108300 Tutkimus

Maahanmuuttajataustaisen terveydenhuoltohenkilöstön liikkuvuus, integroituminen ja työhyvinvointi Suomessa

Maahanmuuttajataustaisen terveydenhuoltohenkilöstön liikkuvuus, integroituminen ja työhyvinvointi Suomessa

8.12.2008

Työvoimapula on kriisiyttänyt terveydenhuoltoa ja tilanteeseen on pyritty vastaamaan rekrytoimalla henkilöstöä Suomen ulkopuolelta ja maahanmuuttajataustaisten terveydenhuoltoalan ammattilaisten määrä Suomessa on kasvanut viime vuosina.

Hankkeessa selvitetään maahanmuuttajataustaisten terveydenhuollon ammattilaisten sijoittumista Suomen työelämään, heidän työhyvinvointiaan ja sitä selittäviä yksilöllisiä, työhön ja organisaation liittyviä tekijöitä. Lisäksi tutkitaan heidän integroitumistaan suomalaiseen työyhteisöön yksilön, ryhmän ja organisaation näkökulmasta.

Terveydenhuollon henkilöstörekisterissä oleville ulkomaalaisille henkilöille (otos N ~ 2000) lähetetään työelämää käsittelevä postikysely. Lisäksi kerätään aineistoa haastattelemalla terveydenhuollon maahanmuuttajatyöntekijöitä, heidän suomalaisia työtovereitaan ja organisaation johtoa heidän kokemuksistaan monikultttuurisessa työyhteisössä toimimisesta.

Tutkimustuloksia ja tunnistettuja hyviä kotouttamiskäytäntöjä voidaan käyttää monikulttuuristen terveydenhuollon työyhteisöjen sekä maahanmuuttajataustaisen henkilöstön rekrytointi- ja kotouttamismallien kehittämiseen.

Hankkeen vetäjänä toimii Anna-Mari Aalto (THL) ja hankkeen toteuttamiseen osallistuvat THL:stä Marko Elovainio, Tarja Heponiemi, Hannamari Kuusio ja Timo Sinervo. Tulokset julkaistaan kansainvälisissä ja kotimaisissa tieteellisissä julkaisuissa sekä loppuraportissa.

Hankkeen vastuuhenkilö
Anna-Mari Aalto

Maahanmuuttajataustaisen terveysväen taidot tulisi hyödyntää

16.10.2013

Suomeen tulleiden lääkärien ja hoitajien ammattitaitoa ja työmotivaatiota pitäisi hyödyntää nykyistä paremmin. Hyvä keino on tukea heidän ammatinharjoittamisluvan saamistaan ja työllistymistään, kun terveydenhuollossa uhkaa työvoimapula. Tällaisia päätelmiä tekivät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkijat laajassa tutkimuksessa, jota Työsuojelurahasto rahoitti.

Tieto pätevöitymisprosessista, siihen liittyvistä koulutuksista ja harjoitteluista tulisi koota aiempaa kattavammin Valviran (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto) sivustoille eri kielillä. Lisäksi tietoa tulisi jakaa esimerkiksi työvoimaviranomaisille. Viranomaisten vastuita tiedotuksesta ja koulutuksesta tulisi selkiyttää.

Tällaisia menettelytapoja THL hahmotteli, kun tavoite on kehittää monikulttuurisia työyhteisöjä yksilön, ryhmän ja organisaation näkökulmista.

Tarvitaan kursseja ammattikielestä

THL:n tutkijat suosittavat, että ulkomaalaistaustaisille terveydenhuollon ammattilaisille järjestettäisiin erityisesti terveydenhuollon ammattikieleen keskittyviä kielikursseja kurssilaisten lähtötason mukaisesti.

Terveydenhuollon organisaatioiden työhönotossa tulisi kiinnittää huomioita hakijan kielitaitoon, jotta kielitaidon varmistus ei jäisi lähiesimiehille. Työnantajan järjestämää kielikoulutusta voisi käyttää rekrytointivalttina.

Henkilöstöstrategioissa olisi tärkeää linjata rekrytointiperiaatteet ja varmistaa riittävä kielitaito. Johtamiskoulutuksessa ja työyhteisöjen kehittämisessä tulisi hyödyntää myös monikulttuurisuuskoulutuksen menetelmiä.

