103485 Stipendi

Työnohjaus johtamisen kehittämisen menetelmänä tietointensiivisissä organisaatioissa -väitöskirja

10.11.2003

Väitöskirjatutkimus käsittelee työnohjausta johtamisen kehittämisen menetelmänä suomalaisissa tietointensiivisissä organisaatioissa. Tutkimuksen taustalla on ICT-alan voimakkaan kasvun ja sen jälkeisen heikentyneen talouden luomat vaatimukset tietointensiivisten organisaatioiden henkilöstölle. Esimiesten kohtaamia vaatimuksia ovat mm. vuorovaikutuksen kehittäminen, työtyytyväisyyden ja jaksamisen ylläpitäminen sekä jatkuva oppiminen. Tutkimuksessa tarkastellaan esimiesten ihmistenjohtamis-taitojen kehittymistä kokemuksellisen oppimisen näkökulmasta. Tämä tapahtuu tarkastelemalla ohjattavina olleiden 12 esimiehen oppimiskokemuksia työnohjaus-prosessistaan. Tutkimuksen tavoitteena on täten saada merkittävää uutta tietoa esimiesten voimavarojen kehittämisestä toimialalla uuden työnohjausmenetelmän avulla. Työnohjausta on perinteisesti käytetty muilla toimialoilla, mm. sosiaali- ja terveydenhuollossa, joista se vasta viime aikoina on levinnyt esimiestyön kehittämisen menetelmäksi ICT-alalle. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää myös työnohjauksen mahdollisuuksia ja rajoituksia toimia johtamisen kehittämisen menetelmänä ICT-alalla. Tutkimuksen nykyinen toimintasuunnitelma on laadittu vuosiksi 2003-2005. Tänä aikana väitöskirja pyritään saamaan käsikirjoitusvaiheeseen. Tutkimustulosten keskeisin soveltajaryhmä on ICT-alan turbulentissa työympäristössä työskentelevät esimiehet, joiden voimavarojen tukemiseksi työnohjausmenetelmän käyttö mahdollistaa suuren käytännön hyödyn.

Hankkeen vastuuhenkilö
Tarja Vanne

Aineistoa Materials-välilehdellä.

TYÖNOHJAUS OSOITTAUTUI TOIMIVAKSI ICT-ALALLA

17.6.2005

Kahdessa ICT-alan organisaatiossa toteutetut esimiesten työnohjausprosessit osoittavat, että työnohjausmenetelmä soveltuu johtamisen kehittämisen ja kokemuksellisen oppimisen menetelmäksi myös tietointensiivisissä yrityksissä. Työnohjaukseen osallistuneet esimiehet raportoivat oppineensa sekä omista että toistensa kokemuksista ja kehittyneensä esimiehinä. Tällaisia tuloksia sai Tarja Vanne väitöstutkimuksessaan, joka on edennyt käsikirjoitusvaiheeseen Työsuojelurahaston myöntämän stipendin turvin.

ICT-alalla (Information and Communications Technology, tieto- ja viestintätekniikka) on tapahtunut viime vuosina suuria muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet sekä tietointensiivisten yritysten työtapoihin että henkilöstöjohtamiseen. Esimiehillä on kasvava tarve kehittää työtään ja toimintatapojaan sekä saada tähän tukea, jotta he selviäisivät työnsä haasteista.

Tarja Vanne tarkastelee väitöstutkimuksessaan esimiestyön kehittämistä ICT-alalla. Kehittämismenetelmänä hän käyttää toimialalla vielä tuntematonta esimiestyön työnohjausta. Työnohjauksen Vanne määrittelee tutkimuksessa säännölliseksi ja kokemukselliseen oppimiseen pohjaavaksi esimiesten vuorovaikutusprosessiksi, jonka tavoitteena on tukea esimiesten ammatillista kehittymistä ja työssä jaksamista.

