111253 Tutkimus

Taiteilijan hyvinvointi taidetyön muutoksessa

Taiteilijan hyvinvointi taidetyön muutoksessa

29.12.2011

Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten taiteilijoiden onnistuneeseen työpolkuun vaikuttavia tekijöitä sekä taiteilijoiden hyvinvointiin liittyviä riskejä.

Taidetyöhön vaikuttavat työsuhdeuudistukset, organisaatiomuutokset, sukupolvien väliset liikkeet, ammattikuvien muuttuminen ja taide-esteettiset arvostukset. Kasvanut ammattitaiteilijoiden joukko työskentelee kilpailun, kansainvälistymisen ja menestymisen paineissa. Taiteilijat tarvitsevat omaehtoista kurinalaisuutta rakentaessaan ja pitäessään yllä paikkaansa työelämässä.

Tutkimushankkeen tavoitteena on
a) kartoittaa kuvataiteilijoiden, kirjailijoiden ja teatterityön tekijöiden työelämän vaatimuksia,
b) ymmärtää omaehtoisen kurinalaisuuden merkitystä hyvinvoinnille taidetyön erityisyyden kautta, ja
c) selvittää onnistuneen työpolun toteutumisen edellytyksiä.

Taiteilijan työn onnistumiseen ja toisaalta hyvinvoinnin riskeihin liittyviä tekijöitä selvitetään kolmen valitun taiteenalan ammattilaisille suunnatulla laajalla kyselytutkimuksella. Lisäksi aihepiiriä syvennetään yksilö- ja ryhmähaastatteluilla.

Alustavia tutkimustuloksia esitellään vuoden 2012 aikana erilaisissa kongresseissa ja julkaisuissa. Viimeistellyt tutkimustulokset valmistuvat ja julkaistaan vuoden 2013 loppuun mennessä.

Hankkeen vastuuhenkilö
Pia Houni

Taiteilijaa kuormittavat luova työ ja sen reunaehdot

17.9.2014

Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan taiteilijat pitävät työtään henkisesti selvästi rasittavampana kuin suomalaiset työntekijät yleensä. Taiteilijoita kuormittaa luovan työn luonne - jatkuva uuden tuottaminen ja omasta itsestä ammentaminen.

Monia taiteilijoita ei rasita taiteen tekeminen itsessään vaan työn reunailmiöt: taloudellisen toimeentulon vaikeudet, taidealan epävarmuus, työn omaehtoisuus ja laaja vastuu. Taidealalla on kova kilpailu. Erittäin monien taiteilijoiden työ on epäsäännöllistä, ja myös työn tekemisen paikat vaihtelevat. Erityisesti kuvataiteilijat tarvitsisivat lisää tarkoituksenmukaisia työtiloja.

Työterveyslaitos tutki ammattitaiteilijan työtä ja hyvinvointia Työsuojelurahaston tuella. Tutkimus halusi selvyyttä siihen, millaisia tietoja ja taitoja 2010-luvun taiteilija tarvitsee työelämässään. Tietoa haluttiin myös taideammattilaisten hyvinvoinnin riskikohdista sekä tekijöistä, jotka tukevat onnistunutta työpolkua.

Suosituksia ja verkkosivusto

Tutkijat tuottivat lukuisia suosituksia siitä, miten taiteilijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia voidaan edistää. Esimerkiksi taloudellista ahdinkoa pitäisi kyetä poliittisin päätöksin lievittämään.

Taidealan koulutuksessa ja kentällä pitäisi kiinnittää huomiota työturvallisuuteen, ergonomiaan, kemikaaleihin ynnä muihin työn erityisiin riskitekijöihin. Etenkin olisi kiinnitettävä huomiota henkisen väkivallan ja kiusaamisen ehkäisyyn.

Tutkimuksen tuloksista on viestitty laajasti taiteilijoille ja taidekentän toimijoille. Hyvinvointitietoa on koottu verkkosivustolle, joka julkaistiin 8. syyskuuta 2014 taiteilijajärjestöjen yhteistyöjärjestön Forum Artis ry:n sivuilla, www.forumartis.fi

Tutkimuksen pohjalta on kirjoitettu kirja Taiteilijan työ - Taiteilijan hyvinvointi taidetyön muutoksessa.

Tutkimushankkeeseen liittyi tiedotus- ja koulutushanke (TSR 113048), jossa tuotettiin dokumenttielokuva Taiteilijan työ, www.taiteilijantyo.fi.

Ei "pelkkä duuni"

Tutkimusaineistossa korostuu ajatus, että taiteilijan työ on kokonaisvaltaista ja läpäisee koko elämän. Työ ei lähtökohtaisesti voi olla "pelkkä duuni". Taiteilijat myös näkevät työpolkunsa ulottuvan pitkälle yli virallisen eläkeiän.

Tutkimus osoitti, että suomalaisten taiteilijoiden työllisyystilanteet ja työllistymisen muodot ovat hyvin erilaisia. Viralliset määritelmät työstä ja työllisyydestä eivät tavoita taiteilijoiden kokemuksia.

Taiteilijoiden työn subjektiivisuus tuottaa samankaltaisen näkymän työhön kuin viime vuosien keskustelut uuden työn rakenteellisista muutoksista.

Tutkijat esittävät havainnon, joka on poleeminen ja paradoksaalinen: taiteellinen työ ei perustaltaan olekaan muuttunut. Sen sijaan muu työ on muuttunut ikään kuin taiteellisen työn kaltaiseksi. Taiteen kaltaisuus on valunut työelämään uutena työnä, joka on henkilökohtaistunutta ja estetisoitunutta ja mielletään yhä enemmän itsensä toteuttamiseksi.

