115371 Tutkimus

Sairauspoissaolon optimaalinen kesto eri sairauksissa ja ammateissa - Rekisteripohjainen seurantatutkimus kuntatyöntekijäaineistossa

2015-12-15 00:00:00.0

Lääkärin kirjoittama todistus työkyvyttömyydestä on yleinen toimenpide sairaanhoidossa, ja sairauspoissaolojen yhteiskunnalliset kustannukset ovat suuret. Oikea-aikainen työhön paluu paitsi vähentää etuuksien käytön aiheuttamia kustannuksia, myös ehkäisee pysyvän työkyvyttömyyden syntyä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että monet lääkärit kokevat työkyvyttömyyden arvioinnin vaikeaksi ja sairauspoissaolojen kirjoittamiseen liittyvät käytännöt vaihtelevat huomattavasti. Suomessa valmistellaan joidenkin muiden maiden tapaan kansallista ohjeistusta, jonka on tarkoitus yhtenäistää näitä käytäntöjä. Ohjeistuksen tulisi ihannetapauksessa perustua tutkimusnäyttöön. Tutkimukseen perustuva tieto sairauspoissaolon optimaalisesta kestosta eri sairauksissa ja eri ammateissa on kuitenkin puutteellista.

Tutkimus tuottaa tietoa sairauspoissaolojen optimaalisesta (onnistuneeseen työhön paluuseen johtavasta) kestosta kuntatyöntekijöillä. Sairauden laadun (sairausryhmän) ja työhön liittyvän kuormituksen (ammatin) lisäksi mm. työntekijän ikä, aikaisempi sairastavuus, sairauden vaikeusaste ja monisairastavuus voivat vaikuttaa keskeisesti onnistuneeseen työhön paluuseen kuluvaan aikaan. Nämä tekijät otetaan huomioon kysymyksiä tarkasteltaessa.

Tutkimusaineisto on kerätty Työterveyslaitoksen Kuntasektorin henkilöstön seurantatutkimuksessa, joka edustaa yli 20 % kunta-alan henkilöstöstä. Tutkittavien sairauspäivärahakausia koskevat rekisteritiedot on poimittu Kelan sairausvakuutusrekisteristä.

Hankkeen vastuuhenkilö
Johanna Kausto

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Sairauspoissaolojen tarve ja kesto tarkoituksenmukaisia

2018-12-03 15:11:10.546

Lääkäreiden määräämät sairauspoissaolot vastaavat tarpeeltaan ja kestoltaan pääpiirteittäin lääketieteellisten asiantuntijoiden arvioihin perustuvia ohjeistuksia.

Tämä kävi ilmi Työterveyslaitoksen tutkimuksessa, jossa tuotettiin uutta sairausryhmäkohtaista tietoa sairauspoissaolojen kestosta, uusiutumisesta ja onnistuneeseen työhön paluuseen kuluneesta ajasta. Tutkimuksessa käytettiin laajaa kuntatyöntekijöiden aineistoa vuosilta 2005–2011.

Tarkasteluun valittiin tuki- ja liikuntaelinten sekä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden ryhmistä sellaisia sairauksia, jotka useimmiten ovat kuntatyöntekijöiden sairauspoissaolojen taustalla.

Pitkittyvistä ja toistuvista sairauspoissaoloista aiheutuu haittaa ja kustannuksia sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Työhön paluu oikeaan aikaan onkin tärkeätä. Suomessa on pohdittu joidenkin muiden maiden esimerkin mukaan kansallista ohjeistusta, joka yhtenäistäisi näitä käytäntöjä.  Ideaalitapauksessa ohjeistus perustuisi tutkimusnäyttöön, mutta tieto sairauspoissaolojen sopivasta kestosta on puutteellista.

Selkäsäryn jälkeen töihin kolmessa viikossa

Analyysiin valikoitui kuntasektorin henkilöstön seurantatutkimuksesta 35 120 tutkittavaa, joilla oli vuosina 2005–2011 vähintään yksi yli 10 arkipäivää kestänyt sairauspoissaolojakso tai  rannekanavaleikkaushoitojakso. Kyselytietojen lisäksi käytettiin kattavia rekisteritietoja kansallisista ja työnantajien rekistereistä.

Onnistunut työhön paluu määriteltiin sairausvakuutuslian kanssa yhtenevästi siten, että uutta poissaoloa saman syyn takia ei tullut 30 päivän aikana.

Esimerkiksi selkäsärystä johtuvat sairauspoissaolot päättyivät onnistuneeseen työhön paluuseen keskimäärin kolmessa viikossa Selkäsäryssä 14 prosenttia sairauspoissaoloista uusiutui saman syyn vuoksi vähintään kerran vuoden aikana. Yli 45-vuotiailla ja fyysisesti kuormittavaa työtä tekevillä selkäsärkyyn liittyvät sairauspoissaolot uusiutuivat useammin kuin muilla.

Masennuksen aiheuttamat sairauspoissaolot päättyivät onnistuneeseen työhön paluuseen keskimärin kuudessa viikossa, ja 17 prosenttia niistä uusiutui saman syyn vuoksi vuoden aikana. Alle 35-vuotiailla sekä johtajilla ja erityisasiantuntijoilla poissaolo uusiutui tästä syystä hieman harvemmin kuin muilla.

Lisää tutkimustietoa tarvitaan

Kun tutkimuksen tuloksia verrattiin Käypä hoito -suositusten mukaisiin sairauspoissaolojen kestoa koskeviin ohjeistuksiin ja Ruotsissa käytettäviin sairauskohtaisiin suosituksiin, havaittiin, että tulokset olivat pääpiirteittäin yhdenmukaisia lääketieteellisten asiantuntijoiden arvioihin perustuvien ohjeistusten kanssa.

Tutkimustietoa kuitenkin kannattaisi hankkia lisää muistakin sairausryhmistä kuin tässä tutkimuksessa ja muilta aloilta kuin kunta-alalta. Analyyseissa olisi syytä pyrkiä huomioimaan erilaisten työtehtävien vaatimukset ja esimerkiksi työn muokkausmahdollisuudet.

Tutkimustiedon puuttuessa ohjeistukset voitaisiin pohjata asiantuntija-arvioihin.

Työsuojelurahasto tuki hanketta tutkimusmäärärahalla.

                                                   

 

   

 

Toimittaja
Leena Huovila

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Johanna Kausto, Leena Kaila-Kangas, Päivi Leino-Arjas, Tuula Oksanen. 2018. Sairauspoissaolojen kesto, uusiutuminen ja onnistunut työhönpaluu. Työterveyslaitos. 62 sivua.
ISBN 978-952-261-779-8 (nid.)
ISBN 978-952-261-778-1 (pdf)  

 

Hanketiedot

  • HakijaTyöterveyslaitos
  • ToteuttajaTyöterveyslaitos
  • Lisätietoja
  • Johanna Kausto
    030 474 2509
    johanna.kausto@ttl.fi
  • Toteutusaika
  • 2016-03-01 00:00:00.0 - 2018-04-30 00:00:00.0
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 2018-04-30 00:00:00.0
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 2015-12-01 00:00:00.0
    107000.0 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 163203.0 euroa
  • Tulokset valmistuneet 2018-11-20 00:00:00.0

Aiheluokitus