113314 Tutkimus

Työperäisen ärsytysekseeman ja kosketusallergian erotusdiagnostiikkaan soveltuvien uusien merkkiaineiden kartoittaminen

23.4.2014

Kosketusallergia on ärsytyskosketusihottuman jälkeen toiseksi tärkein ammatti-ihotautidiagnoosi Suomessa. Ärsytysihottuma syntyy ihoon kohdistuvasta ärsytyksestä, joka voi olla joko kemiallinen tai fysikaalinen. Kosketusallergia on herkistymisen kautta elimistöön syntyvä pysyvä reagointitavan muutos.

Kosketusallergia ja ärsytyskosketusihottuma ovat kliinisesti samankaltaisia sairauksia, joiden erottelu perustuu allergiatesteihin, altistumisselvityksiin ja seurantaan. Kosketusallergiaa tutkitaan epikutaanitestillä, jonka ongelmana on erottaa allergiset reaktiot epäspesifeistä ärsytysreaktioista. Tarkka diagnoosi vaatii hankalissa tapauksissa toistuvia epikutaanitestejä, kontrollipotilaiden tutkimista ja monimutkaisia altistumisselvityksiä.

Hankeen tavoitteena on tunnistaa systeemibiologisen lähestymistavan avulla kosketusallergiaan liittyviä biologisia merkkiaineita tai merkkiaineprofiileja. Ihokoepalojen tulehdustapahtumia tutkitaan transkriptomiikan keinoin, ja kerätyt havainnot rakennetaan kosketusallergia-oireilua selittäväksi malliksi, joka mahdollistaa oireiluun liittyvien biomerkkiaineiden tai merkkiaineprofiilien tunnistamisen. Siruanalyysien tuloksia vahvistetaan reaali-aikaisella qPCR:llä, ja uusia biomarkkereita testataan sekä iho- että verinäytteistä. Lopullisena tavoitteena on vuoden 2016 loppuun mennessä kehittää yksinkertainen kliiniseen käyttöön soveltuva tutkimusmenetelmä, joka mahdollistaisi kosketusallergian varhaisemman tunnistamisen.

Hankkeen vastuuhenkilö
Nanna Fyhrquist

Kosketusallergian tunnistaminen kehittyy

5.4.2019

Työterveyslaitoksella ja Helsingin yliopistolla on tunnistettu kosketusallergiaan liittyviä biologisia merkkiaineita, joilla voinee parantaa diagnostiikkaa. Tutkimukseen on rekrytoitu 174 potilasta. Näytteiden analyyseista on tuotettu biomarkkereita, joita hyödynnetään tutkimuksen seuraavassa vaiheessa, kun biomarkkereista kehitetään uutta diagnostista menetelmää. Sen pitäisi tunnistaa kosketusallergia nykyistä aiemmin.

Työsuojelurahasto rahoitti Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan bakteriologian ja immunologian osaston tutkimusta.

Kosketusallergia, toiseksi yleisin ammattitauti

Kosketusallergia on ärsytyskosketusihottuman jälkeen tärkein ammattitautidiagnoosi. Ärsytysihottuma voi syntyä joko kemiallisesta tai fysikaalisesta ihoärsytyksestä. Kosketusallergia on herkistymisestä elimistöön syntyvä pysyvä reagointitavan muutos.

Viivästyneet kosketusallergiat ovat tavallisia: mediaaniprevalenssi 15–69-vuotiailla on 20 prosenttia. Kosketusallergian aiheuttajia tunnetaan noin 4 000, ja suuri osa niistä voi aiheuttaa työperäistä allergista kosketusihottumaa.

Kosketusallergiaa tutkitaan epikutaani- eli lapputestillä, mutta se ei aina erota allergista reaktiota muista ärsytysreaktioista. Hankalissa tapauksissa tarkka diagnosointi vaatii toistuvia epikutaanitestejä, kontrollipotilaiden tutkimista ja monimutkaisia altistumisselvityksiä.

Uusi menetelmä karsisi turhia testejä

Uusi diagnostinen menetelmä erottaa allerginen reaktio ärsytysreaktiosta yksinkertaistaa epikutaanitestausta erityisesti, kun tutkitaan potilaiden omia aineita.

Jos koepalatutkimuksen tulos ei viittaa allergiaan, voidaan uusintatestauksista luopua. Samoin, jos ihottumasta otettu koepala ei viittaa allergiaan, epikutaanitestauksesta voidaan tietyissä tapauksissa luopua kokonaan.

Merkkiaineet jatkotesteihin

Tunnistettujen merkkiaineiden diagnostisia hyödyntämismahdollisuuksia testataan jatkossa myös iholta otetuista teippinäytteistä ja verinäytteistä, ja menetelmää on tarkoitus optimoida kustannustehokkaaksi.

Jo syksyllä 2016 erikoislääkäri Sari Suomela raportoi suullisesti ensimmäisiä tuloksia Ison-Britannian Manchesterin tieteellisessä kokouksessa. Kesällä 2018 yliopistotutkija Nanna Fyhrquist raportoi tuloksia Saksan Münchenin kokouksessa.

Vielä vuonna 2020 tutkijat jatkavat hankkeen tuloksien raportointia kansainvälisissä julkaisusarjoissa.

Tutkijat kirjoittavat tuloksista yleistajuisia raportteja työterveyshuollon ja työsuojelun lehtiin. Tutkijat myös tiedottavat tärkeimmistä tutkimuslöydöksistä laajasti medioille.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Nanna Fyhrquist: Työperäisen ärsytysekseeman ja kosketusallergian erotusdiagnostiikkaan soveltuvien uusien merkkiaineiden kartoittaminen. Loppuraportti. 38 sivua.
ISBN 978-951-51-4858-2 (nid.),
ISBN 978-951-51-4859-9 (pdf)

Hanketiedot

  • HakijaTyöterveyslaitos
  • ToteuttajaHelsingin yliopisto Lääketieteellinen tdk Bakteriologian ja immunologian osasto
  • Lisätietoja
  • Nanna Fyhrquist
    nanna.fyhrquist@ki.se
  • Toteutusaika
  • 1.1.2014 - 15.12.2018
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 15.12.2018
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 2.12.2013
    185 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 375 165 euroa
  • Tulokset valmistuneet 1.4.2019

Aiheluokitus

  • 4. Terveyden edistäminen työelämässä
  • -4.1. työterveyteen vaikuttavat tekijät
    -4.3. arviointimallien kehittäminen
  • 5. Työelämän terveysriskit ja kuormitustekijät
  • -5.3. työperäisten allergioiden syiden ja syntymekanismien tutkimus
    -5.4. fysikaaliset altisteet ja altistuminen
    -5.5. kemialliset altisteet ja altistuminen
    -5.6. biologiset altistseet ja altistuminen (virus, home...)
  • 7. Työsuojelu ja työterveyshuolto
  • -7.2. työterveyshuollon ja sen toimintaedellystysten kehittöminen