Ammattimaistumista ja arkipäiväistymistä

Toisaalta taiteilijan ammattikuva on ammattimaistunut ja arkipäiväistynyt. Se on etääntynyt yhä kauemmas 1800-luvun romantiikan ajan taiteilijakuvasta, jota mielikuvaa usein vieläkin vaalitaan.

Suomalaisen työelämän muutokset vaikuttavat myös taidekentän rakenteisiin. Taiteilijoiden työhön vaikuttavat muutokset liittyvät muun muassa kilpailun lisääntymiseen, ammattilaisten määrän kasvamiseen, koulutuksen uudistumiseen, organisaatiomuutoksiin (esimerkiksi teattereiden siirtyminen osakeyhtiöiksi), uusien työllistymisrakenteiden muodostumiseen (esimerkiksi osuuskunnat) ja kansainvälistymiseen.

Taidekentän muutokset vaikuttavat taiteilijoiden työpolun toteutumiseen yksilöllisten tilanteiden rinnalla. Taiteilijan työpolun käännekokemuksia ja tähtihetkiä ovat työskentelyrahoituksen saaminen, merkittävien työtehtävien onnistuminen, oman taiteellisen työn kehittyminen (uuden oivaltaminen), julkiset huomiot ja palkinnot.

Työpolun kriisejä saattavat olla taidekentän marginaaliin jääminen, palautteiden vähyys, hylkäämispäätökset, kiusaaminen työyhteisössä tai kateus, kuten myös monet yksityiselämän haasteet.

Taiteilijat ovat kuitenkin kohtuullisen tyytyväisiä elämäänsä ja työhönsä. He kokevat suhteellisen voimakasta työn imua ja näkevät myös työhönsä liittyvää arvostusta.

Oman mielen hallintaa ja itsensä johtamista

Työperäiset terveysoireet ovat taiteilijoilla tavallisempia kuin muilla työntekijöillä. Monet kokevat uupumusta, ahdistusta, unettomuutta tai masennusta, niska-hartiaseudun kipua tai muuta liikuntaelinten kipua.

Taiteilijat kokevat oman mielen hallinnan ja johtamisen taitojen olevan tärkeitä työn toteuttamisessa. He tarvitsevat kykyä arvioida omaa työtä, muutoksen ja epävarmuuden sietokykyä sekä kykyä kurinalaiseen työskentelyyn. Tärkeää on myös taito ottaa vastaan palautetta.

Työn ja muun elämän yhdistäminen on taiteilijoille vaikeaa. Hyvin monet kokevat joutuvansa laiminlyömään kotiasioita työn vuoksi.

Työn kokonaisvaltaisuudesta huolimatta taiteilijat kokevat palautuvansa työstään yhtä hyvin kuin muut suomalaiset työntekijät. Varsinkin kirjailijat ja kuvataiteilijat pystyvät vaikuttamaan omaan työmääräänsä huomattavan paljon.

Tutkimustulokset purkavat myyttiä boheemista taiteilijaelämästä. Suurin osa taiteilijoista nukkuu ja harrastaa kuntoliikuntaa saman verran kuin muutkin suomalaiset ja käyttää alkoholia kohtuudella.

Laaja tutkimusaineisto pohjana

Tutkimusaineisto koostui seuraavista osioista: 22 taiteilijan yksilö-, pari- tai ryhmähaastattelut, 476 taiteilijan kyselyvastaukset ja osallistuvan havainnoinnin aineisto työtilayhteisö Artlabista.

Yhteistyötahot olivat seuraavat: Suomen Kirjailijaliitto,Suomen Näyttelijäliitto, Suomen Taiteilijaseura (Muu ry, Suomen Kuvanveistäjäliitto, Suomen Taidegraafikot, Taidemaalariliitto, Valokuvataiteilijoiden liitto), Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto (Lavastus- ja pukusuunnittelijat, Suomen teatteriohjaajat ja dramaturgit, Suomen Valo- ja Äänisuunnittelijoiden Liitto), Artlab ja Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore.

Toimittaja
Leena Huovila

Taiteilijan hyvinvointi taidetyön muutoksessa

Taiteilijan työ. Taiteilijan hyvinvointi taidetyön muutoksessa. Toim. Pia Houni ja Heli Ansio Työterveyslaitos 2013 ISBN 978-952-261-353-0 (nid.) ISBN 978-952-261-354-7 (pdf)
www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/sivut/taiteilijan_tyo.aspx  

111253Taiteilijan_tyo_verkkokirja.pdf (3562.1 kt)

www.forumartis.fi

Katso myös tiedotus- ja koulutushanke 113048 Taiteilijan työ

www.taiteilijantyo.fi

 

Hanketiedot

  • HakijaTyöterveyslaitos
  • ToteuttajaTyöterveyslaitos
  • Lisätietoja
  • Pia Houni
    030 474 2401
    pia.houni@ttl.fi
    09 241 3496
  • Toteutusaika
  • 1.1.2012 - 31.5.2014
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 31.5.2014
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 2.12.2011
    150 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 356 700 euroa
  • Tulokset valmistuneet 25.6.2014

Aiheluokitus

  • 3. Työyhteisöjen toimivuus
  • -3.1. kiireen ja jaksamisongelmien ratkaisut
    -3.2. johtamisen ja vuorovaikutuksen kehittäminen
    -3.3. uusien kompetenssien ja oppimisen kehittäminen
    -3.7. työyhteisön muutosten hallinta ja sen kehittäminen
  • taidetyö