Perehdytys ja työolot keskiöön

THL esittää niin ikään, että ulkomaalaistaustaisten terveydenhuoltotyöhön perehdytykseen satsattaisiin. Perehdytyksessä voi soveltaa esimerkiksi mentorointeja, joilla tuetaan myös suomalaisten nuorten lääkäreiden ammatillista kehittymistä.

Lisäksi ulkomaalaistaustaisten lääkärien mahdollisuuksia vaikuttaa esimerkiksi omiin työaikoihin, työtapoihin, urasuunnitteluun ja koulutukseen tulisi tukea.

Samalla pitää huolehtia, että kantasuomalaiset työtoverit eivät kuormitu, kun joutuvat oman työnsä ohella ohjaamaan ulkomaalaistaustaisia.

Erityisesti perusterveydenhuollossa työoloihin tulee kiinnittää huomiota, jotta henkilöstön kuormitus pysyy kohtuullisena ja suomalainen terveydenhuolto vetovoimaisena kaikille ammattilaisille. Työoloihin voi vaikuttaa esimerkiksi kehittämällä johtamista ja ammattiryhmien työnjakoa.

Maahanmuuttajat sijoittuvat yleisesti työmarkkinoilla raskaisiin ja vähän arvostettuihin töihin, joissa terveysriskit ovat suuret. Myös terveydenhuollossa maahanmuuttajahenkilöstö voi valikoitua niille sektoreille ja työpaikoille, joissa työvoimapula on suurin ja siten työ kuormittaa erityisen paljon.

Hoitoalan työntekijät muuttavat maata melko usein, joten on tärkeää tunnistaa mekanismeja, joilla maahanmuuttajaväestö jaksaisi paremmin työssään.

Joka 13. Suomen lääkäri ulkomailta

Hankkeen alussa tutkijat selvittivät Valviran rekisteristä ja työssäkäyntitilastosta ulkomaalaistaustaisten lääkärien ja hoitajien määriä ja työllistymistä Suomessa sekä lähtömaata.

Suomessa ammatinharjoittamisluvan saaneista ulkomaalaistaustaisista lääkäreistä 549 ja hoitajista 515 vastasi kyselyyn. Vertailuaineistoina käytettiin 4 759 kantasuomalaisen lääkärin vastauksia Lääkäriliiton ja THL:n Lääkärien työ ja terveys 2012 -kyselystä sekä tässä hankkeessa kerättyä tuhannen kantasuomalaisen hoitajan kyselyaineistoa. Lisäksi haastateltiin ulkomaalaistaustaisista 12:ta lääkäriä ja 15:tä hoitajaa sekä ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden esimiehinä viittä ylilääkäriä ja viittä osastonhoitajaa.

Vuoden 2010 lopulla Suomessa toimivista lääkäreistä 7,6 ja hoitajista 2,7 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia. Valtaosa heistä oli tullut Suomeen Virosta tai Venäjältä.

Ammattiluvan saanti takkuaa

Hoitajista kolme neljästä oli saanut oleskeluluvan perhesyiden vuoksi. Lääkäreistä noin puolet oli saanut oleskeluluvan perhesyistä, toinen puolisko työn perusteella. Noin puolet kaikista vastaajista oli hankkinut Suomen kansalaisuuden.

Erityisesti EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta tulevat terveydenhuollon ammattilaiset pitivät ammatinharjoittamisluvan saantia ja pätevöitymisprosesseja hankalina.

Tietoa prosessin menettelytavoista saa viranomaisilta huonosti. Kuitenkin työnantajalle on tärkeää, että lupaprosessiin luotettaisiin. Tutkijat toivovatkin toimilupien tarkastamiseen selviä käytäntöjä.

Ulkomaalaistaustaisilla osin muita heikommat työolot

Ulkomaalaistaustaiset lääkärit ja hoitajat näyttävät toimivan kantasuomalaisia useammin perusterveydenhuollossa ja vanhustenhuollossa.

Ulkomaalaistaustaiset ammattilaiset olivat kantasuomalaisia harvemmin vakinaisessa työsuhteessa tai esimiesasemassa; lääkäreillä oli enemmän päivystämistä ja hoitajilla enemmän vuorotyötä.
Tarjotun kielikoulutuksen ulkomaalaistaustaiset lääkärit ja hoitajat mielsivät usein riittämättömäksi. He toivoivat, että kielikurssit olisi paremmin räätälöity terveysammattilaisille.