Tutkimuksen näkökulma on uusi, koska työnohjausta on totuttu käyttämään lähinnä kirkon, opetustoimen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla. Viime vuosina työnohjaus on levinnyt esimiestyön menetelmäksi ja aivan viime aikoina tietointensiivisiin organisaatioihin.

Tutkimus on laadullinen, kahden tapauksen tapaustutkimus, jonka Tarja Vanne toteutti toimintatutkimuksena vuosina 2001–2004. Tutkimus liittyy Tampereen yliopiston Tietotyön muuttuvat työkulttuurit ja yritysten strategiat -nimiseen hankkeeseen. Hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin Prosessi-intensiivinen esimiestyön kehittämisohjelma. Ohjelma koostui molemmissa organisaatioissa sekä valmennuspäivistä että työnohjausprosesseista. Työnohjausprosesseihin osallistui kaikkiaan 12 esimiestä kahdesta eteläsuomalaisesta tietointensiivisestä organisaatiosta. Vanne, joka on koulutettu työnohjaaja, toimi työnohjausprosessien organisoijana ja vetäjänä.

Tarja Vanne keräsi tutkimusaineiston työnohjausistuntojen nauhoituksista, teemahaastatteluista ja kyselylomakkeiden vastauksista. Pääosin kvalitatiivisiin kyselyihin sisältyi pieni kvantitatiivinen osio. Sen avulla Vanne kartoitti esimiesten kokeman työstressin ja työtyytyväisyyden muuttumista prosessien aikana. Aineistonkeruumenetelminä hän käytti lisäksi oppimispäiväkirjoja, havainnointitaulukoita, kolmea eri testiä ja päiväkirjamerkintöjä.

Tutkimuksensa teoreettisen perustan Vanne rakentaa kokemukselliseen oppimiseen ja organisaatioiden oppimiseen pohjautuville teorioille. Hän tarkastelee esimiesten ihmistenjohtamistaitoja, niiden kehittymistä sekä kokemuksellista oppimista työnohjausmenetelmän avulla. Esimiehet arvioivat, miten työnohjausprosessien tavoitteet saavutettiin ja mitä prosessien aikana opittiin.

Alustavien tulosten mukaan molemmat esimiesryhmät (tapaukset A ja B) ovat tyytyväisiä työnohjausprosesseihinsa. Esimiehet ovat oppineet monia kehittämisalueisiinsa liittyviä asioita sekä omista että toistensa kokemuksista. He ovat kehittyneet esimiehinä ja hyötyneet yhteisestä reflektoinnista ja ajatusten jakamisesta.

ICT-alalla järjestetyt työnohjausprosessit osoittautuivat onnistuneiksi kokemuksellisen oppimisen prosesseiksi. Esimiesten ryhmätyönohjaus kehittää esimiestyötä tehokkaasti tutkituissa tietointensiivisissä organisaatioissa. Tarja Vanteen mukaan vaikuttaa siltä, että mitä enemmän työnohjausta järjestetään, sitä enemmän tietointensiivisissä organisaatioissa näyttää olevan, ainakin omien arvioidensa perusteella, tyytyväisiä osaamisen johtamisen esimiehiä, ”knowledge leadereita”.

Alustavia tutkimustuloksia esitellään muun muassa artikkelissa Ruohonen M., ym. (2004): Tietoyritysten muuttuvat työkulttuurit sekä psykologian sivuaineen tutkielmassa Vanne T. (2004): Henkisesti kasvattava kokemus? Arvioiva tapaustutkimus esimiestyön ryhmätyönohjauksesta kokemuksellisen oppimisen prosessina ICT-alalla.

Toimittaja
Liisa Strann

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Hanketiedot

  • HakijaVanne Tarja
  • Lisätietoja
  • Tarja Vanne
    (03) 215 7661
  • Toteutusaika
  • 1.3.2004 - 1.3.2005
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 10.11.2003
    13 600 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 30 510 euroa
  • Tulokset valmistuneet 1.3.2005

Aiheluokitus