuva parantaminen ei ole menetelmä, joka otetaan käyttöön, vaan organisaatiomalliin liittyvä kokonaisuus ja yrityksessä vallitseva ajattelutapa ja suhtautuminen organisaation prosesseihin, työn tekemiseen ja työympäristöön. Jatkuvaan parantamiseen kehitytään sekä toimintamallia kehittämällä että jatkuvan parantamisen järjestelmiä, menetelmiä ja työvälineitä kehittämällä.



Lisensiaatintutkimuksen tuloksia hyödynnetään tutkimushankkeen sahoilla, ja tuloksista on kerrottu myös muille Sahaverkoston sahoille.

Toimittaja
Leena Huovila

Hanketiedot

  • HakijaAla-Laurinaho Arja
  • Lisätietoja
  • Arja Ala-Laurinaho
    050 336 4906
  • Toteutusaika
  • 1.6.2002 - 31.12.2002
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 23.5.2002
    3 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 3 000 euroa
  • Tulokset valmistuneet 3.6.2003

Aiheluokitus