Ulkomaalaistaustaisista lääkäreistä ja hoitajista noin puolet koki työssään voivansa yhdistää sekä oman että suomalaisen kulttuurin toimintatapoja. Suomalaisen terveyskeskus- ja hoitotyön piirteinä ulkomaalaistaustaiset haastateltavat pitivät laaja-alaisuutta. Heistä lääkärit pitivät suomalaista terveydenhuoltoa tehokkaana, mutta arvostelivat potilaan hoitoon pääsyä.

Joka neljäs hoitaja koki syrjintää

Ulkomaalaistaustaisilla oli työyhteisöstä pääosin myönteisiä kokemuksia. Esimiehet ovat tärkeitä sosiaalisen tuen antajia erityisesti ulkomaalaistaustaisille hoitajille.

Ulkomaalaistaustaisista hoitajista joka neljäs oli kokenut syrjintää ja epäasiallista kohtelua joko työtovereilta tai hoitajilta. Vastaavasti ulkomailta tulleista lääkäreistä noin viidennes tunsi, että potilaat olivat käyttäytyneet huonosti.

Ulkomaalaistaustaiset lääkärit ja hoitajat pitivät organisaation johtamiskäytäntöjä oikeudenmukaisempina kuin suomalaiset kollegansa.

Kantasuomalainen hoitaja rasittuu herkemmin kuin uussuomalainen

Ulkomaalaistaustaiset hoitajat arvioivat työn rasitukset pienemmiksi kuin kantasuomalaiset. Ulkomaalaistaustaiset lääkärit kokivat kollegoja enemmän potilaiden ja yksinäisen työn rasittavan, kantasuomalaiset taas tunsivat tietojärjestelmien kuormittavan.

Lääkäreistä ulkomaalaistaustaiset tunsivat terveytensä vähän heikommaksi kuin kantasuomalaiset. Samoin ulkomaalaistaustaiset lääkärit tunsivat kollegoita useammin masennusoireita ja univaikeuksia. Hoitajissa ei havaittu selviä eroja.

Haastatellut esimiehet suhtautuivat ulkomaalaistaustaisiin työntekijöihinsä pääosin myönteisesti. Ulkomaalaistaustaustaisia työntekijöitä arvostettiin erityisesti monikulttuurisen asiakaskunnan näkökulmasta. Kuitenkin huono kielitaito aiheutti esimiesten mukaan ongelmia työyhteisössä ja potilastyössä.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Maahanmuuttajataustaisen terveydenhuoltohenkilöstön liikkuvuus, integroituminen ja työhyvinvointi Suomessa

Anna-Mari Aalto, Marko Elovainio, Tarja Heponiemi, Laura Hietapakka, Hannamaria Kuusio & Riikka Lämsä. Ulkomaalaistaustaiset lääkärit ja hoitajat suomalaisessa terveydenhuollossa. Haasteet ja mahdollisuudet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportti 7/2013. 124 sivua. ISBN 978-952-245-856-8 (painettu), ISSN 1798-0070 (painettu), ISBN 978-952-245-857-5 (verkkojulkaisu), ISSN 1798-0089 (verkkojulkaisu) http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-857-5  

108300-loppuraportti-THLraportteja7_2013.pdf (699.9 kt)

Lämsä R, Manderbacka K, Kuusio H, Aalto AM, Elovainio. Ylilääkärien ja ulkomaalaistaustaisten lääkärien kokemuksia toimilupaprosessista. Suomen Lääkärilehti 37/2012, s. 2555-2560  

Kuusio HM, Elovainio M, Vänskä J, Heponiemi T, Aalto AM, Koivuniemi S, Ailasmaa R, Keskimäki I. Terveydenhuoltohenkilöstön liikkuvuus Suomen ja muiden maiden välillä, Suomen Lääkärilehti 41/2010, s. 3323-3329 

Kuusio H, Heponiemi T, Vänskä J, Aalto AM, Ruskoaho J, Elovainio M. 2013. Psychosocial stress factors and intention to leave job: differences between foreign-born and Finnish-born general practitioners. Scand J Public Health. 2013 Jun;41(4):405-11. doi: 10.1177/1403494813477248 

Hanketiedot

  • HakijaTerveyden ja hyvinvoinnin laitos
  • ToteuttajaTerveyden ja hyvinvoinnin laitos
  • Lisätietoja
  • Anna-Mari Aalto
    020 610 7252
    anna-mari.aalto@thl.fi
  • Toteutusaika
  • 1.1.2009 - 1.12.2011
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 30.8.2013
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 8.12.2008
    150 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 336 622 euroa
  • Tulokset valmistuneet 30.9.2013

Aiheluokitus