110332 Tutkimus

Vuorovaikutteinen johtajuus eri sukupolvien työssä jatkamisen keinona

Vuorovaikutteinen johtajuus eri sukupolvien työssä jatkamisen keinona

20.12.2010

Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä työhyvinvointia ja työssä jatkamista tukevista johtamiskäytännöistä eri sukupolviin kuuluvilla esimiehillä ja työntekijöillä. Tutkimuksessa selvitetään, millainen vuorovaikutussuhde tukee työhyvinvointia. Millaiset esimies- ja työyhteisötaidot rakentavat vuorovaikutteista johtamista? Millainen merkitys vuorovaikutteisella johtamisella on työuran jatkoaikeille?

Tutkimuksen taustaviitekehys liittyy aiempaan tutkimukseen eri sukupolvien tilanteesta työpaikalla, johtajuudesta vuorovaikutuksena sekä laaja-alaiseen käsitykseen työhyvinvoinnista. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että työuran jatkaminen on yhteydessä työhyvinvointiin ja että johtamiskäytännöt ja -tavat ovat oleellisia työssä jatkamisen edistäjiä.

Tutkimus on toimintatutkimus, jossa sovelletaan sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. Tutkimuksen kohteena on kaksi terveydenhuollon organisaatiota ja yksi teollisuusyritys. Dokumenttianalyysin avulla tarkastellaan organisaatioiden käytäntöjä ja kyselyllä kartoitetaan johtamisen ja työhyvinvoinnin tilaa. Arvostavan haastattelun periaattein toteutetuissa yksilö- ja ryhmähaastatteluissa selvitetään johtamiseen liittyviä menestystekijöitä työssä jatkamisen edistämiseksi. Tutkimus lisää tietoa johtamiskäytäntöjen kehittämisestä niin, että eri-ikäisten työssä jatkamista voidaan vahvistaa.

Hankkeen tulokset ovat käytettävissä loppuvuodesta 2012.

Hankkeen vastuuhenkilö
Marja-Liisa Manka

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Kaikenikäiset tarvitsevat työssä jatkamista tukevaa johtamista

20.2.2013

Työhyvinvointia ja työssä jatkamista edistäviä johtamiskäytäntöjä eivät tarvitse vain kokeneimmat työntekijät vaan myös nuoret ja keski-ikäiset. Eri-ikäisten työhyvinvointia edistävien johtamiskäytäntöjen luomiseen pitää panostaa, jotta kaikenikäisillä työntekijöillä olisi riittävästi voimavaroja selviytyä työnsä haasteista ja vaatimuksista.

Eri-ikäisten johtaminen pitää mieltää yhdeksi keskeiseksi johtamisen osa-alueeksi. On virhe kuvitella, että vanhempien työntekijöiden ikäjohtamisella kuitataan eri-ikäisten johtaminen.

Kaikilla sukupolvilla hyvä ilmapiiri näyttäisi olevan tärkein työuran jatkamiseen vaikuttava tekijä. Pitkälti sen jäljessä tulevat työnteon mielekkyys, työyhteisön rakentaminen työntekijää tukevaksi, kannustaminen ja palkitseminen sekä esimiehen tuki.

Tulokset käyvät ilmi kaksivuotisesta tutkimushankkeesta Vuorovaikutteinen johtajuus eri sukupolvien työssä jatkamisen keinona. Kyse oli toimintatutkimuksesta kolmessa organisaatiossa. Hankkeessa syntyi eri-ikäisten johtamiseksi työkaluja ja menetelmiä, joita lähiesimiehet voivat hyödyntää työssään.

Tutkimuksen toteutti Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos, joka on Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tutkimusyksikkö. Vastuullisena johtajana hankkeessa toimi professori Marja-Liisa Manka.

Työsuojelurahasto rahoitti tutkimusta.

Kimmokkeena työurien pidentäminen

Tutkimuksen kimmokkeena on ollut ajankohtainen keskustelu työurien pidentämisestä. Ikäjohtamisesta on puhuttu jo pitkään, mutta nyt huomion kohteeksi ovat nousseet ikääntyneimpien lisäksi myös nuoret ja keski-ikäiset.

Nuorten työelämään pääsyn tukeminen on tärkeätä suurten nuorisotyöttömyyslukujen ja syrjäytymisen torjumiseksi. Myös nuorten masennusoireiden kasvu ja varhainen työkyvyttömyyseläkkeelle jääminen ovat huolestuttaneet tutkijoita.

Nuorten tukeminen työelämän alkuvaiheissa on merkityksellistä, jotta he saavat onnistumisen kokemuksia.

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet heikkojen työolojen olevan yhteydessä ennenaikaisiin eläkeaikomuksiin jo keski-iästä lähtien, joten siitäkin syystä tutkimuksessa haluttiin ulottaa työssä jatkamista koskeva keskustelu vanhimmista työntekijöistä myös muihin ikäryhmiin.

Keskeiset haasteet työurien pidentämiseksi koskevat paitsi ikääntyvien työssä pysymisen tukemista ja ennenaikaiselle eläkkeelle jäämisen ehkäisyä, myös nuorten työelämään kiinnittymisen vahvistamista sekä keski-ikäisten työhyvinvoinnin ja työuran tukemista.

Sekä esimies- että työyhteisötaitoja

 
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaiset johtamiskäytännöt tukevat eri-ikäisten työssä jatkamista ja työhyvinvointia. Keskeisinä tutkimuskysymyksinä ovat: Millainen lähiesimiestyö tukee eri-ikäisten työhyvinvointia? Millaiset esimies- ja työyhteisötaidot ovat merkityksellisiä onnistuneessa johtamisessa?

Tutkimuksessa johtajuuden ja työhyvinvoinnin tematiikkaa lähestytään vastavuoroisuuden kautta: sekä esimiehillä että työntekijöillä oletetaan olevan vastuuta työhyvinvoinnista ja toimivan esimiestyön rakentamisesta. Tällöin esiin nousee esimiestaitojen ohella myös työyhteisötaitojen merkitys.

Tutkimus on toimintatutkimus, jossa sovelletaan sekä määrällistä että laadullista lähestymistapaa. Empiirinen aineisto koottiin kolmesta erilaisesta organisaatiosta: putkialan yrityksestä, keskussairaalasta ja sairaalan vanhusten laitoshoidosta.

Tarkoituksena oli saada hankkeen avulla tietoa, jota voidaan hyödyntää kehitettäessä organisaatioiden johtamiskäytäntöjä siten, että eri-ikäisten työssä jatkaminen voidaan varmistaa.

Tutkimus koostuu työhyvinvointia ja esimiestyön toimivuutta selvittävästä taustakyselystä, esimiesten ja työntekijöiden yksilöhaastatteluista sekä ryhmäkeskusteluista.

Tutkimuksessa käytetään arvostavaa haastattelua, mikä merkitsee sitä, että keskitytään haastateltavien myönteisiin kokemuksiin johtamisesta. Tavoitteena on saada selville kokemuksia tilanteista, joissa on koettu lähiesimiestyön toimineen hyvin. Arvostavaa haastattelua sovelletaan myös organisaatiokohtaisissa työpajoissa jaetun ymmärryksen ja työyhteisöjen kehittämiseksi.


Vaatimattomia unelmia

Toimivaa lähiesimiestyötä kuvattiin ihmisten johtamisena, mikä merkitsi työntekijöiden ja työn arjen käytäntöjen tuntemusta.

Tämä tuli esille myös arvostavaan haastatteluun sisältyneissä unelmatyöpaikan kuvauksissa. Sekä työntekijöiden että esimiesten unelmakuvauksissa oli huomionarvoista niiden tavallisuus ja vaatimattomuus. Haastateltavat eivät visioineet korkealentoisia ideaaleja vaan unelmat liittyvät pitkälti työpaikkojen ja työyhteisöjen perustoimintaan.

Työmäärien toivottiin olevan kohtuullisia ja työnteon sujuvan jouhevasti, työyhteisöltä toivottiin hyvää yhteishenkeä, esimiesten haluttiin toimivan oikeudenmukaisesti ja työntekijää tukevasti. Työntekijöille toivottiin vaikutusmahdollisuuksia työpaikan asioihin, ja resurssien toivottiin olevan riittävät, jotta työtä voitaisiin tehdä mahdollisimman hyvin.

Unelmakuvauksissa esiin nousseet asiat ovat hyvin pitkälle työyhteisön toimivuuden perusasioita, joiden pitäisi jo toimia! Kuvausten perusteella vaikuttaakin siltä, että työpaikoilla on vielä paljon kehitettävää perusasioissa samoin kuin johtamisessa ja työyhteisön toiminnassa.


Arvostavaa vuorovaikutusta

Tutkimustulosten mukaan hyvät johtamiskokemukset kiinnittyvät erilaisiin esimiehen ja työntekijöiden välisiin vuorovaikutus- ja kohtaamistilanteisiin. Toimiva esimiestyö merkitsee työntekijöiden tuntemista, arvostavaa vuorovaikutusta ja vastuun ottamista lähiesimiestyöstä.

Työntekijät painottavat esimiehen läsnäoloa eli työssä saatua tukea ja työn käytäntöjen tuntemista. Vaikka myös esimiehet pitävät tätä tärkeänä, nähdään mahdollisuudet olla läsnä työyhteisön arjessa heikoiksi.

Työyhteisön toimivuus ja hyvä ilmapiiri ovat keskeinen työssä jatkamiseen kannustava tekijä kaikissa ikäryhmissä.


Eri-ikäisten tarpeita

Tutkimustulosten perusteella eri-ikäisillä on tiettyjä erityispiirteitä, jotka esimiehen on mahdollista havaita toimiessaan vuorovaikutuksessa työntekijöiden kanssa.

Nuorilla alle 30-vuotiailla korostui tukea antavan esimiestyön merkitys: tällöin työn tekemiseen saa enemmän resursseja, mikä on merkityksellistä, kun oma asiantuntemus on usein vähäisempää. Esimieheltä samoin kuin koko työyhteisöltä odotettiin tukea, mutta myös mahdollisuutta tuoda esille omia näkemyksiä ja keskustella niistä.

Keski-ikäiset korostivat vaikutusmahdollisuuksien saamista työhön. Yli 40-vuotiailla työssä jatkamista ennakoivat hyvät kehittymismahdollisuudet työssä. Yhteisiä keskustelukäytäntöjä ja vaikutusmahdollisuuksia tukeva esimiestyö tarjosi mahdollisuuksia oman työn kehittämiseen. Etenkin yli 40-vuotiailla työyhteisön sosiaalinen pääoma oli yhteydessä vähäisempiin työn lopettamisaikeisiin.

Yli 50-vuotiailla korostui arvostava esimiestyö, jossa tehty työ huomioitiin. Yli 50-vuotiaat halusivat myös vaikuttaa oman työnsä organisointiin, niin että työ vastasi omaa osaamista ja voimavaroja.

Keskeistä on kuunnella eri-ikäisten toiveita ja antaa riittävästi voimavaroja selviytyä työn haasteista. Arvostava vuorovaikutus esimiehen ja työntekijöiden välillä synnyttää kokemusta kuulluksi tulemisesta.


Työpaikoille hyödynnettäväksi

Tutkimus tuotti lukuisia kehittämisideoita, joita työpaikat voivat hyödyntää työssään:

– Arvostavaa haastattelua voi hyödyntää työpaikan kehittämisessä. Tällöin keskitytään jo toimiviin asioihin ja pohditaan sitä, miten voidaan edelleen vahvistaa toimivia ja työhyvinvointia tuottavia tekijöitä. Vuorovaikutuksellisten työpaikkojen rakentamista edistää se, että keskitytään myönteisiin kokemuksiin eikä jäädä pohtimaan vain ongelmia ja niiden syitä.

– Hankkeessa syntyi eri-ikäisten johtamiseksi työkaluja ja menetelmiä, joita lähiesimiehet voivat hyödyntää työssään.

– Eri-ikäisten johtamisessa on olennaista arvostava kuuntelu: kuunnellaan työntekijöiden kokemuksia työn tekemisen tilanteista, siinä onnistumisista ja työntekoa haittaavista tekijöistä. Tällöin tulee selvittää työntekijöiden yksilöllisiä tarpeita ja toiveita työn tekemiseen.

– Työyhteisössä tulee luoda yhteiset tavoitteet ja pelisäännöt, mikä edistää huomion kiinnittämistä eri-ikäisiä yhdistäviin tekijöihin. Olennaista on, että esimiestyössä tuetaan jokaisen mahdollisuutta osallistua tavoitteiden muotoilemiseen.

– Organisoimalla työtä yksilöiden lähtökohdat huomioon ottaen annetaan jokaiselle työntekijälle mahdollisuus osallistua työn tavoitteiden saavuttamiseen omilla vahvuuksillaan. Hankkeessa tuotettiin erilaisia keinoja siitä, miten työtä voisi muokata eri-ikäisten toiveet ja vahvuudet huomioon ottaen. Työn organisointi yksilölähtöisesti edellyttää, että se tehdään työyhteisössä oikeudenmukaisesti.

– Varmistetaan eri-ikäisille mielekkäät oppimis- ja kehittymismahdollisuudet: osaamisen ja ammattitaidon ylläpitäminen, työssä oppimisen keinot, hiljaisen tiedon siirto, mentorointi ja eri-ikäisten yhteistyön tukeminen.

– Tutkimuksen tuotoksena syntyi ideoita siihen, miten sekä esimiehet että työyhteisön jäsenet voivat edistää eri-ikäisten johtamisen onnistumista ja tukea työyhteisön hyvinvointia.

Toimittaja
Leena Huovila

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Vuorovaikutteinen johtajuus eri sukupolvien työssä jatkamisen keinona

Julkaisu
Sanna Nuutinen, Kirsi Heikkilä-Tammi, Marja-Liisa Manka, Laura Bordi. 2013. Vuorovaikutteinen johtajuus työssä jatkamisen keinona. Toimintatutkimus eri-ikäisten johtamisesta kolmessa organisaatiossa. Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu, Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos. Tampere. ISBN 978-951-44-9032-3 (painettu) ISBN 978-951-44-9033-0 (pdf)

110332_Vuorovaikutteinen johtajuus eri sukupolvien työssä jatkamisen keinona.pdf (607.6 kt)

Multimedia- ja radio-ohjelmat TSR-kanavalla

Tutkimus tutuksi -tapaamisen 22.2.2013 esittelykalvot.pdf (1624.1 kt)

Hanketiedot

  • HakijaTampereen yliopisto, Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos
  • ToteuttajaTampereen yliopisto, Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos
  • Lisätietoja
  • Marja-Liisa Manka
    marja-liisa.manka@uta.fi
    (03) 3551 8537
  • Toteutusaika
  • 1.1.2011 - 31.12.2012
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 31.1.2013
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 7.12.2010
    110 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 147 680 euroa
  • Tulokset valmistuneet 19.6.2013

Aiheluokitus